Johtuuko lihavuus syömishäiriöstä?
Ihminen syö kroonisesti liikaa, koska hänellä on jokin selvittämätön ongelma. Melkein puolet suomalaisista olisi syömishäiriöisiä.
Kommentit (12)
Joissakin tapauksissa kyllä. Toisissa tapauksissa kyse voi olla muusta terveysongelmasta tai ihan vaan oman terveyden laiminlyönnistä.
Syömishäiriöihin on kriteerit, joten en menisi sanomaan että kaikki ylensyöminen on syömishäiriötä.
Totta kai jos ihmisen on pakonomaisesti syötävä tai tukahdutettava tunteita tai haettava turvaa ruoasta, ei se tervettäkään ole. Kannattaisi kyllä hakea apua.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50101 Jos kiinnostaa ja jaksat lukea, voit tutkia tunnistatko itsesi tai jotain itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Joissakin tapauksissa kyllä. Toisissa tapauksissa kyse voi olla muusta terveysongelmasta tai ihan vaan oman terveyden laiminlyönnistä.
Oman terveyden laiminlyöntikin lähtee jonkinasteisesta välinpitämättömyydestä omaa hyvää oloa ja onnellisuutta kohtaan eli tunnehäiriöstä.
Kyllä siitäkin. Mä hankin nuorena itselleni syömishäiriön kun kaveri näytti miten oksentamalla saa vatsaan lisää tilaa. Siitä oli karmea seuraus: en tullut ikinä kylläiseksi. Kului vuosia ja söin hirveitä määriä. Sitten en enää kyennytkään oksentamaan. Lihoin.
Nyt olen pääsemässä eroon syömisongelmasta. Olen pitänyt ruoka-ajat ja sopivat annokset. Koville se ottaa ja joskus haluaisin vieläkin ahmia. Litra jäätelöä ja sitten vessaan... Mutta ei enää. Kilot on tiukassa mutta uskon että tällä tyylillä paranen ja laihdunkin joskus. Kiloja on liikaa n 15.
Entisajan kouluruokailu se pakkosyöminen jätti ikuiset syömishäiriöt. Se oli kyllä niin sairasta touhua että ihmettelen kuinka kukaan ei puuttunut siihen. Oksennusten syöttäminen väkisin kun toiset oksentelivat sen pakkosyötetyn paskan ulos, ei voi tajuta että tällaisesta ei ole kauaakaan.
Vanhemmillani oli syömishäiriöt niin taatustihan se periytyi. Jo varhaislapsuudesta muistan aina syöneeni yksin pöydässä enkä tiedä miksi. Minusta on kamalaa syödä toisten seurassa ja välttelen sitä viimeiseen asti.
Äitini oli ikuinen laihduttaja ja toisten nähden näytti syövän hyvin vähän tai ei syönyt mitään. Ihmettelin kun se ei laihtunut ja yöllä häipyi ruuat jääkaapista.
Lihavuus voi johtua vaikka siitä, että syö yhden ylimääräisen voileivän kerran vuorokaudessa. Voi sekin tietty olla jokin syömishäiriö. Nuorena voi syödä mitä vaan lihomatta, mutta sama ei pädekään enää keski-iässä. Ruokailutottumuksia voi olla siinä vaiheessa vaikeaa muuttaa.
Monella juuri laihduttaminen johtaa tähän epäterveeseen laihduttamis-ahmimis -kierteeseen tai voisi juurikin sanoa syömishäiriöön ja sitä kautta lihomiseen.
Sitten on myös rasvasoluteoria liittyen perimään ja lapsuusajan ruokatottumuksiin. Jo lapsena lihavan on vaikea laihtua aikuisena pysyvästi, jos rasvasolut ovat isoja ja niitä on paljon. Jos ne ovat isoja, mutta niitä on vähän, laihtuminen on helpompaa.
Ei osata syödä normaalisti, vaan vedetään pelkkiä välipaloja. Ja juodaan sokerilientä.
Kun ihminen syö 5 ruokaa päivässä: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, niin ei taatusti liho normaalikokoisilla annoksilla ja ruuilla. Mutta kun se normaalin ruoan käsitekin on jotakin pinaattilättyä ja sipsiä. Sitten tulee hirveä nälkä ja syödään siihen suklaalevy ja kolme pizzaa.
Huonosti nukkuminen lihottaa, tulee hiilarihimo.
Liikunnan puute lihottaa. Istutaan vain koneella ja ajetaan kaikkialle autolla.
Syyllinen lihavuuteen on matomaisen löysä selkäranka.