Lue keskustelun säännöt.
Ketä olisi Suomelle hyvä presidentti Niinistö jälkeen?
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele ensin kirjoittamaan ja kysele vasta sitten! Ketä...
Ei ainakaan Matti Vanhanen. On jo ollut kahdesti ehdokas. Petturi vailla vertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinistö-dynastia tulee hallitsemaan seuraavat vuosisadat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kuka- ei ketä. Herrajee jos tämä menee tällaiseksi niin ihan sama kuka on pressa vai onko kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ville Niinistö.
Niinistöt ovat Suomen Bushit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka- ei ketä. Herrajee jos tämä menee tällaiseksi niin ihan sama kuka on pressa vai onko kukaan.
Onneksi ei sentään KEKÄ ois hyvä resirentti ahahhahahahhh
Vuoden 24 ehdokasanalyysi:
Paavo Väyrynen yrittää presidentiksi vielä kerran, mutta puoluetta ei ole vielä olemassa. Se on jo kuitenkin selvää, että riippumattomaan valitsijayhdistykseen Paavon kannattajien määrä ei enää riitä. Seitsemän tähden liike on tällä välillä jo kuollut ja kuopattu, mutta uuden puolueen pystyy perustamaan 5000 uskollisen kannattajan voimin. Paavon äänimäärä jää alle 3 % ja toinen kierros jää aikaisempia kertoja kaukaisemmaksi haaveeksi, mutta nykään syytä ei tarvitse etsiä kauan: etelän medialla on ollut valtaisa kampanjointi Väyrystä vastaan. Ne ovat julkaisseet gallup-tuloksia, joissa Väyrysen kannatus on ollut alle 3 %.
Kristilliset asettavat Sari Essayahin uudelleen ehdokkaaksi ja hän saa asiallisella, mutta värittömällä kampanjallaan kokoon ensimmäisellä kierroksella oman puolueensa verran ääniä eli noin 4 %. Sillä ei ole asiaa toiselle äänestyskierrokselle.
Ruotsalaiset yrittävät saada ehdokkaiksi Ville Niinistöä ja Carl Haglundia, mutta kumpikin heistä kieltäytyy. Niinistön valttina olisi ollut se, että osa iäkkäämmistä äänestäjistä olisi voinut kuvitella, että Sauli Niinistö on vielä kerran ehdokkaana. Ehdokkaaksi uhrautuu uudelleen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja äänisaalis jää noin 4 %:iin, jolla ei pääse edes välieriin. Men det är viktigt att vi var med!
Vasemmistoliittokin laittaa ehdokkaaksi naisen eli puheenjohtajansa Li Anderssonin. Hänen kampanjansa on aggressiivinen ja keskustelua herättävä, mutta siltoja sillä ei rakenneta. Ääniä noin 9 %. Toiselle kierrokselle sillä ei pääse, mutta Li onkin keräämässä kokemusta ja näkyvyyttä eduskunta- ja eurovaaleihin.
Laura Huhtasaari täydentää persujen ehdokkaana naisten vahvaa edustusta. Kannatusta tulee 11 % verran, mutta vain hurmioituneilta persuilta ja se ei riitä toiselle kierrokselle. Lauran ongelmana on se, että hän jakaa kansan vahvasti kahtia ja se toinen puoli ei kerta kaikkiaan voi sietää häntä ja/tai pitää häntä todella vaarallisena. Puheenjohtaja Jussi Halla-Aho on kuitenkin tyytyväinen, sillä Huhtasaaren kampanjalla on saatu pidetty persuille tärkeitä asioita esillä.
(jatkuu ...)
Vuoden 24 ehdokasanalyysi jatkuu ...
Pekka Haavisto ilmoittaa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, että hän ei lähde vihreiden ehdokkaaksi. Hän on jo yrittänyt kaksi kertaa ja hävinnyt kummallakin kerralla toisella kierroksella. Ei löydy enää Pekasta virtaa, oli jo viime kerralla puhti pois. Vihreät käyvät kivuliaan ja repivän sisäisen ehdokasasettelun, jonka tuloksena Emma Kari saa runnottua itsensä ehdokkaaksi. Haaviston "perinnöksi" kuviteltu paikka toisella kierroksella jää kuitenkin kaukaiseksi haaveeksi, kun kaikki vihreätkään eivät tule hänen taakseen - ääniä 12 %. No, ehkä sitten vuonna 2030 uudelleen ja välissä eurovaalit, kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, ...
Kepu on pahoissa ongelmissa jo ehdokasasettelussa, sillä pajatso on tyhjä. Vanhat veturit, kuten Mauri Pekkarinen ja Matti Vanhanen, eivät kerta kaikkiaan vetoa kansaan ja Juha Sipilästä on tullut puolueen sisällä jo kirosana. Ehdokkaaksi yritetään etsiä muiden puolueiden tapaan jotain ehtoisaa emäntää, mutta kaikki vähänkin kokemusta keränneet kieltäytyvät kunniasta, sillä luvassa on todennäköisesti verinen tappio ja mahdollinen maineen menetys. Annika Saarikko saadaan suostuteltua kisaan, mutta hänen kannatuksensa on samaa luokkaa kuin Matti Vanhasella edellisissä presidentinvaaleissa: 7 % eli selvästi alle jopa oman puolueen kannatuksen. Saarikko miettiikin vakavasti vaalien jälkeen uutta suuntaa poliittiselle uralleen.
Kokoomuksessa käydään kova kisa Sauli Niinistön seuraajasta. Tavoitteena on porvarillisen hegemonian jatkuminen Mäntyniemessä. Vastakkain ovat puheenjohtajana ja pitkäaikaisena valtiovarainministerinä pätevöitynyt Orpo ja Helsingin pormestarin valokeilasta nauttinut Vapaavuori. Jan Vapaavuori voittaa kisan, käy aktiivisen ja jopa räyhäkkääksi mainitun kampanjan ja kerää ensimmäisellä kierroksella 25 % äänistä. Se tuo hänelle paikan toisella äänestyskierroksella.
Antti Rinne on polttanut itsensä loppuun 2019-2023 kauden pääministerinä ja jopa demaritkin haluavat siirtää hänet sivuun johonkin säädylliseen loppusijoituspaikkaan. Ikinuori Erkki Tuomioja (ikää vasta vaivaiset 78 vuotta) yrittää päästä vasemmalta ohi demarien ehdokkaaksi, mutta häviää jäsenäänestyksessä jo ensimmäisellä kierroksella. Timo Harakka käy kampanjaa kaikkia muita vastaan eikä pääse ratkaisevaan äänestykseen. Siinä ovat vastakkain Jutta Urpilainen ja Antti Lindtman. Jutta Urpilainen voittaa ja kerää vaaleissa ensimmäisellä kierroksella 25 % äänisaaliin, joka vie hänet toiselle kierrokselle.
Mutta miten sitten käy toisella äänestyskierroksella?
Ozan Yanar