Lue keskustelun säännöt.
Miehen harrastus ja pikkulapsiaika. Mitä tekisitte tilanteessani?
06.04.2013 |
Mieheni viettää haarastuksensa tiimoilta 2-3 vajaan parin viikon varvia ulkomailla. Se, että meillä on nyt 2 lasta (1- ja 4-vuotiaat) ei ole miehen menemistä vähentänyt. Hän tietää, että minulla on raskasta yksin lasten kanss hänen poissa ollessaan, mutta en ole uoranaisesti kieltänyt häntä menemästä.
Saan hoitoapua miehen ollessa pois, mutta siitä huolimatta mennään jaksamiseni äärirajoilla. Asiaa ei helpota se, että en ole nukkunut vuoteen yhtään ehjää yötä ja että lapset ovat kipeinä.
Tulee niin orja olo mahdollistaa tämä, mutta kieltämistä seuraisi mykkäkoulu ja valitusta siitä, miten estän hänen harrastamisennsa. Sen vaan huomaan, että nämä reissut kasvattavat katkeruutta enkä ole yhtään varma, miten iloinen olen siitä, että mies pian kotiutuu reissultaan.
Em. seikoista huolimatta pääosa miehen poissaoloajasta meillä menee lasten kanssa hyvin, enkä minä esim. vaikuta ulkoisesti sairaalta tm. vaan ihan vaan muuten kulahtanelta. Sanokaa jotain vinkkejä ja näkemyksiä!
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 23:04"]
Niin ja tutkimukset sanoo, että miehet haluaa siinä viidenkympin jälkeen panostaa enemmän peeheeseensä. Miksi vasta sitten, kun lapset on jo aikusia? Mutta näpäytys myöhään aikuistuville miehille, nainenpa vapautuu siinä vaiheessa orjuudestaan ja alkaa elää omaa elämäänsä. Hajotkoon mies sitten yksin sohvalle.
[/quote]
En usko, että miehet tajuaa, mitä ne tuossa alitajuntaisesti tekee. Kun lapset on pieniä, niin nää tällaiset miehet kokee, että voivat huolettomasti mennä, kun vaimo on siellä kotona tallessa, koska ei lapsilta pääse minnekään. Sitten kun lapset kasvaa aikuisiksi, niin noi miehet huomaa, että nythän vaimoa ei pidättele kotona enää mikään, joten täytyy alkaa itse olemaan kotona vahtimassa sitä eukkoa. Sitä se "perheestä kiinnostuminen" on.
Eivät tietenkään ikimaailmassa sitä myöntäisi, mutta eiköhän se alitajunnassa jotenkin noin mene, että reviiri pitää olla koko ajan turvattu joko lapsilla tai omalla läsnäololla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin mielestäni minulla on oikeus negatiiviseen asenteeseen (42), mutta valitettavasti kokemus osoittaa, että se ei tuota mitään tuloksia. Siispä kokoan täältä yhteenvetona seuraavan paketin:
- miehen noin pitkät lomat eivät ole automaattisesti ok
- lomat eivät ole ongelma, jos arki toimii
- myös minun on päästävä lomalle (ja se on jopa suositeltavaa, vaikka ei edes tuntisi pakottavaa lomatarvetta)
- mietin, mitä konkreettista haluan tapahtuvan ja tuon sen esiin
Jos ei muuta, niin tuleepa ainakin selvitettyä se, ovatko nämä mun omt menot niin ok kuin mies väittää niiden olevan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 23:25"]
Minunkin mielestäni minulla on oikeus negatiiviseen asenteeseen (42), mutta valitettavasti kokemus osoittaa, että se ei tuota mitään tuloksia.
[/quote]
Toki tuo on huomattu täälläkin, että negatiivisuuteen ei ole oikeutta, vaikka ei olisi saanut nukkua ikinä. Mutta ainakin mä olen opetellut sanomaan, että oon viime yönä herännyt kahdeksan kertaa, kun lapsi oli vähän nuhainen, joten miehen on turha kitistä mulle, että mäkätän muka turhasta. Ja toinen mitä viljelen on se, että jos mies joutuu heräämään vaikka vain kahdesti yössä, niin sen mieliala on aivan takamuksesta ja huutaa lapsille. Joten sillä ei ole mitään oikeutta valittaa mun mielialoista.
Esimerkiksi näillä saa miehen ihan tehokkaasti hiljaiseksi.
Yritä nyt ihan aluksi saada varmistettua jotenkin se, että saat joka viikko ainakin pari yötä (vaikka viikonloppuna, jos miehen töiden vuoksi muu ei onnistu), jolloin saat nukkua niin pitkään kuin tarvitsee ilman yhtäkään herätystä, ja voit luottaa siihen että mies pitää sillä välin lapsista hyvää huolta, antaa ja siivoa pois aamupalat, huolehtii aamupesut sekä pukemiset jne. (sekä huolehtii siitä, että he eivät tule herättämään sinua)! Luulisin, että sen jälkeen alkaa kaikki muu tuntua vähän selkeämmältä, ne omat toiveet ja tarpeetkin, ja sulla on ylipäänsä energiaa tehdä myös asioita joista nautit ja jotka virkistää sinua, eikä vaan jotenkuten sinnitellä läpi päiviä. Jotenkin tuota valvomista on saatava tasattua, ehkä mies ymmärtää sinua paremmin jos saa jotain tuntumaa siihen, mitä on kun elimistö ei vuoteen saa tarpeeksi lepoa. Unenriistoa käytetään kidutuskeinona. Kyse ei todellakaan ole vähäpätöisestä asiasta!
Vuoden ikäinen varmasti pärjää jo yön ilman rintaa. Jos mies ei saa häntä rauhoittumaan, ensimmäinen askel on opetella.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 23:41"]
Yritä nyt ihan aluksi saada varmistettua jotenkin se, että saat joka viikko ainakin pari yötä, jolloin saat nukkua niin pitkään kuin tarvitsee ilman yhtäkään herätystä,
[/quote]
Tuo voisi olla se sun ensimmäinen konkreettinen toive. Se mitä et osannut sanoa, kun mies kysyi, että millä tavalla toivot hänen korvaavan matkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selittäkää minulle yksi asia, mitä en ymmärrä. Kun on kerran koko ajan ollut selvää, että useampikin täällä on naimisissa miehen kanssa, joka harrastelee kovasti ja on paljon kotoa poissa. Ja tämä on ilmeisesti ollut ennen lapsia ja myös esikoisen syntymisen jälkeen. Niin MIKÄ teidät saa tekemään siihen soppaan vielä toisenkin lapsen!?
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 23:41"]
Vuoden ikäinen varmasti pärjää jo yön ilman rintaa. Jos mies ei saa häntä rauhoittumaan, ensimmäinen askel on opetella.
[/quote]
Mun tyttö otti maitoa vielä kaksivuotiaanakin ainakin 3-5 kertaa yössä, mutta se ei koskaan ollut ongelma kun tyttö nukkui siinä vieressä ja tuollaiset vuosikkaatkin on jo aika omatoimisia. Usein siinä imettäessä nukahti ja jos oli imetysliivit päällä, niin sitten seuraavan herätyksen kohdalla näki heti, kummalta puolelta on viimeksi annettu maitoa, kun sen puolen liivi oli auki.
Jos lapset heräilee yöllä, niin kuin imeväit usein tekevät, kannattaa miettiä ne nukkumisjärjestelyt sellaisiksi, että niistä selviää mahdollisimman vähällä. Nuo imetysherätykset ei ole edes pahoja, koska yöllä siinä maidossa on melatoniinia, joka auttaa sekä lasta että äitiä nukahtamaan. Sairaan lapsen kanssa valvomiset on pahempia, etenkin jos lapsi kaipaa maitoa mutta ei saa oikein otettua kun nenä on tukossa eikä pysty hengittämään.
Meillä on vain yksi lapsi ja valvotun yön jälkeen nukuin lapsen kanssa vahingon takaisin, joten ei se valvominen onneksi päässyt miksikään kierteeksi. Yöheräilyt taisi loppua joskus 3-4-vuotiaana muutenkin, ei ne loputtomiin jatku.
Kova hinku ihmisillä tuntuu olevan tehdä kaksi lasta pienellä ikäerolla, vaikka ekan kanssa olisi jo nähty ettei miehestä ole lastenhoitoavuksi. En ymmärrä miksi naiset tällä tavalla kerjäävät itselleen vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on vuoroviikoin työmatkalla, eli 7 päivää ulkomailla töissä ja kotona taas 7 päivää jolloin kouluttaa päivätyönä muutaman päivän viikossa. Olen kotona pienen vauvan ja 2 vuotiaan kanssa. Onneksi asumme lähellä vanhempiani jotka auttavat tarvittaessa kun mies on reissussa. Meillä käy myös siivooja kerran viikossa mikä auttaa kivasti. Raskasta on mutta miehen palkka on senverran huikea että tätä kannattaa jatkaa. Minä saan sitten toki enemmän omaa aikaa kun mies on vuoroviikon kotona. Treenaan enemmän, tapaan ystäviäni ja nukun.
Minä taas en ymmärrä naisia jotka valittavat miestensä menoista ja eivät itse tee mitään. Naiset ne yleensä vähentää tai jättää jopa kokonaan oman elämänsä kun tapaavat miehen ja miehet jatkavat elämäänsä samalla tavalla harrastuksissaan, ystävien kanssa ym. Jo siinä vaiheessa, kun ei olla naimisissa eikä ole lapsia, naiset ruikuttavat kotona kun mies viilettää. Kyllä se niin on et jokainen vastaa omasta onnestaan ja elämästään. Suu auki ja omaa elämää rakentamaan myös kodin ulkopuolelle. Kyllä ne miehet lastensa kanssa pärjää kun saavat siihen tilaisuuden niin ettei äidit ole niskan takana kyttäämässä. Keksi oma harrastus, tapaa ystäviä, lenkkeile, mene pidennetylle viikonlopulle jonnekin ystävien kanssa tai mitä ikinä keksitkään. Ja jos mies on opetettu niin hyvälle ettei ruokaa osaa laittaa niin sen voi tehdä kaappiin valmiiksi ja laittaa ruoka-ajat (ja ruuat) lapulle tai sanoa et menkää mäkkiin.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:59"]
Mies on kiinnostunut hyvinvoinnistani, mutta hänen mielestään kaikkeen auttaa reipas liikunta ja terveellinen ruoka. Joo, ovat täkeitä kyllä,
Sitäkin mietin välillä, onko mulla vaan liian negatiivinen asenne - sellaiseen on vähän taipumusta. Mietin siis, kumpaa pitäisi muuttaa, miestäni vai itseäni :)
Ap
[/quote]
Miehelläsi on unohtunut hyvinvoinnin kolmesta kulmakivestä se kolmas: riittävä uni. Lue mistä vain hyvinvointioppaasta, niin nuo kaikki kolme mainitaan: monipuolinen liikunta, terveellinen ruoka, riittävä uni. Siis toistan, että nuo kaikki kolme mainitaan, ei vain kahta, vaan kaikki kolme.
Ja jos ihminen ei ole kokonaiseen vuoteen nukkunut yhtäkään täyttä yötä, niin totta maar kenellä hyvänsä on siinä tilanteessa vähän negatiivinen asenne. Ja saa olla! Se on ihan luonnollista. Mitä yli-ihmisiä tässä pitäisi olla! Vaimon pitäisi olla yksi valtava auringonpaiste yötä päivää, vaikka nukkua ei saa!