Ahdistavin katoamis-/murhamysteeri?

Englanninkielisiltä sivuilta löytyy paljon enemmän, mutta : 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Black

Vierailija kirjoitti:

Ei karmiva, mutta minua kosketti aikanaan tapaus, jossa nuori mies katosi ja löytyi lopulta hukkuneena jostain järvi-Suomesta pukeutuneena naisen uimapukuun ja vesijuoksuvyöhön. Pojan vaatteet ja reppu, sisältäen raamatun, oli jätetty tuntemattomien ihmisten kesämökin kuistille. Olisiko ollut niin että uimavarusteet oli mökiltä varastettu.

En ole tällaisesta koskaan kuullutkaan. Milloin tämä tapahtui, ja osaako kukaan sanoa, mitä tuossa olisi voinut olla taustalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulvila. Neljä lasta kärsii loppuikänsä.

Ulvilan tutkinta, samoin kuin Bodomin uusi tutkinta v.2004 olisi pitänyt jättää sellaisenaan tekemättä. Yhteiskunnan varoja tuhlattiin, vaikka mitään ei löydetty, mitä ei alunperin olisi mokattu jo suuresti? 

Auer loukkasi jtain poliisia todella syvästi.

Jos tapaus koetetaan jostain päin oikeasti ratkaista. Mutta kuka mitä ja miksi nämä oikeasti haluaisi ratkaista, mikäli sikäli siitä paljon voisi tulla kuluja veronmaksajille laskuun ?

Vierailija kirjoitti:

Sohva murha

Lacey Fletcher on ainoa jonka muistan kuolleen sohvalle. Hänen vanhempansa tuomittiin 40 vuodeksi vankilaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää hyvät ihmiset unohtako Sanna Anttilaa. Lahko varmasti kaapannu. Sanna pitää saada takaisin Äidin huomaan!

Terv Itsekin Äiti

Vesa Frantsilankin kohtalo varmaan paremmin vielä selviäisi, jos edes yksikin äiti häntä huutelisi :( 

Vesa Frantsilan kohtaloa kyllä aika vähän hoettu, kun ajattelee miten harvinaista tuollainen on. Että jotain 15 tai 16 vuotta kadoksissa kerkesi olla, ennen kuin kukaan huomasi. Ja sisaruksikin ainakin oli ilmeisesti elossa vielä kun huomattiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Singaporessa on vuodelta 1979 ratkaisematon julma murha tai murhat, jossa kuolivat kaikki lapset samasta perheestä. Neljä 5-10-vuotiasta lasta tapettiin monilla veitseniskuilla aikaisin aamulla vanhempien lähdettyä töihin. Naapurit eivät kuulleet mitään, joten tekijä on voinut olla joku tuttu. Järkyttävämmän rikoksesta tekee se, että vanhemmat saivat kortin, jossa luki: onnea lapsettomuudesta. Äiti oli steriloitu ja tämän tiesi vain harva. Pariskunta sai pojan sterilisaation purkamisen jälkeen, mutta ymmärrettävästi eivät koskaan toipuneet. 

Singaporessa tapahtunut paljon murhia luokkaerojen vuoksi tietääkseni. Tässäkin voinut olla sellaisesta kyse. Eli kyseessä lapsenhoitajan tai kateellisten "vähempiosaiten" tuttujen suunnittelemasta? 

Indonesian reuna-alueilla tapahtunut ehkä eniten katomisia. Itä-Timorin ja nykyisen Irian Jayan - maakunnan, eli Länsi-Papuan aluella. Jos Irian Jayassa mainiteen nykyään sana Papua, tai nostetetaan Länsi-Papuan lippu ylös, niin siis seuraa yleensä suora teloitus. 

Indonesia on maailman suurin saarivaltio, ja asukasluvultaan suurimpia, lähes 285 miljoonaa asukasta. Jää Aasiassa kuitenkin muiden konfliktien varjoon helposti. Maailman suurinpia joukkohautoja on myös löytynyt maan raja-aluielta, ja katoamiset on todelle yleisiä jos asioita haluaa esiin tuoda. Vaiettuja asioita koska Indonesia haluaa pitää yhtenäistä linjaa. Helvetillistä luettavaa kidutukset ja murhat, joita Indonesian poliisi ja armeija on suorittanut vuosikymmenien aikana noilla alueilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Thad Philipsin kokemukset "bone chursherin" eli Joe Clarkin luona heinäkuussa 1995 on kyllä erittäin ahdistavia ja kuvottavia. Onneksi Joe Clark ei tule koskaan pääsemään vapauteen. Miten tuollaista voi tehdä toiselle?

 

Mikä urhea poika Thad Phillips <3 Onneksi hän oli sisukas ja onnistui pelastautumaan. Hän myös samalla auttoi ratkaisemaan kaksi Joe Clarkin aiemmin tekemää murhaa ja pelasti lukuisia muita poikia, ketkä olisivat myös joutuneet tämän uhreiksi.

Miten joku voikin olla noin sairas, kuin Clark... Onneksi tuomionsa oli sentään oikeudenmukainen.

Aivan kamalat tuskat ollut Thadilla. Onneksi pystyy nykyisin kävelemään kuitenkin. Kaikkea hyvää toivon hänelle.

Palaan tähän yhteen kamalimmista tapauksista : Etsin amerikkalaisia keskusteluketjuja, joilta löyikin tietoa kaikenlaista. Ainakin kaksi keskustelijaa, kertoi asuneensa Baraboon kaupungissa tuohon aikaan 90 luvun puolivälissä, ja yksi heistä oli jopa ollut Clarkin kanssa samassa koulussa vuotta ylempänä.

No, ensimmäinen jota siellä toisteltiin oli että Thad ei saanut koskaan kunnon korvauksia tapauksesta. En tiedä onko se huhupuhetta vai ei? Clark sai tosin elinkautisen lisäksi silloin 21 miljoonan dollarin korvaukset maksettavaksi oikeuden päätöksellä. Mutta miten silloin 17 vuotias huligaanin alku ja murhamies niitä nyt olisi pystynyt tosiaan maksamaan? Tätä amerikkalaissivuilla paljon päiviteltiin, mutta sellainen maa sekin vaan on. Joku myös tiesi kertoa, että Thadin jalkavaivat olisi taas ikääntymisen myötä pahentuneet. Ehkä on oikeaa tietoa, jos paikkakunnalla asuvat ? Kyllä tälläisestä tapauksesta pitäisi saada kunnon korvaukset, koska esti vastaavat uhrit vieläpä pelastautumisellaan ja ilmiannollaan.

Thad on kuulema myös kertonut itse tapauksesta tv-ohjelmassa "I Survived" (5 kausi, 17 jakso). Mutta muuten ei ole paljon halunnut tapausta julkisesti muistella, mikä varmasti hyvin ymmärrettävää, että tuollaisen haluaa mahdollisimman paljon unohtaa. Monet kertoneen kuitenkin, että sarjan vaikuttavimpia ja järkyttävimpia jaksoja tuo on.

Mietin myös miten Clarkin kävi, mutta en löytänyt tietoja, kuitenkin hän oli alaikäinen vielä järkyttävän tapahtuman aikaan. Päätyikö sitten oikeaan vankilaan lopulta, mahdollisesti sillä ei nyt tuollaisen teon jälkeen kuulu koskaan vapaana kulkea tässä elämässä. Clarkista on suomalaissivustolla kuva joka ei ole ihan tuore ollut silloinkaan, oikeudesta on kuvia, jossa tosiaan ainamoinen yksinkertaisen korston näköinen gansterinalku. Amerikkalaisketjuissa on joku kertonut, että oli koulussa suosittu, mutta kiusasi jatkuvasti toisia, pienempiään etenkin. Kenties kiusaamisella mainetta sitä sitten ansainnut, vaikka toisinpäin pitäisi olla. 

Tapaus aikojen takaa : Netta Fornarion ruumis löydettiin 19.11.1929 Skotlanin Ionan saarelta. Fornario oli salatieteilijä, joka täytyy ymmärtää tapauksen vuoksi. Fornario oli ollut majoituksessa McRaen perheen majatalossa. Hän harrasti mm.meditointia, ja saattoi olla transsissa jopa päiviä, joista oli ohjeistanut majatalon perhettäkin.

Fornario saapui Ionan saarella syksyllä 1929, ja toi mukanaan suuren määrän tavaraa, "pienen talon verran" kerrottu. Hän teki myös itse vaatteensa, ja riittänee kuvailu, että tyyli oli samantapaista kuin "new age" - aikakaudella, jota ei silloin vielä ollut olemassa.

Asiat kulkivat tahtiinsa, ja Netta oli yhteydessä henkiin ja voimiin, joiden uskoi olevan todellisia. 17.11.tuli käänne : Netta kertoi olevansa "henkisien hyökkäyksien" kohteena, ja näki  meditaatiossa näyn "peräsittömästä veneestä", jota piti huonona enteenä. Rouva McRaen suhtautui skeptisisti väitteisiin, mutta kertoi että lautta ei liikennöi sunnuntaisin. Netta meni huoneeseen, mutta lähti sitten yhdelle pitkistä kävelyretkistään Ionalla. Tuolta retkeltä hän ei palannut elävänä takaisin.

18.11.ei Netta ilmestynyt aamiaiselle, ja huoneessa kaikki tavarat olivat siististi paikoillaan. Vuorokausi sen jälkeen 19.11.hänet löydettiin "keijukumpuna" tunnetulta paikalta pieneltä nummelta Loch Staonaig:n ja Mallachin välillä. Tuo kumpu tunnetaan nimellä Sithean Mor. Fornario piti ruumiin alla kädessään ristiä.

Virallinen kuolinsyy oli kylmettyminen, mutta ei aukoton. Fornarion jalat olivat löytyessä naarmuilla ja veriset ja hän oli taivaltanut avojaloin paikoin vaikeaakin nummimaastoa. Virallista taikka tarkkaa poliisitutkintaa ei tehty, sillä Hebridien lukuiset saaret ovat eristettyjä, eikä poliisi löydy kuin saariston isoimmista keskuksesta. Kuolinraporteissa on useita erikoisia mainintoja mm.18.11.yönä alueella havaituista "oudoista sinertävistä valoista", sekä "mustaviittaisesta" ja tuntemattomasta miehestä, jonka kerrotaan aiempina päivinä saarella havaitun.

Fornarion huoneesta  myös kerrottu löytyneen "erikoisia kirjeitä", joiden sisältöä ei ole paljastettu. Hänen omaisuutensa arvo oli yli 25 000 puntaa, eli tarkoitti tuolloin hyvin rikasta. Perhe ei vaatinut ruumista mantereelle haudattavaksi, joten hänen hautansa löytyy tänäänkin Ionan kylän lähettyviltä.

Vaikka todellisuus onkin taruja luotettavampaa kiintoisaa on saaren karu ja yksinäinen luonto (tapaus auennee paremmin, jos etsii kuvia tapauksesta!). Sekä tietenkin Fornarion ura salatieteissä, joka oli viime vuosisadan alussa vielä arkipäivää. Fornario kuului salatieteen ryhmittymiin, ja oli mm.Dion Fortunen ja Moira Mathersin ohella noiden elämänkatsomusten merkittävimpiä naisia. Fortunen tapaan Fornario oli myös professori Theodore Moriartyn oppilas. Fornario oli opiskellut mm.kieliä, ja työskennellyt isoisänsä yrityksessä joka toi maahan teetä. Ja arvoituksellinen elämä toi mukanaan arvoituksen, miksi hän lähti kuolemaan karuille Skotlannin nummille yön selkään. 

Lopuksi mainittakoon että Netta Fornarion vei tuolle saarelle mm.lukuisat kelttiläiset tarut ja legendat, sekä 500 luvulla perustetun Pyhän Columban - luostari. Myös hänen kollegansa olivat siellä majoittuneet, sekä hänen suosikkikirjailijansa Fiona MacLeodin teokset olivat sijoittuneet saareen. Noissa legendoissa viitataan mm.Aos Si - kumpujen olentoihin, joita "keijukansoiksi" on myös kutsuttu. Noissa legendoissa kerrotaan, että tuolla saarella on "verho maailmojen välillä" ohut. Erinomainen paikka kaiketi, jos senkaltaisiin taruihin historian hämäristä osaa uskoa. 

Länsinaapurista tulee mieleen Dahlsjö casena tunnettu joukkokatoaminen. Kolme miestä katoaa Göteborgista autoineen vuonna 1965. Jan Dahlsjö, Kjell-Åke Johansson ja Gay Karlsson olivat ystäviä ja työkavereita.

Gayn sisko kertoi myöhemmin menneensä etsimään veljeään tämän asunnolta, mutta oli törmännyt ovella tuntemattomaan mieheen joka vaikutti hermostuneelta. Miehellä oli siskon mukaan ollut päällä hänen veljensä paita. Myöhemmin sisko on tunnistanut kuvista, että kyseinen mies olisi ollut Kjell-Åke Johansson. Oli tai ei miestä ei ole ikinä tavoitettu.

Samana päivänä Göteborgista katoaa vielä neljäskin nuori mies, Hybner Lundqvist. Hybner oli liftaamassa Tukholmasta ja viimeinen elonmerkki hänestä on vanhemmilleen lähettämä postikortti, jossa hän vakuuttaa olevansa kunnossa ja sanoo, ettei vanhempien tulisi olla hänestä huolissaan. Hybnerin katoamista on yritetty yhdistää muiden katoamiseen, mutta ei ole varmuutta liittyvätkö tapaukset toisiinsa.

Muutama vuosi katoamisen jälkeen on tehty joitain näköhavaintoja miehistä, mutta näitä ri olla pystytty vahvistamaan. Suosituin teoria taitaa olla, että joko kaikki neljä tai vain Jan, Gay ja Kjell-Åke ovat ajautuneet autonsa kanssa johonkin vesistöön, josta heitä ei ole vielälään löydetty.