Maksoin terapiasta turhaan yhteensä 500 e
Olenko idiootti?Luulin sen jotain auttavan pskaan elämääni, mut pahempaan kuntoon vaan menin ja lääkesumuissani en tajunnut lopettaa kun siltä tuntui. Terapeutti tietenkin kannusti rahankiilto silmissä jatkamaan kun otin puheeksi keskeytyksen..
Kommentit (20)
No ei ole suuri summa. Et varmaan ehtinyt kauan käydä. Terapiassa voi kestää aika kauan ennen kuin tuloksia alkaa tulla. Olo voi huonontua aluksi. 500 eurolla olet varmasti päässyt juuri siihen vaiheeseen. Oliko viisasta lopettaa?
Et ole idiootti ja hyvä, ettei mennyt enempää. Terapiassa voi mennä moninkertaisesti tuo summa ilman mitään takeita avusta. Terapiaa hössötetään nykyään kaiken parantavana. Tosiasiassa voi olla todellakin erittäin vaikeaa löytää juuri itselle sopiva henkilö terapeutiksi. Omat kokemukset psykiatrian henkilökunnasta ovat sitä luokkaa, etten ole varma, kumpi siellä vastaanotolla oli enemmän sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Et ole idiootti ja hyvä, ettei mennyt enempää. Terapiassa voi mennä moninkertaisesti tuo summa ilman mitään takeita avusta. Terapiaa hössötetään nykyään kaiken parantavana. Tosiasiassa voi olla todellakin erittäin vaikeaa löytää juuri itselle sopiva henkilö terapeutiksi. Omat kokemukset psykiatrian henkilökunnasta ovat sitä luokkaa, etten ole varma, kumpi siellä vastaanotolla oli enemmän sekaisin.
Onhan taas tuoreita ajatuksia.
Mun usko ja luottamus kaiken valtakunnan terapeutteihin ja psykoihin on nolla, ellei negatiivinen. Aivan höpöhöpötouhua ainakin minun kokemukseni mukaan. Jopa 9-vuotias lapsi tajusi että aivan hömpänpömppää koko terapia. Piirretään paperille ja pelataan korteilla. Ja sitten olon pitäisi helpottaa. Joo. Olo helpottui kyllä, pakotetusti, koska halusimme päästä moisista psykoista eroon.
Aika vähän tuhlasit. Moni käyttää ihan turhaan terapiaan yli 5000 €.
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän tuhlasit. Moni käyttää ihan turhaan terapiaan yli 5000 €.
Pääsee maalta tulleet lääkärit takas lomalle, ei se turhaa ole, sitten se on myös miten asennoituu hintalapulle, kyllä siitä hyötyä on.
Mielenterveystyötä tekee valtava määrä osaamatonta porukkaa. Oma nuori karkasi tänään avohoidossa, kun häntä oltiin siirtämässä rauhoittumaan. Nuori istui sohvalla hiljaa... Eivät sitten kertoneet että kyse oli rentoutushetkestä.
Uskon miten pelottava ja sekava tilanne on nuoresta ollut, jotkut raahaa häntä rauhoittumaan vaikka ei juuri rauhallisempi voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Et ole idiootti ja hyvä, ettei mennyt enempää. Terapiassa voi mennä moninkertaisesti tuo summa ilman mitään takeita avusta. Terapiaa hössötetään nykyään kaiken parantavana. Tosiasiassa voi olla todellakin erittäin vaikeaa löytää juuri itselle sopiva henkilö terapeutiksi. Omat kokemukset psykiatrian henkilökunnasta ovat sitä luokkaa, etten ole varma, kumpi siellä vastaanotolla oli enemmän sekaisin.
Mulla jo nuo härskit hinnat aiheuttaisi sellasen kelauskierteen päähän, että tuokin tuossa vaan istuu ja imee mun lompakosta ja on muka auttavinaan.
Jos puhutaan vastentahtoisen hoitoon joutuneista, niin totta kai heistä hoito on huonoa. Vähän sama kuin kysyisi lastensuojelun asiakkailta, että olitteko tyytyväisiä palveluun.
Eli tämä kannattaa pitää mielessä, kun puhutaan psykiatrisen hoidon asiakastyytyväisyydestä.
Jos taas ihan oma-aloitteisesti hakeutuu terapiaan, kannattaa muistaa, että se on bisnestä. Jos siitä kokee saavansa apua, niin siitä vaan. Mutta omalla vastuulla.
Riittäähän yksisarvis- ja enkelihoitajillekin asiakkaita, vieläpä psykoterapeutteja kovemmilla tuntiliksoilla. Eihän sielläkään kukaan kävisi, jos ei kokisi saavansa apua...
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Kannattaa hakeutua vaan puhumaan asioistaan, ilmaiseksi. Terveyskeskuksista, seurakunnalta jne löytyy ilmaista keskusteluapua, jos mieltä painaa. Sen lisäksi ne säästyneet sataset ja tuhannet eurot voi käyttää vaikka matkusteluun tai johonkin hyvään harrastukseen. Lopputulos on paljon parempi.
Terapia ei ole pikahoitava ihmelääke. Itselläni terapia on kestänyt vajaa kaksi vuotta ja olen saanut siitä apua. Olen tähän mennessä maksanut kela-tuetusta terapiasta n. 2000 €. En olisi paremmin voinut rahojani sijoittaa, koska ahdistuneisuuteni on vähentynyt tosi paljon.
Mielenterveysammattilaisten palvelut saattaa auttaa tai sitten ei. Itsellä kokemuksia laidasta laitaan, tosi huonoista ja sitten sellaisesta, joka todella auttoi paljon. Ei valitettavasti voi tietää etukäteen, mikä auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole idiootti ja hyvä, ettei mennyt enempää. Terapiassa voi mennä moninkertaisesti tuo summa ilman mitään takeita avusta. Terapiaa hössötetään nykyään kaiken parantavana. Tosiasiassa voi olla todellakin erittäin vaikeaa löytää juuri itselle sopiva henkilö terapeutiksi. Omat kokemukset psykiatrian henkilökunnasta ovat sitä luokkaa, etten ole varma, kumpi siellä vastaanotolla oli enemmän sekaisin.
Onhan taas tuoreita ajatuksia.
Aloittajakin vaikuttaa tuoreelta. Ikävämpi homma sinulle, jos mielenterveysongelmat ja niiden puiminen on ollut arkipäivääsi jo pitkäänkin. Jotenkin kommenttisi viittaisi sellaiseen, jos joku nyt profiloimaan lähtisi.
Harmi tuollainen kokemus. Minä olen saanut valtavasti apua terapiasta ja moni ystäväni myös. Ensimmäiset kuukaudet eteneminen on hidasta, sitten vasta ainakin minulla alkoi se prosessi oikein kunnolla. Terapiassa pitää uskaltaa kohdata ne kipeimmät asiat, niiden äärelle pääseminen kestää, ja jotkut sit ei halua mennä sinne olennaiseen vaan pysyä vanhassa, mikä on tietenkin harmi. Tuskin terapeutti rahankiilto silmissä vahtaa, terapeuteista on pulaa joten asiakkaita riittää.
Minä nostelen terapiassa jotain v*tun kortteja, joissa on jotain ihkuja mietelauseita. "Olen ainutlaatuinen" "Olen hyvä juuri tälläisenä kuin olen" yms. Joka kerta pitää yks kortti nostaa, jossa joku lause ja sitten sitä lausetta siinä pähkäillään terapeutin kanssa, mitä ajatuksia se herättää ym paskaa. Sitten on myös jotain kysymyskortteja.
Siis miten h*lvetissä kukaan paranee jotain kortteja nostelemalla?? Toki puhutaan muutakin, eikä se koko 45min kestävä terapiahetki ole pelkkää korttia, mutta siltikin. En vaan tajua. Ne kortit ei herätä mussa mitään tunteita. Lähinnä ärsyttää sellainen yltiöpositiivinen lässytys, mitä niissä korteissa tai kysymyskorteissa lukee. En vain kehtaa tästä terapeutille sanoa.
Näin Jyväskylässä. Huoh. Onko teillä muilla tällästä terapiassa?
17/17: eikö kiitollisuuden tunteet ihan tutkitusti saa ihmisen voimaan paremmin, joten ehkä terapeutti yrittää saada sinulle uuden tavan luoduksi.
Mä maksoin tonnin, jotta terapeutti sai herätettyä minussa masennuksen ahdistuksen ja tarpeen (motivaation pitkään terapiaan) vaihdoin ratkaisukeskeiseen terapiaan ja nyt olen käynyt vuoden purkamassa edellisen terapian traumoja. Ensi viikolla käyn hakemassa post traumaattiseen stressireaktioon diagnoosin ja teen valituksen valviraan.
Terapia voi traumatisoida.
"Terapiassa pitää uskaltaa kohdata ne kipeimmät asiat, niiden äärelle pääseminen kestää, ja jotkut sit ei halua mennä sinne olennaiseen vaan pysyä vanhassa, mikä on tietenkin harmi."
Terapeutin pitää olla empaattinen, kyetä mukautumaan asiakkaan rytmiin ja auttamaan JO parissa kuukaudessa eteenpäin.
Psykodynaaminen terapia keskittyy tunteisiin ja erillaisten tunteiden siedättämiseen. Itse maksoin tonnin dynaamisesta terapiasta jossa sain todennäköisesti postraumaattisen stressireaktion. Jep ihan paskaa, ei ihminen tarvitse sellaista kyykytystä voidakseen paremmin.
Missä päin oli terapia?