1v 11kk ja ei kunnon sanoja??

Kuulostaa ihan normaalilta.

Voi niinkö? Kun tuntuu, että toisten samanikäiset puhuu jo vaikka mitä... Vaikka eihän sitä pitäisi verrata, mutta kun väkisinkin tulee verrattua :/

ap

Täytyy kommentoIda. luulen, että riippuu kokonaisuudesta. Onko yleensäkin kehitys ikätason mukaista.teillehän tulee kohata neuvola, jossa voit asian ottaa esille. Meillä on kolme lasta. Nuorin täytti kaksi ja kyllä puhuu ihan sujuvasti. Meillä kaikki ovat puhuneet lauseita ja pari näistä mitä vaan jo tuon ikäisenä. Olen kuitenkin tavannut lapsia, jotka ovat puhuneet paljon muöhemmin tai aloittaneet vain yhtäkkiä höpöttämään ihan täysillä. Kysy ihmeessä neuvolasta, jos askarruttaa. Minusta äidin huoli tai epätietoisuus kannattaa aina ottaa todesta vaikka vain äidon mielenterveyden takia :) 

Oon huomannut sellaista, että usein lapset, jotka lähtevät aikaisin liikkumaan, oppivat siis aikaisin kävelemään ja kiipeilemään, kehittyvät puheessa hitaammin, koska energiaa vaan menee kaiken tutkimiseen ja liikkumisesta nauttimiseen.

Oma lapseni 1v8kk oppi kävelemään vasta 1v3kk, mutta muistaa vaikka mitä asioita; esim. tunnistaa automerkkejä ainakin 30 erilaista sekä puhuu erittäin selkeästi. Motorisesti otti ikätoverit kyllä nopeasti kiinni, kun uskalsi lähteä liikkeelle.

Sinuna en olisi huolissasi, koska lapsesi kuitenkin ymmärtää asioiden merkitykset ja osaa nimetä niitä, eli ymmärryksessä ja oppimisessa ei ole vikaa. Lapsethan ovat monessa aika suurpiirteisiä ja luovia; leikeissä lelut muuntuu moneksi ja aikuinen voi vain ihailla sitä mielikuvitusta, mikä lapsilla monesti on.

No meillä lapsi oppi kävelemään myöhään ja sanoi ensimmäisen sanansa 2-vuotiaana, ennen sitä ei käytännössä sanonut mitään. Kuopus taas käveli varhain ja alkoi puhua varhain ja heti lauseita. Useissa tutkimuksissakin on todettu, että varhain kävelemään oppivat oppivat myös puhumaan varhain.

mutta ap, minusta lapsenne kehitys kuulostaa aivan normaalilta! Olettaen, että hän kuitenkin ymmärtääkin puhetta eli osaa noudattaa ohjeita ilman, että joudut elehtimään paljon apuna. Kielenkehityksessä on paljon vaihtelua normaalin rajoissa ja lapsenne kuitenkin käyttää kieltä, vaikka aikuismuotoja ei vielä juuri tuotakaan. kohtahan lapsella on jo seuraava neuvola, joten ota asia joka tapauksessa puheeksi siellä. 

Niinhän se neuvola ois, oon vaan jo etukäteen pelänny, että mihin kaikkiin tutkimuksiin sitä sitten joudutaan, kun lauseita jne ei vielä tule :/ Alle 1v oli poika tutkimuksissa hitaan kasvun takia niin ei ne rumbat kivoja ole, mutta lapsen parhaaksi tottakai...

Poika oli itseasiassa hidas oppimaan konttauksen, kävelyn jne, mutta nyt on innokas liikkuja ja vauhtiveikko, kiipeilee esim syöttötuoliin ja siitä pois, sohvan korkealta selkänojalta tykkää laskeutua alas, kiipeilee pöydille, jakkaroille jne. Ja noita omia sanojaankin kyllä paljon sanoo, että hiljainenkaan ei ole :)

Kyllä poika puhetta ymmärtää, hyvinkin. Voi pyytää tuomaan jotain ja tuo, ja pyytää vaikka, että vie isille niin hän vie isille. Ja kieltoja ymmärtää, mutta niitähän pitää uhmata, tietenkin ;) Ja jos kysyy vaikka "kuka on ikkunassa" tai "kuka on telkkarissa" niin menee katsomaan ja kommentoi vaikka, että is, eli isi on ikkunassa jne. Ja paljon on noita omia sanoja.

Meillä lapsi on oppinut kaiken (ryömiminen, kävely, puhuminen) suhteellisen myöhään mutta sitten kun on oppinut, taito on ollut heti valmis. Eli ei ollut esim. kävelyn kanssa sellaista pidempää harjoitteluvaihetta vaan kun uskalsi alkaa kävellä, käveli lähes samantien tosi hyvin. Sama puheessa, ensin ei puhunut oikein mitään mutta sitten tuli lähes heti useamman sanan lauseita.

Lapset ovat erilaisia.

Voi, ette te vielä mihinkään tutkimuksiin joudu :) Jos olet huolissasi asiasta, ensinnäkin th voi kertoa oman mielipiteensä ja todennäköisin toimenpide on joka tapauksessa se, että teille suunnitellaan ylimääräinen neuvolakäynti lapsen ollessa 2,5-vuotias, jolloin puheenkehitys kontrolloidaan. varsinaisesti esim. puheterapiaan ohjataan vasta 3-vuotiaana, ellei ole selvästi puutteita kehityksessä, mitä teillä ei minusta ole. 

onko muuten kummallakaan vanhemmista lukihäiriötaustaa?

Ja tuo on kiva kuulla, että se ei aina mene niin, että jos ei kävele aikaisin niin sitten ainakin puhuu aikaisin jne. Huh :) Meillä nuo taidot aina tulee hiukka myöhemmin :)

Huh, helpotus, jos ei vielä ainakaan tutkimusissa tarvitsisi ravata :)

Ja isällään on vähän ongelmia lukemisen suhteen. Onko sillä sitten vaikutusta?

Alle 2-vuotias tuntee sanat sipsi ja karkki?
Just.

Mun poika nyt hieman päälle 2v "puhuu" hyvin samalla tavalla kuin ap:n.

Viimeiset tavut sanoista yleensä tulee ja tietenkin minä ymmärrän mitä poika tarkoittaa mutta muut eivät. En jotenkaan osaa vielä olla kovin huolissani tuosta koska poika ei vaikuta olevan muutenkaan niin kiinnostunut puhumaan,ennemmin menee ja tekee :)

Oppi muuten kävelemään 11kk eli varmaan jäi sanat jalan alle hänelläkin.

Meillä samanikäinen poika ja samantyyppistä puhetta, en oo yhtään huolissani. Lähipiirissä useampikin lapsi, joilla puhe auennut myöhemmin. Lapsi kuitenkin tosi touhukas, keksii leikkejä, ymmärtää puhetta ja tunnistaa epätavallisempiakin sanoja. Esim. kädet ymmärtää jos sanon käpälät, tassut, kätöset... Jokainen omaan tahtiin. Luetaan ja puhutaan paljon.

Moi ap!

Minä purskahdin itkuun lapseni 2v neuvolassa, kun puheen kehityksestä kysyttiin. Olin ollut niin kamalan huolissani, sillä 2v pojalla ei ollut YHTÄÄN sanaa. Hän puhui ensimmäisillä tavuilla, kuin sähkösanomakieltä. Äiti oli ai, isi ih, pallo pa, maito ma.. Näitä saattoi laittaa peräkkäin tyyliin ai a ma (äiti anna maitoa). Ulkopuolinen ei todellakaan ymmärtänyt mitä lapsi yritti sanoa, ja itsellänikin oli välillä suuria vaikeuksia - ellen ollut täysin kartalla mistä aiheesta lapsi oli puhumassa. Saattoi esim. osoittaa ikkunasta ja sitten tuli aivan hepreaa - oli tosi vaikea keksiä tarkoittiko lentäviä lintuja vai tuulen puuskaa oksistossa, jollen nähnyt mitään ilmeisempää syytä mitä lapsi ikkunasta osoitti ja ähelsi.

Itseäni ahdisti ja suretti lapsen puolesta aivan kamalasti, näin miten tämä otti hänen itsetuntonsa päälle. Häntä pidettiin (me vanhemmatkin) herkästi pienempänä mitä olikaan, kun ei osannut kommunikoida. Herkästi saattoi unohtaa että hän kuitenkin YMMÄRSI asioita täysin, ja esim. sen kun kylässä olevat ihmiset pohdiskelivat hänen puhumattomuuttaan ja olivat jo tekemässä vaikka mitä dysfasia ym. diagnooseja. Hän saaattoi painaa päänsä tai kätkeä kasvot käsiinsä ja HÄVETÄ :´(

Ja se siinä olikin niin sydäntä särkevää, kun tiedosti että 2v:n kokemus- ja ajatusmaailma on jo kehittynyt, hänellä on omia mielipiteitä, asioita jotka mietityttää ja ilahduttaa. Ja sitten mistään tästä ei kykene itseään ilmaisemaan, vaan kommunikointi on tyyliin "anna maitoa" "joo äiti antaa sinulle maitoa"... 

Lapsi on temperamentiltaan hyvin rauhallinen, on aina ollut ns. helppo lapsi. Siinä missä isoveljensä itki nyrkit pystyssä ja naama kirkuvan punaisena synnäriltä saakka, ja edelleen nyt 5 vuotiaana raivoaa välillä kuin vesikauhuinen apina, tämä pienempi ei oikeastaan koskaan itkenyt. Silmät suurina katsella tillitti ympärilleen vauvana, ja hänet melkein kirjaimellisesti saattoi "unohtaa" lattialle vaikka leikkimatolle köllimään, kun oli niin rauhallinen. Edelleen nyt 2½ vuotiaana oma tahto ehkä hieman nostaa päätään, mutta enemmän niin että suuttuessaan mököttää. Kun isoveli nousi 6kk iässä seisomaan, tämä nuorempi vetäisi itseään alustalla ensimmäisen kerran eteenpäin ollessaan 8kk ikäinen. Hänellä ei ole ollut ikinä kiire mihinkään, on jotenkin niin lungi tyyppi. 

Tätä taustaa vasten yritin rauhoittaa itseäni, että kyllä se puhekin sieltä vielä tulee, kunhan aikansa kypsyttelee. Hän liikahti ensimmäisen kerran 8kk iässä, siitä meni pari viikkoa niin alkoi kontata, pian nousi pystyyn ja juoksi ilman tukea ennen kuin täytti 1v. Mutta koska äiteihin on varmaan ohjelmoitu tapa olla huolissaan, niin sitten olin tosi huolissani siitä puheesta. Kunnes lapsi oli 2v3kk. Kuin salama kirkkaalta taivaalta hän alkoi tuottaa sanoja. Ja täydellisiä sanoja! :) R ja s:kin samantien. Sähkösanomakieli alkutavuineen vaihtui monisanaisiksi lauseiksi. "Äiti katso, tuolla menee musta koira" ja "auto hakee tuolta hiekkaa, kaivuri laittaa kyytiin". Isovanhemmilta menasi alaleuka tippua, kun tämä kaikki tapahtui parissa viikossa, eivätkä sinä aikana nähneet lasta :D 

Sydämessä edelleen läikähtää niin suuri onni ja ilo, kun se sanainen arkkku - ja jotenkin ihan uusi maailma aukesi hänen kanssaan. On niin ihanaa, kun huomaa miten paljon niitä ajatuksia on pienessä päässä, ja nyt hän osaa ne tuoda nyt julki. Ja täysin pystyy keskustelemaan isovanhempienkin kanssa, enää ei tarvitse ulkopuolisten todeta että "voi kulta pieni, kun en nyt ymmärrä mitä yrität sanoa... " Nyt menee ovella vastaan ja saattaa todeta vaikka ensilauseeksi että "Moiiiiiii... Pappa, ei ollut kyllä yhtään hauska juttu... keksi tippui lattialle ja tuli sotku". Ja siinä sitten hykertelee ilosta äiti, pappa ja lapsi, kun kaikki ymmärtävät toisiaan - viimeinkin :) Lapsen itsetunto kasvoi silmissä.

Eli ap, ne puheet siitä että puhe voi yksi päivä vain alkaa luistaa, ne on ihan totta :) Minä en pelkoni keskellä luottanut siihen, mutta niin kävi. Lapsi on edelleen paljon hiljaisempi kuin isoveljensä, joka on aika ollut kaiken keskipisteenä ja puhui kuin Ruuneperi taaperosta lähtien, mutta hän on vaan persoonaltaan rauhallisempi ja harkitsevampi. 

Anteeksi megapitkä sepustus, mutta tämä aihe vaan tuottaa edelleen niin valtavasti iloa itselleni, että tuli aivan pakottava tarve rohkaista sinuakin ap :) Ihanaa kevättä teille, eiköhän ne jutut kesään mennessä ala pulputa teidänkin tenavasta :)

Mistä tuo legenda siitä, että aikaisin liikkumaan lähtevät puhuisivat myöhemmin. Meillä ainakin molemmat ovat lähteneet kävelemään 11 kk iässä. 1 v. 6 kk vanhoina on ollut kaksisanaisia lauseita ja puhetta paljonkin. Esikoinen tuotti kävelyn oppiessaan jo paljon ymmärrettäviä yksittäisiä sanoja. Toinen vähän 12 kk jälkeen. 

Se on joku vanhan kansan viisaus tai uskomus, joka ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Sitä on tutkittu paljon, ja nimenomaan tutkimustulokset on enemmän siihen suuntaan että lapset jotka lähtee aikaisin liikkeelle myös alkavat puhua aikaisemmin. Ja luonnollisesti toisinkin päin, eli he jotka ovat maltillisempia liikkeelle lähdössä, saattavat kypsytellä kielellisiä taitojaankin pitkään. Nämä erot toki tasaantuvat, ja kehitys otetaan sitten nopeasti kiinni.

Oma kokemukseni on, että tuttavapiirissä asia on juuri edellä mainitulla tavalla - toiset kypsyvät nopeammin lähes KAIKESSA kuin toiset. Ja toiset sitten rauhallisemmin. Mutta 3-4 vuotiaana lapsissa ei juuri enää näe mitään eroa, saati kun menevät eskariin tai kouluun.

Ap:n lapsi kuulostaa täysin normaalilta. Tiedän lapsia, siis aivan normaaleja lapsia, jotka ovat alkaneet puhua kunnolla vasta täytettyään kolme.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 10:06"]

Mistä tuo legenda siitä, että aikaisin liikkumaan lähtevät puhuisivat myöhemmin. Meillä ainakin molemmat ovat lähteneet kävelemään 11 kk iässä. 1 v. 6 kk vanhoina on ollut kaksisanaisia lauseita ja puhetta paljonkin. Esikoinen tuotti kävelyn oppiessaan jo paljon ymmärrettäviä yksittäisiä sanoja. Toinen vähän 12 kk jälkeen. 

[/quote]

Meidän poika sanoi 2,5 vuotiaaksi asti vain "ka" . Puheterapeutin arviossa kävi mutta yhteen kertaan jäi. Terapeutti sanoi, että fiksu poika, puhuu sitten kun haluaa. Ja niinhän se sit aloittikin puhumisen, heti pitkillä lauseilla vähän jälkeen 2,5 vuoden ikää. Ja paljon onkin puhunut siitä asti :) 

[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 10:06"]

Mistä tuo legenda siitä, että aikaisin liikkumaan lähtevät puhuisivat myöhemmin. Meillä ainakin molemmat ovat lähteneet kävelemään 11 kk iässä. 1 v. 6 kk vanhoina on ollut kaksisanaisia lauseita ja puhetta paljonkin. Esikoinen tuotti kävelyn oppiessaan jo paljon ymmärrettäviä yksittäisiä sanoja. Toinen vähän 12 kk jälkeen. 

[/quote]

ei 11kk ole kovin aikaisin kävelemään oppimista. Aika perus ikä. Aikaisin kävelemään oppinut on varmaan jotain 7-9kk ikäinen. 

No mutta tässä varmasti tarkoitettiinkin sitä, että vaikka lapsi alkoi puhua varhain (lauseilla 1½v iässä) ei se liikkeelle lähtö silti tullut myöhässä. Lapset lähtee kävelemään keskimäärin 1v iässä kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 23:09"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 10:06"]

Mistä tuo legenda siitä, että aikaisin liikkumaan lähtevät puhuisivat myöhemmin. Meillä ainakin molemmat ovat lähteneet kävelemään 11 kk iässä. 1 v. 6 kk vanhoina on ollut kaksisanaisia lauseita ja puhetta paljonkin. Esikoinen tuotti kävelyn oppiessaan jo paljon ymmärrettäviä yksittäisiä sanoja. Toinen vähän 12 kk jälkeen. 

[/quote]

ei 11kk ole kovin aikaisin kävelemään oppimista. Aika perus ikä. Aikaisin kävelemään oppinut on varmaan jotain 7-9kk ikäinen. 

[/quote]