Vaikea kausi parisuhteessa, tuntuu ettei mikään toimi
Minä olen ollut joissain asioissa pettynyt mieheeni, ja mieheni taas tuntee sen takia riittämättömyyttä. Vikaa on oikeasti kummassakin, mutta itseään on vaikea muuttaa. Olemme tämän takia etääntyneet aika paljon. Vaikka arkemme on samanlaista kuin ennenkin, on rakkaudentunnustuksista ja suudelmista hävinnyt jotain. Kai se rakastunut ja luottavainen henki on kärsinyt niin paljon. Seksielämään tämä kriisi vaikuttaa paljon. Sanoisin että harrastamme seksiä ainakin 80 % vähemmän kuin ennen. Etenkin mies on vetäytynyt tälläkin saralla. (Pakko mainita tässä kohden että en ole ollut mieheeni pettynyt seksielämässä, enkä siis ole siitä häntä koskaan kritisoinut.)
Raskasta on yhteiselo nykyään. Muiden seurassa onnellisen parin esittäminen onnistuu hyvin, sillä pinnalta katsoen meillä meneekin hyvin emmekä riitelekään paljon. Mutta jostain syvemmältä on jokin särkynyt, tai ainakin säröillä. Molemmat ovat ensimmäistä kertaa tämän neljän vuoden aikana alkaneet epäillä, että onko tämä ikuista.
Vertaistukea olisi ihana saada.
Kommentit (6)
4 v vasta? voi voi, elämä on ylimainostettua huvia. sen kun hyväksyy, voi alkaa elää relammin.
Jos suudelmasta on jotain mennyt niin se on oma kiihko.
Sille taas voi vaan yhden: hoitaa parisuhdetta. Ei mikään parane odottamalla ellei sitten odottelun jälkeen vaan hoksaa että se kiihko lähtee itsestään.
Seksiin väriä alusvaatteista, jostain rekvisiitasta niinkun kynttilöistä tai leluja?
Yhteinen harrastus ja huomioiminen muutenkin. Kiinnostus toista kohtaan auttaa kummasti. Se että ollaan yhdessä, suunnitellaan tulevaisuutta ja keksitään yhteistä tekemistä kohottaa mielialaa.
Pitää miettiä mitä itsekin toivoo ja jos jotain on vailla niin puhutaan siitä. Kumppania on molempien hyvä "mielistellä". Miettiä miten se kumppani tykkäsi olostaan enempi, jos molemmat toimii näin on kaksi toisesta välittävää yhdessä.
Suudelmista ei mitään katoa. Se on se oma kipinä joka pitää puhaltaa tuleen. Ihan normaalia parisuhteen hoitamista siis!
Tuo on ihan tavallinen vaihe parisuhteessa. Kunhan saatte kumpikin käsiteltyä nuo tunteet niin pääsette eteenpäin rakentamaan vahvempaa ja parempaa parisuhdetta. Näin ainakin meillä kävi.
Ja itseään voi muuttaa. Ei tietenkään omia arvoja ja sisintään, mutta toimintatapoja yms. Jos ihan oikeasti laitatte paperille asiat mitkä toisessa ottaa päähän ja mietitte niitä sen jälkeen ihan itseksenne muutaman päivän ja sitten vasta keskustelette, niin huomaatte että hyvin voi muuttaa tai tehdä ainakin kompromisseja. Monesti jos asioista sanoo ja "käsitellään" heti niin menee enemmänkin puolustuslinjalle eikä siitä seuraa hyvää.
Vähän sama fiilis täälläkin. Mies tiuskii, minä tiuskin. Seksiä on aika harvoin, ja silloinkin minun on vaikea kunnolla nauttia ja keskittyä, orgasmin saamisesta puhumattakaan.
Meillä on reilun vuoden ikäinen lapsi, se ehkä vaikuttaa asiaan. Ja on meillä hyviäkin hetkiä ja pusutellaankin, mutta tuntuu että romantiikkaa ei ole.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:43"]
Vähän sama fiilis täälläkin. Mies tiuskii, minä tiuskin. Seksiä on aika harvoin, ja silloinkin minun on vaikea kunnolla nauttia ja keskittyä, orgasmin saamisesta puhumattakaan.
Meillä on reilun vuoden ikäinen lapsi, se ehkä vaikuttaa asiaan. Ja on meillä hyviäkin hetkiä ja pusutellaankin, mutta tuntuu että romantiikkaa ei ole.
[/quote]
Lapsi vaikuttaa teillä varmasti, meillä lapsia ei ole. On kamalaa miettiä koko ajan koska tämä vaihe menee ohi, kun ei se tunnu menevän...
ap