kuolinpesään kuuluvan asunnon myynti
miten voidaan toimia, kun yksi osakas ei halua myydä sitä. Muut haluavat osuutensapois. Tämä joka ei halua myydä, haluaisi asua siinä edelleen edullisesti, mutta ei kuitenkaan ole valmis lunastamaan sitä, istuu vaan tavallaan muiden rahojen päällä. Onko mitään keinoa saada tämä asuntoon jämähtänyt liikkeelle? Voivatko muut osakkaat laittaa asunnon myyntiin silti?
Kommentit (26)
Jos yksikin vaatii kuolinpesän jakoa, niin se on tehtävä. Ei auta itkut. Ainoastaan leski voi jäädä asumaan noin. Sitäpaitsi asuntoa ei ole edes pakko myydä sitä haluavalle perilliselle. Saatte myydä kenelle haluatte ja mihin hintaan haluatte. Onhan se tietty fiksua antaa sukulaisen lunastaa haluamansa asunto.
Taitaa olla kyllä aika tampio sukulainen jos luulee, että te huviksenne maksatte perintöveron asunnosta, mutta hän saisi asua siinä noin vaan.
Perinnönjako
Kun kuolinpesään kuuluvat varat, velat ja muut vastuut sekä perillistaho on selvitetty ja merkitty perunkirjoituksessa perukirjaan, on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia perinnönjakoa. Perinnönjaossa perukirjasta ilmenevä perittävän omaisuus jaetaan esinekohtaisesti perillisten ja mahdollisten testamentinsaajien kesken. Mikäli perittävä oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa kuitenkin toimitettava omaisuuden ositus. Osituksessa määritellään ensin leskelle ja vainajan kuolinpesään kuuluva omaisuus, jonka jälkeen perilliset esim. vainajan lapset jakavat keskenään osituksessa kuolinpesään ositetun omaisuuden.
Osittainen perinnönjako
Kuolinpesä voidaan jättää myös toistaiseksi jakamatta kokonaisuudessaan tai jakaa kuolinpesä vain joiltain osin esim. tilivarojen osalta perintöverojen maksamiseksi. Pesä voidaan myös jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa. Tällöin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta. Mikäli tällöin suoritetaan myös ositus, käytetään jakokirjasta nimeä "osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus".
Ulkopuoliset velkojat ja legaatinsaajat
Ennen perinnönjakoa tulee kuitenkin huolehtia ulkopuolisten velkojien ja esimerkiksi legaatinsaajien (esim. ulkopuoliselle taholle testamentattu arvotaulu tai rahasumma) oikeuksista. Tiedossa olevat velat tulee maksaa tai varata erikseen riittävästi varoja velkojen maksamista varten. Myös testamentilla saajalleen määrätty omaisuus luovutetetaan usein käytännössä saajalleen perinnönjaon yhteydessä tai ainakin sen säilymisestä tulee huolehtia saajan lukuun. Mikäli ulkopuolisten velkojien oikeuksia loukataan, saattaa se johtaa esimerkiksi osakkaiden henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista. Mikäli vainajalla oli velkaa, on aina syytä käyttää perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa asiantuntijaa vahinkojen välttämiseksi.
Tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä
Mikäli pesä on tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän hallussa, ei perinnönjakoon tule ryhtyä ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut pesänselvityksen päättyneen. Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, toimitetaan perinnönjako hänen johdollaan. Pesänjakajan määrää tehtäväänsä käytännössä tuomioistuin osakkaiden hakemuksesta. Kuitenkin pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija voi toimia erityisettä määräyksettä pesänjakajana, jos osakkaat ovat asiasta yksimieliset.
Osakkaiden perintöosuudet
Osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon lähtökohtaisesti haluamallaan tavalla. Mikäli kuolinpesässä on vajaavaltaisia tai jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu, tulee ulkopuolisten velkojien ja vajaavaltaisten oikeuksista pitää erityistä huolta. Vajaavaltaisella tulee jaossa olla edunvalvoja, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että vajaavaltaisen etua ei jaossa loukata. Jos jonkun osakkaa osuus pesästä on ulosmitattu, tai jos joku osakas sitä vaatii, on jako pesänjakajan toimitettava.
Osakkaiden perintöosuudet määräytyvät laillisen perimysjärjestyksen tai testamentin perusteella. Lähtökohtana perinnönjaossa on se, että kullekin osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin sellainen omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin, tulisi jakaa yhdelle saajalle. Osakkaat voivat luonnollisesti myös myydä yhdessä jaettavana olevan omaisuuden ja jakaa mynnistä saadut varat keskenään. Perinnönjaossa omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti jakohetken käypään arvoonsa.
Perinnöjako tulee laatia kirjallisella kahden esteettömän todistajan varmentamalla jakokirjalla. Usein kuitenkin esim. koti-irtaimen osalta todetaan, että "Koti-irtaimisto ja henkilökohtaiset esineet on jaettu/ jaetaan erillisen suullisen sopimuksen nojalla.".
Esimerkki. Kuolinpesän omaisuus muodostuu mökkikiinteistöstä ja pankkitalletuksista. Kummankin omaisuuserän käypä arvo on noin 42.000 €. Osakkaina on perittävän kaksi lasta. Lähtökohtaisesti omaisuus jaetaan siten, että kumpikin lapsista saa 21.000 € ja puolet (1/2) kiinteistöstä. Osakkaat voivat kuitenkin sopia jaosta esim. siten, että toinen lapsista saa kiinteistön toisen saadessa rahat. Lapset voivat edelleen myydä kiinteistön ja jakaa kauppahinnan ja talletukset puoliksi keskenään.
viime kädessä jaon tekee pesänjakaja jos sopua ei tule..ja se luonnollisesti imee rahaa..
asuntoon jämähtänyt ei ole leski. Tämä on todella raivostuttava tilanne.
Miten käytännössä asiat kulkevat jos halutaan myydä, saako myyntitoimeksiannon tehdä pesän muut osakkaat? Kuka kantaa sen yhden pihalle?
ap
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 20:19"]
asuntoon jämähtänyt ei ole leski. Tämä on todella raivostuttava tilanne.
Miten käytännössä asiat kulkevat jos halutaan myydä, saako myyntitoimeksiannon tehdä pesän muut osakkaat? Kuka kantaa sen yhden pihalle?
ap
[/quote]
No ei sitä ainakaan yläkoulun reksi tule kelkkomaan pihalle.
Kannattaa varmaan kysellä lakimieheltä.....
Ottakaa yhteyttä perunkirjoituksia hoitavaan tahoon ja hoitakaa sitä kautta. Ei yksi voi jäädä asuntoon tuolla tavalla omin tahdoin. Hänen pitää joko lunastaa muut osakkaat ulos kuolinpesästä, eli latoa rahaa tiskiin omaa tai lainarahaa. Perunkirjoitukset ja nämä jakoasiat eivät ole kovin simppeleitä, joten todellakin suosittelen asiantuntijaa hommiin.
Tuohan se on nykymeininki. Yksi ei suostu, ja sitten muut joutuvat käyttämään rahaa, että pesä saadaan jaetuksi. tarvitsette lakimiehen apua.
joo, täytyy kysyä neuvoa. Eikös myymisessä ole sekin ongelma, että jos yksi osakas kieltäytyy allekirjoittamasta kauppakirjaa, koko homma menee myttyyn?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 20:27"]
joo, täytyy kysyä neuvoa. Eikös myymisessä ole sekin ongelma, että jos yksi osakas kieltäytyy allekirjoittamasta kauppakirjaa, koko homma menee myttyyn?
[/quote]
Ei mene myttyyn vaan laki sanoo yksiselitteisesti, ETTÄ PESÄ ON JAETTAVA, JOS YKSI (1) OSAKAS SITÄ VAATII. Käräjäoikeutta pyydetään määräämään pesänjakaja, joka hoitaa loput, eli tarvittaessa sekä myynnin, häädön että muut tarpeelliset toimenpiteet.
Ei yksi osakas voi estää jakoa, mutta vain yksi pystyy vaatimaan jaon. Sen voi tosin tehdä osittaisena siten, että vain hänen osuutensa erotetaan.
Myyntiin tarvitaan todellakin kaikkien valtuutus. Asujan ei ole pakko valtuuttaa muita. Eli kannattaa hakea pesänjakaja, jolloin tämä henkilö on pakotettu jakotoimiin.
Miten saada yksi osakas nostamaan jo myönnetty luotto pankista? Hän asuu lesken kanssa kuolinpesässä. Eli hänellä on ollut tarkoitus lunastaa kolme muuta kp:n osakasta ulos kiinteistöstä eli hän asuu äitimme kanssa omakotitalossa ja perunkirjoitukset on jo tehty ja perinnönjakokirjassa sekä perunkirjassa lukee että tällä yhdellä on tarkoitus ostaa puolet kiinteistöstä ja lunastaa meidät muut ulos. Hän on jo aiemmin ennen isämme poismenoa halunnut ostaa tuon kiinteistön, muttei sitten saanutkaan niin paljon lainaa. Nyt hän heti ilmoitti olevansa kiinnostunut lunastamaan 50% kiinteistöstä ja haki luottoa osuuden ostamiseen. Pitääkö meidän muiden nyt vain odottaa kiltisti että tämä yksi osakas saisi itsensä pankkiin ja nostamaan lainan ja maksamaan meille osuutemme? Meillä hoiti lakimies perunkirjoitukset. Pankista on häneen otettu yhteyttä jo marraskuun puolivälissä ja kerrottu että luotto on myönnetty. Mainittakoon nyt vielä, että tämä yks on tosi saamaton muutenkin, vanha äitimme passaa häntä aina ja taitaapa maksella kulutkin suurimmalta osalta...
Omistamme talon ja tontin kuolipesä on siis kyseessä.meitä on monta osakasta minä ja minun veljet ja serkkuja .me saadaan isompi osa kun serkut talosta ja tontista ,mutta minun veljen edunvalvoja on sitä mieltä että,me ei saada myydä talo itse vaan on otettava lakimies .miksi ihmettelen vaan ?voiko edunvaölvoja määrätä toimmoisen asia .miksi ei esim kiinteistövälittäjä saa myydä ja arvoida tätä.
Ei asia ihan noin yksioikoinen ole. Laki sanoo: "Pesänjakaja ei myöskään voi ilman kaikkien osakkaiden yksimielistä suostumusta myydä pesään kuuluvaa kiinteistöä." Eli kiinteistön myynti vaatii JOKAISEN osakkaan suostumuksen toteutuakseen. Tosin pesänjakaja voi hakea myyntilupaa käräjäoikeudelta: "Jos osakkaat eivät anna suostumustaan, voi pesänjakaja hakea myyntiluvan käräjäoikeudelta. Myyntilupa edellyttää, että jakoa ei saada ilman kiinteistön myyntiä toimitetuksi."
Pesänjakaja kehiin, ette ala ollenkaan itse tappelemaan tämän kyseisen asunnonvaltaajan kanssa.
Ap ei muuten kertonut, että kyseessä on kiinteistö vaan asunto, mistä te nyt tiedätte että se on kiinteistö? Voi olla ihan eri säännöt asunto-osakkeen osalta, kiinteistökauppa vaatii muutenkin enemmän paperinpyöritystä, vaikka olisi ihan vapaaehtoista.
myydä ei tarvi mutta jos joku ei halua luopua niin se sitten lyö rahat tiskiin ja lunastaa toisten osuudet. pesä on jaettava jos yksikin niin haluaa mutta kiinteistön myyminen ei ole pakollista.
näistä perintöasioista tulee usein monen vuoden mykkäkoulut esim sisarusten kesken :( oma isäni ei ole puhunut veljelleen kohta kolmeenkymmeneen vuoteen..
Pesä saadaan toki jaettua ja asunto myytyä, mutta jos pesäosakkaat eivät ole yksimielisiä, ainoa keino on pyytää käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, joka homman hoitaa. Jakajan palkkion maksavat kaikki osakkaat yhteisvastuullisesti ja jos muuten ei ole rahaa antaa, otetaan se pesän varoista.
Ota yhteyttä lakimieheen. Pitäkää kaikki yhteinen palaveri, jossa lakimies kertoo, mitä vaihtoehtoja on ja miten myynti hoidetaan, vaikka joku vastustaisikin. Kun sille vastustajalle selviää, että hän ei voi myyntiä estää ja että vastusteluista saattaa aiheutua ylimääräisiä kuluja, voi olla, että hänenkin mieli muuttuu.
Jos ei osata sopia niin kuolinpesä on jaettava.