Kiintymyssuhdetyylin muuttuminen aikuisena, kokemuksia?

Onko normaalia, että turvallisessa kiintymyssuhteessa on paljon oireilua, jos kasvuympäristö on turvaton? Koen päässeeni eteenpäin, mutta osa käytöksestä on sellaista mikä voisi odottaa tunteiden ilmaisua harjoittelevalta lapselta.

Onko se niin, että ne tunteet purkautuvat myöhemmin turvallisessa ihmissuhteessa, joita ei ole aikanaan saanut käsiteltyä? Lapsena oli hyvin vetäytyvä ja nyt olen alkanut riitatilanteissa huutaa.

Näinkö tämä tunteiden säätelyn opettelu nyt aikuisena menee turvallisessa ihmissuhteessa, samojen vaiheiden kautta kuin lapsellakin?

Millaisia kokemuksia muilla tästä on?