Lue keskustelun säännöt.
Useamman tutkinnon arvostus
04.04.2013 |
Mietityttää ystäväni, joka jaksaa vuodesta toiseen ilmoittaa, että koska hänellä on kolme tutkintoa, on hän jotenkin parempi kuin ystävänsä. Siis toistaa tuota kuviota aina uuden tuttunsa suhteen tyyliin Milla on sairaanhoitaja mutta minullapa onkin kolme tutkintoa.
Jotenkin ymmärtäisin, jos hän olisi ammatissa, jossa näistä tutkinnoista olisi hyötyä, mutta kun ei. Yksi tutkinnoista on itse asiassa yo-todistus, lisänä yksi ammattikoulun tutkinto ja kauppaoppilaitoksen merkonomi-tutkinto. On töissä asiakaspalvelussa eli hyötyä on lähinnä tuosta merkonomitutkinnosta eikä siis nämä muut lisää hänen palkkaansa.
Asia olisi ihan ok, jos vain toteaisi, että on jaksanut opiskella paljon mutta kun hän aina jaksaa vertailla ja vieläpä sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tutkintoaan vastaavassa työssä ja alusta asti siis tähdänneet tähän tiettyyn ammattiin. Viimeksi esim.omissa tupareissaan ilmoitti, että on tämän huoneen koulutetuin henkilö, mikä oli vähän kiusallista, kun moni varmasti koki olevansa koulutetumpi (huoneessa oli esim. lääkäri).
Kuinka yleistä on arvostaa useaa koulutusta eikä esim. yhtä, joka on valmistanut ammattiin (esim. sairaanhoitaja, lääkäri)? Pidän tietysti osaavampana esim. sellaista neuvolan terveydenhoitajaa, joka on lisäksi saanut esim. kätilön ja lähihoitajan koulutuksen, mutta en sellaista, jolla on takataskussa merkonomitutkinto.
Olenko ajatuksineni täysin väärässä? Tekisi mieli joskus sanoa kaverilleni jotain aiheesta, mutta en ole toistaiseksi sanonut, kun kaveri kuittaisi asian kateellisuus-puheilla. On aika varma, että koko tuttavapiirinsä kadehtii häntä asiasta.
Kommentit (20)
No onhan näillä lääkärillä ja sairaanhoitajallakin kaksi tutkintoa, jos yo-tutkinnonkin saa laskea mukaan. Lääkärin koulutus on sitä paitsi pidempi kuin kaksi ammattitutkintoa yhteensä ja ehkä sen sata kertaa vaativampi... Enpä nyt merkonomina paljoa tutkinnollani leuhkisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan näillä lääkärillä ja sairaanhoitajallakin kaksi tutkintoa, jos yo-tutkinnonkin saa laskea mukaan. Lääkärin koulutus on sitä paitsi pidempi kuin kaksi ammattitutkintoa yhteensä ja ehkä sen sata kertaa vaativampi... Enpä nyt merkonomina paljoa tutkinnollani leuhkisi.
Ai etta yo-tutkinto on oikein tutkinto?! En ole kyllä kuullut, että sitä kukaan jonkin muun tutkinnon omaava laskee tutkinnoksi, koska ei käytännössä valmista yhtään mihinkään ja löytyy tänä päivänä joka toiselta. Kaveri parka tekee itsensä kyllä naurunalaiseksi, jos menee lääkärille ilmoittamaan, että on tätä koulutetumpi :D Itse olen DI eli minullakin on sitten kolme tutkintoa: yo-tutkinto, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri. Ja ihan normaalin opintopolun olen käynyt (DI:ksi ei käytännössä voi valmistua jos ei ole ensin yo ja kandi)
Kuulostaa vähän yksinkertaiselta tapaukselta. Ellei sitten jotenkin huumorilla heitä näitä "mä olen koulutetuin" -juttuja.
Kaverini EI ole yksinkertainen, sehän tässä se oudoin juttu onkin. On näpsäkkä ja taitava ja sen huomaa ihan keskustellessa, että yleissivistystä löytyy. En käsitä, miksi tekee itsestään ihan pellen tuolla tavalla.
Kaverin vanhemmat ovat kyllä tosi ylpeitä lapsestaan ja hekin toki korostavat, että tyttärensä on oikein koulutettu. Tulisikohan sitten sieltä?
Minua vain nolottaa kovasti, kun tiedän, että kaverin veljen vaimo on lääkäri ja nyt yksi yhteinen harrastuksen parista löytämämme ystävä on sairaanhoitaja ja jankuttaa heillekin tuota monihaaraista koulutustaan, vaikka siis ei työelämässä näitä koulutuksia ole tarvinnut (paitsi sitä merkonomin tutkintoa vuosia sitten). Kuten jo aloituksessa sanoin, ymmärrän oikein hyvin, jos on tosiaan vaikkapa kätilö, lähihoitaja ja terveydenhoitaja ja toimii siis vaikkapa äitiysneuvolassa. Silloin voi todeta, että on koulutetumpi kuin työkaverinsa ja todennäköisesti aika paljon osaavampi. Näin ei kuitenkaan ole kaverini laita vaan hän tekee työtä, jossa monella on se tradenomin tutkinto.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merkonomi koulutettu, hehheh. Merkonomi/ylioppilas ovat nykyaikana tuubaa, jota ripulipeppu suoltaa.
Haha ei helkkari, eihän tuo kuvailemasi henkilö ole koulutettua nähnytkään. Vasta maisteri- ja tohtoritasoiset tutkinnot ovat mielestäni "kouluttautumista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä väliä? Anna hänen olla itseensä tyytyväinen. Ne vertailukohdatkin melko varmasti ovat itseensä tyytyväisiä.
Ai minä luulin että täällä puhuttiin kaveripiirissäni kovin yleissitä DI/KTM tai KTM/OTM - comboista.
Minua naurattaisi sinuna kaverisi jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustuta hänet paikalliseen Faustokseen, joka osaa kertoa ihmisiä olevan kahdenlaisia: väitelleet/lääkärit ja "loput". Bojangles!
Heh. Itsellä sentään siltä alalta jolla työskentelen kolme tutkintoa. On yo-pohjainen amiskoulutus (ajalta ennen AMK:ta), AMK tutkinto ja kandintutkinto. jos vähän jaksaisin skarpata olisi plakkarissa ylempi AMK ja maisterin paperit. En koe olevani poikkeava sillä monilla on kahden alan maisterin paperit tai AMK/maisteripaperit tai vastaavat.
Vanhemmile ihmisilel voi yo-lakki merkitä vielä jotain, kun heillä itsellään ei sitä ole, mutta tänä päivänä sillä ei saa arvostusta missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan pidä noita tutkintoja "kouluttautumisina". Pistäisin kyllä jauhot suuhun kaverilles jos oisin paikalla kuulemassa kun noin puhuu esim lääkärin seurassa. Mielestäni tuollaiset amis/lukiotason useat "tutkinnot" kertovat vain päämäärättömyydestä elämässä. Tehdään tätä eipäs kun tuota, vai sittenkin tota.
Minulla on vastaava kombo, eli kaksoistutkintona suoritettu ammattitutkinto + yo kirjoitukset, sekä siihen päälle myöhemmin suoritettu Merkonomintutkinto. Tämä siksi, että ensimmäisellä tutkintokombolla en työllistynyt. Olen itsestäni ylpeä, muttei tulisi mielen viereenkään lähteä kehuskelemaan itseäni koulutetumpana kuin korkeakoulututkinnon tai useamman suorittaneet.
Tuo amisaika oli lähinnä kuin aikuisten päiväkoti, ihan kivaa ja paljoa ei vaadittu. Sainkin helposti kiitettävän todistuksen molemmista, mutta se johtui siitä että minua kiinnosti molemmat ammattialat sekä yleissivistyksen kartutus, joten tein aina enemmän kuin vaadittiin. Tähtäimessä minulla on KTM ja spesifit insinööriopinnot, joihin nykyinen koulutus on mahtava pohja. Nyt teen töitä, jotta saan säästöjä ja opintolainat maksettua joskus. Ei tässä erityistä kehumista ole, mutta koen että edessäni on tällätavoin turvatumpi tulevaisuus, eikä opiskelujen ohella tehtävät osa-aikaiset työt v***** niin paljon, kun saa merkonomin tutkinnon ansiosta vähintään 10€/tunti esimerkiksi siellä Siwan kassalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite oon lähinnä miettinyt, että olikohan nyt mitään järkeä opiskella kahta amk tutkintoa. Samassa ajassa, kun olis hyvin ehtinyt lukea arvostetummankin tutkinnon. Totuus on kuitenkin, etten olisi öiden aikana lastenhoidon ohella saanut muuta tehtyä ja toinen amk on oikeesti ollut sellainen äidin virkistysharrastus. Menisinkö keulimaan jossain, no en kyllä. Mutta opiskelu on kivaa ja teen sitä itselleni, tietääkseni enemmän.
Minusta ei ole erityisen arvostettavaa tehdä tutkintoa toisensa perään, jollei näitä pysty hyödyntämään työelämässä. Koulutuskaan ei ole yhteiskunnalle ilmaista, joten enemmän arvostan ihmisiä, jotka pystyvät työllistymään sillä ensimmäisellä tutkinnollaan. Toki tällä hetkellä kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa on pakko vaihtaa alaa, ja nuorilla voi olla omassa alassaan hakemista.
En tietenkään mitenkään halveksi monen tutkinnon pakertajia, mutta aika hassua sillä mielestäni on kehuskella.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 09:24"]
Minusta ei ole erityisen arvostettavaa tehdä tutkintoa toisensa perään, jollei näitä pysty hyödyntämään työelämässä. Koulutuskaan ei ole yhteiskunnalle ilmaista, joten enemmän arvostan ihmisiä, jotka pystyvät työllistymään sillä ensimmäisellä tutkinnollaan.
[/quote]
Riippuu, mistä roikkuu. Monen vaativahkonkin tutkinnon saa klaarattua lähinnä tentti- ja tehtäväpapereita täyttelemällä sekä kirjastossa ravaamalla. Kurssien ryhmäkoot ovat välillä parinsadan luokkaa.
Köyhyyden ja kipeyden vallitessa kaalikeitto, katto (Suomen tapauksessa myös seinät ja lämmitys, kiitos) sekä liitutaulu olisivat jo kohtalaiset puitteet perustutkinto-opetukselle ainakin kandiin asti.
Minusta yliopistojen henkilökunta on ehdottomasti palkkansa ansainnut, mutta joskus tekee terää ajatella banaanien sijaan myös banaaneja. Kyllä fiksun ihmisen kannattaa keksimällä keksityn lapionheiluttelun sijaan laajentaa näkemystään, sillä se tulee kuitenkin olemaan käytettävissä n. 50 vuoden ajan.
Lisäyksenä vielä viestiin 15, että olen 22 -vuotias. Ensimmäinen tutkinto ei kantanut hedelmää, sillä pukuompelijana olisi pitänyt alkaa yrittäjäksi, 18-vuotiaana. Peruskoulutuksesta oli ajanut aika ohi, sillä teimme mittatilausvaatteita ja teatteripuvustusta, kun alalla pärjätäkseen olisi ollut hyvä osata etenkin korjaus- ja sisustusompelua sekä yrittäjyyden perusteet. Ne tunnit, mitä käytimme työntutkimuksen opetteluun, olisi voitu käyttää tehokkaammin hyödyksi.
Valmistuttuani hain alan ja kaupanalan töitä vuoden, tuloksetta. Koulutukseen hakeutuessani luotin liikaa koulutuksenjärjestäjien mainontaan, eikä vanhemmistani jotka olivat olleet jo 20 vuotta omissa työpaikoissaan, ollut arvioimaan realistisesti 16-kesäisen tyttärensä koulutuksen järkevyyttä. Mutta tästä kaikesta jäi kytemään haave yrittäjyydestä ja erityisosaamista.
En palkkaa tuplamaistereita. Se viestii epävarmuudesta ja epäkäytännöllisyydestä.
Selkeästi henkilö haluaa korostaa osaamistaan, ahkeruuttaan ja pätevyyttään.
Annan ystäväsi iloita asiasta.
Itse pidän koulutetumpana ihmistä, joka pystyy tekemään vaikka merkonomin ja lähihoitajan hommia kuin sellaista, jolla on vain kapea-alainen osaaminen. Mutta normaalistihan vertailu tehdään koulutusasteen mukaan: korkeakoulututkinnon hankkinut on koulutetumpi kuin keskiasteen tutkinnon hankkinut.