Kuka miehesi suvusta on sinulle läheinen?

Toivon että ystävystyisin mieheni pojan uuden avovaimon kanssa, hän vaikuttaa tosi mukavalta.

Miehen vanhemmat ovat kuollet jo aikapäiviä, eikä hän juuri pidä yhteyttä sisaruksiinsa.

Appikset tunnen jollainlailla, mutta en mitenkään erityisen hyvin.. Miehen veljen perheen kanssa tapaamme vain harvoin (asuvat toisella puolella suomea)



Muita miehen sukulaisia en sitten ole nähnytkään vaikka yhdessä ollaan oltu jo kaks vuotta... ehkä ne meidän häihin tulee ja pääsee näkemään edes miehen tädit ja sedät ja serkut..

Samoin miehen mummu ja anopin sisko.

Appivanhemmat, no kun asuvat satojen kilometrien päässä, niin eivät juuri häiritse.

Minun on tosi vaikea tulla ylipäätään heidän kanssaan toimeen...

Kulttuurieroja, enkä oikein ymmärrä mitä he puhuvat.

muut onki sit enemmän tai vähemmän vieraita.

Aina on auttanut meitä kun on apua tarvittu, ei muuten pistä lusikkaansa soppaan, on tukena kaikille lapsilleen eikä ikinä osallistu kinasteluihin vaan kaikki ovat tasavertaisia hänen silmissään, on mahtava mummi lapsille.

Nykyisin voi lähes sanoa, että olemme bestikset, kapakka-illat, kaupunkireissut, shoppailut, vauva-uinnit jne. Kaikki tapahtuu oikeastaan yhdessä. Onneksi hän jätti sen paska miehen, joka yritti rajoittaa vauhtiamme...

Miehen serkun perhe on kanssa aika mukava, suht samanikäisiä lapsia.



Miehellä on iso suku, mutta appivanhemmat ovat jo kuolleet.

Mies näkee siskoaan huomattavasti harvemmin kuin minä :)

Meillä on sellainen hyvä kunnioitus ja kiintymys toisiamme kohtaan.

Miehen pikkusisko asuu samassa kaupungissa kuin me, ehkä sitten hänen kanssaan ollaan läheisimmät. Vaikka häntäkin nähdään tosi harvoin. Anoppiin onneksi matkaa viissataa kilometriä!

Koko miehen suku on todella läheinen. Läheisimpinä kuitenkin anoppi, yksi miehen tädeistä ja miehen kaksi kälyä :)

Tai sitten miehen isoäiti, josta pidän tosi kovasti. Tulen kyllä hyvin toimeen kaikkien suvun jäsenien kanssa mutta en ole ihan niin läheinen että itse heille soittelisin.

Taitavat olla mieheni isovanhemmat, ovat samalla mullekin kun omia enää ole. Ja anoppi. Mut ovat ottaneet tosi hyvin vastaan ja mukava siellä käydä.

Miehen veljen ex-vaimo on kylläkin todella läheinen edelleen...