Suomessa lepsu opettaja saa hoitaa kurin väkivallalla?
Maan tapa
Keskiviikko 10.4.2013 klo 10.59
Suomalaiset ovat käsittämättömän yksimielisesti tuominneet Alppilan opettajan potkut.
Nettiadresseissa yli 150 000 ihmistä toivoo opettajan saavan työnsä takaisin. Sen samaisen opettajan, joka ei kestänyt lapsen suunsoittoa vaan kävi häneen käsiksi. Onhan se maan tapa.
"Se kerjäsi sitä" pätee niin nakkikioskitappeluihin kuin meidän suomalaisten mielestä myös kouluihin. Että kun joku tarpeeksi aukoo päätänsä, niin väkivaltaan saa turvautua.
Opettaja on auktoriteetti, mutta ei auktoriteettia pitäisi hankkia hauista näyttämällä. Jos opettajakoulutuksessa ei osata kertoa, miten se auktoriteetti ja kunnioitus hankitaan, pitää koulutuksen sisältöön puuttua. Opettaja on myös roolimalli nuorille. Millaisen mallin tarjoaa sellainen opettaja, joka ei pärjää verbaalisesti lapselle vaan turvautuu keinoista alkukantaisimpaan, väkivaltaan?
Google-mainokset
Half-Price Event Tickets
Get 50% Off Your Favorite Local Concerts, Comedy and Sports.
www.goldstar.com
Hihasta repiminen ei ole väkivallanteoista pahimmasta päästä, ei sinne päinkään. Mutta jos jo lapsuudessa nähdään roolimallin turvautuvan väkivaltaan ongelmatilanteissa, niin miten nämä lapset toimivat aikuisina? Ainakaan kynnys vetää sitä ärsyttävää tyyppiä turpaan ei nouse. Oli se sitten nalkuttava puoliso tai taksijonossa etuilija.
Ei olekaan mikään ihme, että kaikista puolueista juuri perussuomalaiset ovat pitäneet asiasta isointa ääntä. Käteen puristettu nyrkki on sitä suomalaisuutta, jota täytyy vaalia. Perkele.
MARI PUDAS
Kommentit (27)
Tää oli hyvä kirjoitus. Kyllä mua vähän ihmetyttää tuo asenne, että voimakeinot hyväksytään noin helposti vaikka kyseessä on lapset. Kyllä sitä ensin pitäis miettiä ne muut keinot ja ne voimakeinot on sitten se ihan viimeinen keino. Silloin kun todella on terveys ja henki vaarassa. Ei suukopuja voi voimakeinoilla ratkaista. Ja suukopuhan tuo Alppilan tapaus oli, ketään ei uhattu eikä kukaan riehunut.
Maan tapa, sehän se.
MTV3:n kysely: Suomalaiset hyväksyvät voimankäytön kurinpidossa
Keskiviikko 10.4.2013 klo 14.07
Lähes yhdeksän kymmenestä hyväksyy fyysisen voiman käytön häiriköivän oppilaan kurinpidossa, kertoo MTV3:n uutisten kysely.
()
Kyselyn mukaan miesten kanta voimankäyttöön on hieman myönteisempi kuin naisten. Miehistä 90 prosenttia hyväksyy sen kurinpitotoimena, kun taas naisista samalla kannalla on 84 prosenttia.
Voimankäyttöön suhtaudutaan sallivimmin Lapissa, mutta suhtautuminen on varsin samankaltaista ympäri maata.
Kielteisintä suhtautuminen on Itä-Suomen läänissä, mutta sielläkin tiukkuutta kurinpitokeinoihin ajaa 85 prosenttia vastanneista.
Eri ikäryhmien vastauksissa ei ollut suuria eroja.
Think If Laboratoriesin tekemä kysely tehtiin 5.-9. huhtikuuta verkkopaneelina. Siihen vastasi lähes 1 900 suomalaista.
Ammattitaitoinen ja oikealla tavalla tiukka opettaja ei tarvitse väkivaltaa saadakseen oppilaan poistettua luokasta. Tai näin oli ainakin minun aikanani. Hyviä opettajia kunnioitettiin ja niitä toteltiin, toisin oli ne lepuskat ja oppilaita huonosti kohtelevat opettajat, niitä kyllä pilkattiin ja provosoitiin hermostumaan. Ammattitaitoinen opettaja ei provosoidu teinien suunsoitosta.
Ja terve, hyvän kotikasvatuksen ja roolimallin saanut nuori ei soittele suutaan opettajalle eikä myöskään aiheetta vastusta opettajaa.
Tässä tapauksessa uskon olevan syytä kaikissa osapuolissa. Ja ehkä erottaminen lienee turhan iso rangaistus, ellei vastaavaa ole ko. henkilön taholta jo aikaisemminkin tapahtunut. Vaikka enpä ole pahemmin asiaan perehtynyt.
Suomessa lähes täysi-ikäinen teini saa haistatella opettajalle ja häiritä muiden opiskelurauhaa. On siinäkin aikoihin eletty.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 18:42"]
Suomessa lähes täysi-ikäinen teini saa haistatella opettajalle ja häiritä muiden opiskelurauhaa. On siinäkin aikoihin eletty.
[/quote]
Kyse ei ole siitä, ei kukaan sitä hyväksy, nyt kyse on siitä, kuinka tulee noissa tilanteissa toimia!
Jos ainoa ratkaisu joka tunnetaan, on väkivalta, silloin ollaan pahasti hakoteillä. Jos tarvitsee kysellä, miten sitten muuten voidaan toimia, ollaan vielä enemmän hakoteillä. Todellakin on opettajakoulutukseen laitettavava oppitunteja ja nyt jo valmiille opettajille jatkokoulutusta aiheeseen.
On taatusti Suomessakin joku, joka osaa neuvoa jonkun muun tavan, kuin sen, että oppilas tuupataan voimalla ulos ovesta!
Ei oppilaat saa hyppiä seinille, kuri ja opettajien auktorittetti on saatava kouluihin takaisin. Opettajat eivät ole lasten kavereita Lissu ja Lasse, he ovat Opettaja Mäkinen ja Opettaja Kauppinen. Siitä on hyvä aloittaa.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 18:42"]
Suomessa lähes täysi-ikäinen teini saa haistatella opettajalle ja häiritä muiden opiskelurauhaa. On siinäkin aikoihin eletty.
[/quote]
Kyse ei ole siitä, ei kukaan sitä hyväksy, nyt kyse on siitä, kuinka tulee noissa tilanteissa toimia!
Jos ainoa ratkaisu joka tunnetaan, on väkivalta, silloin ollaan pahasti hakoteillä. Jos tarvitsee kysellä, miten sitten muuten voidaan toimia, ollaan vielä enemmän hakoteillä. Todellakin on opettajakoulutukseen laitettavava oppitunteja ja nyt jo valmiille opettajille jatkokoulutusta aiheeseen.
On taatusti Suomessakin joku, joka osaa neuvoa jonkun muun tavan, kuin sen, että oppilas tuupataan voimalla ulos ovesta!
Ei oppilaat saa hyppiä seinille, kuri ja opettajien auktorittetti on saatava kouluihin takaisin. Opettajat eivät ole lasten kavereita Lissu ja Lasse, he ovat Opettaja Mäkinen ja Opettaja Kauppinen. Siitä on hyvä aloittaa.
[/quote]
Noinhan siinä pitää toimia.
Ensin nuorille rajat ja säännöt kouluihin ja sitten koulutusta opettajille tällaisiin tilanteisiin.
Siitä lähdetään, että opettaja on se, joka sanoo ja määrää ja koululainen tottelee. Jos ei niin istuntoa, pari varoitusta ja koulusta ulos määräajaksi.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:06"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 18:42"]
Suomessa lähes täysi-ikäinen teini saa haistatella opettajalle ja häiritä muiden opiskelurauhaa. On siinäkin aikoihin eletty.
[/quote]
Kyse ei ole siitä, ei kukaan sitä hyväksy, nyt kyse on siitä, kuinka tulee noissa tilanteissa toimia!
Jos ainoa ratkaisu joka tunnetaan, on väkivalta, silloin ollaan pahasti hakoteillä. Jos tarvitsee kysellä, miten sitten muuten voidaan toimia, ollaan vielä enemmän hakoteillä. Todellakin on opettajakoulutukseen laitettavava oppitunteja ja nyt jo valmiille opettajille jatkokoulutusta aiheeseen.
On taatusti Suomessakin joku, joka osaa neuvoa jonkun muun tavan, kuin sen, että oppilas tuupataan voimalla ulos ovesta!
Ei oppilaat saa hyppiä seinille, kuri ja opettajien auktorittetti on saatava kouluihin takaisin. Opettajat eivät ole lasten kavereita Lissu ja Lasse, he ovat Opettaja Mäkinen ja Opettaja Kauppinen. Siitä on hyvä aloittaa.
[/quote]
Noinhan siinä pitää toimia.
[/quote]
Mutta tuolla opettajaa kunnioitetaan ja saa jatkaa hommissaan....
No jos ei puhe auta niin mikä sitten? Kuinka ap olisi itse hoitanut tilanteen tässä Alppilan tapauksessa tuo hysteerisen nuoren kanssa ilman "väkivaltaa"?
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:12"]
Ensin nuorille rajat ja säännöt kouluihin ja sitten koulutusta opettajille tällaisiin tilanteisiin.
Siitä lähdetään, että opettaja on se, joka sanoo ja määrää ja koululainen tottelee. Jos ei niin istuntoa, pari varoitusta ja koulusta ulos määräajaksi.
[/quote]
"Koulusta ulos" on lapsille lomaa, suosittelen koulun sisällä valvottua opiskelua.
Esim. reksin kansliassa saa opiskella. Pulpetti sinne, katse seinään, testit tekee kuten muutkin, välitunnilla saa käydä vessassa ja sitten lukea läksykirjoja. Ruokalasta hakee ruokansa ja syö siellä reksin kansliassa.
Oppilaan on ehdottomasti oltava koulussa, ei sieltä vapautusta saa kun käyttäytyy tyhmästi. Ainosataan jos on tehnyt jotain melkein rikollista, sitten erotetaan määräajaksi, mutta silti joutuu luokkansa suorittamaan, jos on vielä oppivelvollisuusikäinen.
Ja kyllähän ammattitaitoinen poliisi osaa taltuttaa rikollisen puhumalla(?) Varmaan ammattitaitoinen palomies saa tulenkin tottelemaan. Siellä peruskoulussa löytyy näitä nuorisorikollisia joihin ei puhe todellakaan tehoa.
opettaja.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:12"]
No jos ei puhe auta niin mikä sitten? Kuinka ap olisi itse hoitanut tilanteen tässä Alppilan tapauksessa tuo hysteerisen nuoren kanssa ilman "väkivaltaa"?
[/quote]
Murrosikä voi tuoda muutoksia koulunkäyntiin
Aikuisen mielestä monesti pieniltä tuntuvat asiat saattavat murrosikäisen elämässä olla merkittäviä. Ne voivat vaikuttaa huomattavasti nuoren koko elämään. Mielen myllerrykset voivat aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten vatsakipuja ja päänsärkyä. Riita luokkakaverin kanssa voi estää kouluun menon.
Varhaisnuorten kypsymättömyys ja lyhytjänteisyys vaikeuttavat pitkäjänteisyyttä vaativaa opiskelua. Nuoren voi olla vaikea motivoitua suunnitelmalliseen työskentelyyn, sillä seuraava päivä voi olla nuorella ajatuksenakin kaukana.
Murrosiän fyysiset muutokset mietityttävät nuorta. Hän vertaa alituiseen itseään ikätovereihinsa. Oma keho on arka aihe ja nuori haluaisi tutkiskella sen muutoksia rauhassa. Koulussa nuori saattaa joutua tilanteisiin, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä. Esimerkiksi musiikin tunnilla laulaminen on pojasta epämukavaa alkaneen äänenmurroksen vuoksi. Pelkkä ajatus liikuntatunnin jälkeisestä peseytymisestä muiden nähden tuntuu kauhistuttavalta.
Nuori fyysinen kehitys on tunne-elämän kehitystä nopeampaa. Psyykkiset toiminnot taantuvat varhaisnuoruudessa. Pojilla taantuma on voimakkaimmillaan noin 13,5-vuotiaana. Tytöillä taantuma on poikia lievempi, ja sen näkyy selvimmin noin 12-vuotiaana. Taantumassa lapsenomaiset piirteet korostuvat. Nuori kaipaa vanhemmiltaan yhtä aikaa fyysistä ja psyykkistä läheisyyttä, mutta myös etäisyyttä. Hän saattaa näyttää etäisyyden tarpeensa väliin voimakkaasti. Hän voi alkaa käyttäytyä huonosti, puhekieli usein köyhtyy ja lauseet lyhenevät.
Ärsyttävä aikuinen
Käytöksessä tapahtuvat muutokset ja keskittymisvaikeudet aiheuttavat usein ongelmia koulussa. Nuori ottaa yhteen opettajien kanssa, opiskelu vaikeutuu, motivaatio laskee ja koulumenestys heikkenee. Mielen ja kehon myllerrykset ovat pääosin väistämättömiä ja ne kuuluvat tähän kehitysvaiheeseen. Vanhempien ja opettajien tehtävänä on olla tukipilarina myrskyissä, välittää ja osoittaa kuohunnalle turvalliset rajat. Kehitysvaiheeseen kuuluu, että nuori testaa näiden rajojen pitävyyttä kokeiluilla moneen kertaan. Vanhemman ei pidä kuitenkaan hyväksyä näitä kokeiluja. Kokeilut tuskin jäävät pelkiksi kokeiluiksi, jos nuori kokee, että aikuinen hyväksyy mm. luvattoman poissaolon koulusta tai tupakoinnin.
Nuoren itsevarma käytös ja uho voivat aiheuttaa hämmennystä niin vanhemmissa kuin koulussa. Kuvitelmat kaikkivoipuudesta vuorottelevat nuoren mielessä mitättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteiden kanssa. Tällainen itsekeskeisyys on normaalia, sillä itsetunto on vasta kehittymässä.
Mustavalkoinen ajattelu kuuluu vanhemmista irtautumiseen. Nuori lokeroi ihmiset joko hyviin tai pahoihin. Meneillään olevan kehitysvaiheen vuoksi joidenkin opettajien pelkkä läsnäolo ärsyttää nuorta, ja ärsyttävän opettajan oppiaineesta tulee vastenmielistä. Vanhempaa tarvitaan, jotta nuori löytäisi oppiaineesta jotain hyvää ja mielenkiintoista.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:12"]
No jos ei puhe auta niin mikä sitten? Kuinka ap olisi itse hoitanut tilanteen tässä Alppilan tapauksessa tuo hysteerisen nuoren kanssa ilman "väkivaltaa"?
[/quote]
Nuoruusiässä tunteet kuohuvat. Vanhemmalle oman nuoren myllertävien tunteiden vastaanottaminen voi olla kova paikka. Nuori tuntee ja reagoi usein siksi, että hän pyrkii irti vanhemmistaan. Se on kaikille osapuolille kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätöntä matkalla lapsesta aikuiseksi. Aikuisen tehtävänä on kestää nuoren kuohut.
Miten vastata nuoren kuohuun?
Vanhempi vastaa tavallisimmin murrosikäisen kiukun tai pettymyksen purkauksiin lohdutuksella tai moitteella. Neuvot ja opetukset ovat näissä tilanteissa tavallisia: vanhempi kokeneena tietää, miten nuoren olisi viisasta toimia päästäkseen pulmasta.
Lohduttelevan, moittivan tai neuvovan suhtautumistavan tilalle on olemassa toimivampi lähestymistapa, kuunteleva ja ymmärtävä tapa. Voisitko kuvitella sanovasi myrskyävälle murrosikäiselle: Istu hetkeksi ja jutellaan. Olet tosi loukkaantuneen oloinen. Mitä on tapahtunut?
Rauhallinen läsnäolo ja kuuntelu viestittävät hyväksyvää kiinnostusta. Ihmiselämässä on välillä huonoja päiviä ja murrosikäisen elämään niitä sattuu aika usein. Vanhemman ei tarvitse hätkähtää niitä. Hänen tehtävänsä on olla läsnä ja kuunnella. Kun vanhempi kestää murrosikäisen kiukun, hän viestittää tälle, että pahoistakin tilanteista voi selvitä. Ei ole mitään hätää, vaikka juuri nyt tuntuu synkältä ja inhottavalta.
Murrosikä on mainio mahdollisuus opetella kohtaamaan hankalia asioita, joihin liittyy paljon tunteita. Nuori tarvitsee tuekseen aikuista. Hän haastaa vanhemmat mukaan kasvuun: koti on useimmiten paikka, jossa tunteenpurkaukset vyöryvät.
Onnistuneessa kuuntelutilanteessa murrosikäinen saa ilmaista tunteensa ja ajatuksensa. Vanhemman tehtävänä on olla vähäpuheinen, mutta kiinnostunut kuuntelija. Kun nuori on purkanut tunnemyrskynsä, hänen tunnekuormansa on helpottunut. Silloin tulee tilaa käsitellä tilannetta. Tällöin aikuinen voi olla entistä aktiivisempi. Hän voi kysellä, mitä tilanteelle voisi tehdä, miten nuori on yrittänyt ratkaista tilannetta, mitä nuori itse ajattelee, mikä voisi auttaa, mitä hän toivoo, että tapahtuisi tai mitä muutosta hän odottaa.
Näin vanhempi auttaa murrosikäistä hahmottamaan tilannetta uudelleen ja etsimään ratkaisua. Samalla hän vahvistaa nuoren itseluottamusta ja uskoa siihen, että hän tulee selviämään elämässä erilaisten ongelmatilanteiden kanssa.
Vanhempi tunnemyrskyn silmässä
Kun murrosikäisen tunteet myrskyävät ja ne uhkaavat saada sinunkin tunteesi imaistua samaan myrskyn silmään, sano itsellesi: SEIS. Nyt on aika toimia eri tavalla kuin ennen. Tavoitteesi on välttää oma laskeutumisesi murrosikäisen tasolle, muuten teitä on kaksi tunteitanne hallitsematonta taistelussa keskenään.
Kokeile seuraavalla kerralla:
1. Rauhoitu. Laske mielessäsi rauhallisesti kymmeneen. Vältä provosoitumasta ja menemästä mukaan nuoren raivoon.
2. Kuuntele. Pysähdy ja kuuntele, mitä nuorella on sanottavanaan. Kestä kirosanoja ja huutamista hetki. Älä anna kirosanojen estää sinua kuulemasta, mitä nuorella on mielessä.
3. Älä tarjoa opetuksia. Tunnekuohussa hyvätkään opetukset eivät mene perille.
4. Älä arvostele. Unohda moitteet ja haukut.
5. Ilmaise ymmärrystä. Viestitä, että näet nuoren suuttumuksen, harmin, kiukun ja pettymyksen. ”Näen, että olet tosi vihainen/loukkaantunut.”
6. Anna nuoren puhua, kuuntele!
7. Älä käytä tilanteissa väärällä tavalla isomman tai voimakkaamman valtaa.
Nuoren on voitava tuntea, että vanhemmat rakastavat häntä – vaikkeivät aina hyväksykään hänen tekojaan tai käytöstään.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:22"]
Ja kyllähän ammattitaitoinen poliisi osaa taltuttaa rikollisen puhumalla(?) Varmaan ammattitaitoinen palomies saa tulenkin tottelemaan. Siellä peruskoulussa löytyy näitä nuorisorikollisia joihin ei puhe todellakaan tehoa.
opettaja.
[/quote]
Just, olen SH ja vaikka potilas on minkälainen tapavalittaja tahansa, minä hoidan sitä ihan samalla lailla kuin ketä muuta tahansa. En erottele heitä oman diagnoosini mukaan, vaan koetan saada apua ihan kaikille.
Opettajan kuuluu kohdella kaikkia oppilaita ihan samalla lailla, ei alkaa luokittelemaan rikollisiksi oman makunsa mukaan.
Voi vittu teitä kukkahattutätejä.
Kasvattakaa ne penskanne tottelemaan. Minusta asia on niin, että lapsihan tottelee. Jos ei hyvällä, niin sitten laitetaan tottelemaan kädestä pitäen. Kyllä yläasteikäisen pitäisi ymmärtää puhetta, ja opettaja on melkoisen varmasti käskenyt enemmän kuin yhden kerran. Pitää kai penskoille osata raja vetää, ja kyllä sen rajan on tultava vastaan.
Kyllä meilläkin lapset lähtevät jäähylle kantamalla, jos ei sana ole tehonnut eikä jäähyllekään mennä omatoimisesti. Ja kunhan menevät kouluun, meidän lapset saa ainakin poistaa luokasta vaikka kantamalla, jos ei puhe mene perille. Nenille ei hypitä, ja piste. Elämässä ja yhteisöissä nyt vaan on pelisääntöjä, ja niitä on noudatettava. Ei se ole opettajan asia venyä loputtomiin, varsinkaan kun näihin nykypäivän herranterttuihin ei puhe tehoa. Mielestäni tässä Alppilan tapauksessakin on suurimmat syylliset sen pojan vanhemmat - en paljon kehtaisi tunnustaa, että joo meidän poika se siellä koulussa vittuilee ja hilluu.
Täällä sen sijaan moni tuntuu harrastavan näiden herranterttujen kasvattamista opettajien ja meidän kaikkien iloksi.
Kasvattaa voi muutenkin, kuin väkivallalla.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:12"]
No jos ei puhe auta niin mikä sitten? Kuinka ap olisi itse hoitanut tilanteen tässä Alppilan tapauksessa tuo hysteerisen nuoren kanssa ilman "väkivaltaa"?
[/quote]
Murrosikä voi tuoda muutoksia koulunkäyntiin
Aikuisen mielestä monesti pieniltä tuntuvat asiat saattavat murrosikäisen elämässä olla merkittäviä. Ne voivat vaikuttaa huomattavasti nuoren koko elämään. Mielen myllerrykset voivat aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten vatsakipuja ja päänsärkyä. Riita luokkakaverin kanssa voi estää kouluun menon.
Varhaisnuorten kypsymättömyys ja lyhytjänteisyys vaikeuttavat pitkäjänteisyyttä vaativaa opiskelua. Nuoren voi olla vaikea motivoitua suunnitelmalliseen työskentelyyn, sillä seuraava päivä voi olla nuorella ajatuksenakin kaukana.
Murrosiän fyysiset muutokset mietityttävät nuorta. Hän vertaa alituiseen itseään ikätovereihinsa. Oma keho on arka aihe ja nuori haluaisi tutkiskella sen muutoksia rauhassa. Koulussa nuori saattaa joutua tilanteisiin, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä. Esimerkiksi musiikin tunnilla laulaminen on pojasta epämukavaa alkaneen äänenmurroksen vuoksi. Pelkkä ajatus liikuntatunnin jälkeisestä peseytymisestä muiden nähden tuntuu kauhistuttavalta.
Nuori fyysinen kehitys on tunne-elämän kehitystä nopeampaa. Psyykkiset toiminnot taantuvat varhaisnuoruudessa. Pojilla taantuma on voimakkaimmillaan noin 13,5-vuotiaana. Tytöillä taantuma on poikia lievempi, ja sen näkyy selvimmin noin 12-vuotiaana. Taantumassa lapsenomaiset piirteet korostuvat. Nuori kaipaa vanhemmiltaan yhtä aikaa fyysistä ja psyykkistä läheisyyttä, mutta myös etäisyyttä. Hän saattaa näyttää etäisyyden tarpeensa väliin voimakkaasti. Hän voi alkaa käyttäytyä huonosti, puhekieli usein köyhtyy ja lauseet lyhenevät.
Ärsyttävä aikuinen
Käytöksessä tapahtuvat muutokset ja keskittymisvaikeudet aiheuttavat usein ongelmia koulussa. Nuori ottaa yhteen opettajien kanssa, opiskelu vaikeutuu, motivaatio laskee ja koulumenestys heikkenee. Mielen ja kehon myllerrykset ovat pääosin väistämättömiä ja ne kuuluvat tähän kehitysvaiheeseen. Vanhempien ja opettajien tehtävänä on olla tukipilarina myrskyissä, välittää ja osoittaa kuohunnalle turvalliset rajat. Kehitysvaiheeseen kuuluu, että nuori testaa näiden rajojen pitävyyttä kokeiluilla moneen kertaan. Vanhemman ei pidä kuitenkaan hyväksyä näitä kokeiluja. Kokeilut tuskin jäävät pelkiksi kokeiluiksi, jos nuori kokee, että aikuinen hyväksyy mm. luvattoman poissaolon koulusta tai tupakoinnin.
Nuoren itsevarma käytös ja uho voivat aiheuttaa hämmennystä niin vanhemmissa kuin koulussa. Kuvitelmat kaikkivoipuudesta vuorottelevat nuoren mielessä mitättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteiden kanssa. Tällainen itsekeskeisyys on normaalia, sillä itsetunto on vasta kehittymässä.
Mustavalkoinen ajattelu kuuluu vanhemmista irtautumiseen. Nuori lokeroi ihmiset joko hyviin tai pahoihin. Meneillään olevan kehitysvaiheen vuoksi joidenkin opettajien pelkkä läsnäolo ärsyttää nuorta, ja ärsyttävän opettajan oppiaineesta tulee vastenmielistä. Vanhempaa tarvitaan, jotta nuori löytäisi oppiaineesta jotain hyvää ja mielenkiintoista.
[/quote]
Liibalaaba. Et osannut sitten vastata kysymykseen miten olisit toiminut Alppilan tilanteessa? Tämä on just sitä loputonta lässytystä ja päänsilitystä jolla annetaan viesti, saat tehdä mitä haluat, eikä siitä seuraa mitään. Normaali murrosikäinen ei riehu ja haistattele koulussa, eikä missään muuallakaan. Häiriökäyttäytyminen ei ole sama asia kuin murrosikä.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 18:42"]
Suomessa lähes täysi-ikäinen teini saa haistatella opettajalle ja häiritä muiden opiskelurauhaa. On siinäkin aikoihin eletty.
[/quote]
Kyse ei ole siitä, ei kukaan sitä hyväksy, nyt kyse on siitä, kuinka tulee noissa tilanteissa toimia!
Jos ainoa ratkaisu joka tunnetaan, on väkivalta, silloin ollaan pahasti hakoteillä. Jos tarvitsee kysellä, miten sitten muuten voidaan toimia, ollaan vielä enemmän hakoteillä. Todellakin on opettajakoulutukseen laitettavava oppitunteja ja nyt jo valmiille opettajille jatkokoulutusta aiheeseen.
On taatusti Suomessakin joku, joka osaa neuvoa jonkun muun tavan, kuin sen, että oppilas tuupataan voimalla ulos ovesta!
Ei oppilaat saa hyppiä seinille, kuri ja opettajien auktorittetti on saatava kouluihin takaisin. Opettajat eivät ole lasten kavereita Lissu ja Lasse, he ovat Opettaja Mäkinen ja Opettaja Kauppinen. Siitä on hyvä aloittaa.
[/quote]
hoh hoitaa. Ari että oikein AINOA ratkaisu on se väkivalta? Eiköhän niihin sen töninyt pikku paskan kaltaisiin perssilmiin ole niiden elämän varrella käytetty aika montaa muutakin konstia, vai mitä luulet?
mutta kun pidetyt kakarat on oppineet siihen, että seuraamusta ei mistään tule, mitä nyt vähän kukkahattujen lässytystä korkeintaan, Niin sitten se käytsöpöä on tuollaista.
ei normaaliälyinen kasvatuksen saan lapsi käyttäydy noin. Ja jos on menty noin pahasti vikaan, silloin pitää aika radikaalein keinoin palata takaisin ruotuun.
tuollakin pojalla olisi huomattavasti valoisampi tulevaisuus edessä, jos joku olisi puuttunut hänen käytöksensä pikkasen aiemmin pikkasen kovemmalla kädellä.
taitaa vaan tulla sattumaan Juhaa leukaan aika monta kertaa tässä elämässä ennen kuin oppii.52
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 19:12"]
No jos ei puhe auta niin mikä sitten? Kuinka ap olisi itse hoitanut tilanteen tässä Alppilan tapauksessa tuo hysteerisen nuoren kanssa ilman "väkivaltaa"?
[/quote]
Nuoren tunteet kuohuvat
Nuoruusiässä tunteet kuohuvat. Vanhemmalle oman nuoren myllertävien tunteiden vastaanottaminen voi olla kova paikka. Nuori tuntee ja reagoi usein siksi, että hän pyrkii irti vanhemmistaan. Se on kaikille osapuolille kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätöntä matkalla lapsesta aikuiseksi. Aikuisen tehtävänä on kestää nuoren kuohut.
Miten vastata nuoren kuohuun?
Vanhempi vastaa tavallisimmin murrosikäisen kiukun tai pettymyksen purkauksiin lohdutuksella tai moitteella. Neuvot ja opetukset ovat näissä tilanteissa tavallisia: vanhempi kokeneena tietää, miten nuoren olisi viisasta toimia päästäkseen pulmasta.
Lohduttelevan, moittivan tai neuvovan suhtautumistavan tilalle on olemassa toimivampi lähestymistapa, kuunteleva ja ymmärtävä tapa. Voisitko kuvitella sanovasi myrskyävälle murrosikäiselle: Istu hetkeksi ja jutellaan. Olet tosi loukkaantuneen oloinen. Mitä on tapahtunut?
Rauhallinen läsnäolo ja kuuntelu viestittävät hyväksyvää kiinnostusta. Ihmiselämässä on välillä huonoja päiviä ja murrosikäisen elämään niitä sattuu aika usein. Vanhemman ei tarvitse hätkähtää niitä. Hänen tehtävänsä on olla läsnä ja kuunnella. Kun vanhempi kestää murrosikäisen kiukun, hän viestittää tälle, että pahoistakin tilanteista voi selvitä. Ei ole mitään hätää, vaikka juuri nyt tuntuu synkältä ja inhottavalta.
Murrosikä on mainio mahdollisuus opetella kohtaamaan hankalia asioita, joihin liittyy paljon tunteita. Nuori tarvitsee tuekseen aikuista. Hän haastaa vanhemmat mukaan kasvuun: koti on useimmiten paikka, jossa tunteenpurkaukset vyöryvät.
Onnistuneessa kuuntelutilanteessa murrosikäinen saa ilmaista tunteensa ja ajatuksensa. Vanhemman tehtävänä on olla vähäpuheinen, mutta kiinnostunut kuuntelija. Kun nuori on purkanut tunnemyrskynsä, hänen tunnekuormansa on helpottunut. Silloin tulee tilaa käsitellä tilannetta. Tällöin aikuinen voi olla entistä aktiivisempi. Hän voi kysellä, mitä tilanteelle voisi tehdä, miten nuori on yrittänyt ratkaista tilannetta, mitä nuori itse ajattelee, mikä voisi auttaa, mitä hän toivoo, että tapahtuisi tai mitä muutosta hän odottaa.
Näin vanhempi auttaa murrosikäistä hahmottamaan tilannetta uudelleen ja etsimään ratkaisua. Samalla hän vahvistaa nuoren itseluottamusta ja uskoa siihen, että hän tulee selviämään elämässä erilaisten ongelmatilanteiden kanssa.
Vanhempi tunnemyrskyn silmässä
Kun murrosikäisen tunteet myrskyävät ja ne uhkaavat saada sinunkin tunteesi imaistua samaan myrskyn silmään, sano itsellesi: SEIS. Nyt on aika toimia eri tavalla kuin ennen. Tavoitteesi on välttää oma laskeutumisesi murrosikäisen tasolle, muuten teitä on kaksi tunteitanne hallitsematonta taistelussa keskenään.
Kokeile seuraavalla kerralla:
1. Rauhoitu. Laske mielessäsi rauhallisesti kymmeneen. Vältä provosoitumasta ja menemästä mukaan nuoren raivoon.
2. Kuuntele. Pysähdy ja kuuntele, mitä nuorella on sanottavanaan. Kestä kirosanoja ja huutamista hetki. Älä anna kirosanojen estää sinua kuulemasta, mitä nuorella on mielessä.
3. Älä tarjoa opetuksia. Tunnekuohussa hyvätkään opetukset eivät mene perille.
4. Älä arvostele. Unohda moitteet ja haukut.
5. Ilmaise ymmärrystä. Viestitä, että näet nuoren suuttumuksen, harmin, kiukun ja pettymyksen. ”Näen, että olet tosi vihainen/loukkaantunut.”
6. Anna nuoren puhua, kuuntele!
7. Älä käytä tilanteissa väärällä tavalla isomman tai voimakkaamman valtaa.
Nuoren on voitava tuntea, että vanhemmat rakastavat häntä – vaikkeivät aina hyväksykään hänen tekojaan tai käytöstään.
[/quote]
Ihan hyviä neuvoja vanhemmille. Tuolta pohjalta kun vanhemmat kasvattaisivat lapsiaan, niin osaisivat sitten koulussakin käyttäytyä todennäköisesti paremmin.
Koulussa pääpaino on kuitenkin jossain muualla kuin lasten kasvatuksessa. Ilmeisesti se on kivempaa roikkua facebookissa ja käydä omissa harrastuksissa ja ohimennen (mahdollisesti) kysyä yhdellä kysymyksellä että mites päivä meni ja ei kun uuteen päivään.
Kaiken kaikkiaan ei ihme että kusessa ollaan ja pahempaan suuntaanhan tämä todennäköisesti menee. Pientä lohtua tuo se että kukkahattuilijat tuntuvat olevan nyt tämän tapauksen yhteydessä vähemmistössä. Metkaa miten parhaiten hommat tuntuvat tietävän koiran kanssa elelevät sinkkumammat ja lapsiperheellisistä todennäköisesti jonkun max parivuotiaan naperon äiti jolla ole vielä mitään käsitystä että mitä tuleman pitää. Siperia tulee näitä opettamaan ja ne vanhemmat joita ei Siperia opeta, niiltä ne nämä tuollaiset Alppilan tapauksen V-sanaa hokevat sankarit sitten maailmalle lahjaksi lähtee.
Nimenomaan, kun ei muuten osaa, sitten on mentävä ja tönittävä. Tuo on tosi ala-arvoista toimintaa ja ihme kun kaikki vaan puolustaa opettajaa.
Opettaja ei osannut toimia oikein ja nyt sitten kansa puolustaa sitä??!!
Näytetään lapsille oikea esimerkki, kuinka noista tilanteista selvitään!
En sano, ettei tuo lapsi olisi ollut ihan ääliö, mutta opettajalta paloi hiilet loppuun ja sortui ala-arvoiseen tekoon. Nyt joutuu sitten maksamaan siitä. Voi , voi.