Lue keskustelun säännöt.
Mistä löytää motivaatio ryhtyä hoitamaan itseään? Auttakaa ihmiset :´(
30.03.2013 |
Niin, mistähän aloittaisin... no, vaikka siitä, kuinka vielä n. 3v sitten olin itsestäni huolta pitävä, hoikahko, kiinteä ja myöskin ulkonäöstäni huolehtiva nainen. Sitten tapahtui jotain, jonka seurauksena masennuin, mielestäni melko lailla syvästi. Otettiin käyttöön mielialalääkkeet, joita jouduin kokeilemaan useampia ennen kuin löytyi sopiva. Sitten kun löytyi sopiva, jouduin käyttämään sitä jopa maximiannostuksella saadakseni riittävän vasteen. Samoihin aikoihin aloitin akneen Roaccutan-kuurin, ja Cypretyl e-pillerit. Näillä mentiin n. vuosi. Masennukseni tavallaan helpotti, mutta oli vetämätön ja aikaansaamaton, illat meni koneella istuen ja syöden :(
Tämänhetkinen tilanteeni: olen lopettanut mielialalääkityksen vajaa vuosi sitten. Ja mitä huomasin.. olen lihonut 15kg :( Olen mielestäni vanhentunut, hiukseni harmaantuvat vauhdilla (tähän tosin perinnöllistäkin vaikutusta, olen 35v). Edelleenkään en jaksaisi kunnolla oikein mitään. En jaksa huolehtia kunnostani, vaikka nyt juuri pitäisi, sillä odotan vauvaa (kauan ja suuresti toivottua). En tupakoi enkä käytä alkoa, mutta en paljon jaksa välittää syömisistä enkä varsinkaan jaksa liikkua yhtään. Ajatella, että ennen olin niin liikunnallinen!! Valehtelematta olen koko alkuvuoden istunut sisällä, en paljon ole nokkaani ulkona näyttänyt. Ja tämä ahdistaa minua, kun en saa itseäni ruotuun(monessa muussakaan asiassa) :´(
Vauvan odotus piristää elämääni kyllä paljon, ja on vaikuttanut positiivisesti elämääni, mutta miten saisin taas kimmokkeen että jaksaisin huolehtia itsestäni kunnolla? Olisin tosi kiitollinen asiallisista vastauksista!!
Kommentit (17)
Ehdotan, että käyt kilpirauhaskokeissa. Jaksamattomuuden, harmaantumisen, masentumisen ja lihomisen syyt voi löytyä sieltä. Moni kärsii vuosia, koska tilanne pahenee vähitellen ja oireet ovat näin tavanomaisia. Jos ne on kunnossa niin hyvä, mutta kannattaa varmistaa jo vauvankin takia. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kilpirauhaskokeet on katsottu ja ne on kunnossa. Thyroxin menee. En uskalla värjäyttää hiuksia nyt raskaana ollessa, ettei vain vauvalle tulisi mitään siitä.
En olisi ikinä uskonut, kuinka alas sitä voi vajota. Ja paljolti syytä masennukseeni löytyy lähipiiristäni, minua on loukattu niin moneen kertaan että olen alkanut uskoa ettei minusta ole mihinkään enkä ole minkään arvoinen. Mieheni ei loukkaa, mutta hänen suvustaan löytyy tällaisia ihmisiä muutama. Ihan oikeasti uskon siihen, ettei minulla ole mitään arvoa, enkä ole hyvä missään, joten en millään jaksaisi enää edes yrittää. Kovia ponnisteluja se vaatii. Jouluverhot roikkuvat edelleen ikkunoissa. Enpä ennen olisi näin pitkään jouluverhoja katsellut :(
ap
Suosittelisin ryhmäliikuntaa, tiettyyn aikaan olisi ns. pakko lähteä ulos ja liikkeelle. Valitse jokin lempeä laji tai raskausliikunta, niin et turhaudu liian rankkaan aloitukseen.
MIten olisi psykologilla juttelut? Ja jos olet jo käynyt niin jatka niitä. Ota ne jouluverhot pois heti huomenna, pienin askelin kohti itsearvostusta ja sellaista elämää millaisesta nautit. Ja järjen käyttö sallittu kaikessa- onhan niitä luonnonmukaisiakin värejä ja itse en ainakaan lopeta kaunistautumista vaikka raskaana olisikin.
menen mammajumppaan siellä tapaat toisia odottavia mammoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhut itsensä hoitamisesta, mutta mitä sillä tarkoitat? Tarkoitatko että pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi vai että sinun pitäisi saada itsesi taas kovakuntoiseksi ja vetävän näköiseksi? Jos kyse on jälkimmäisestä, relaa. Anna itsellesi aikaa ja keskity ennemminkin siihen omaan hyvinvointiin, koska se on kaiken perusta. Ei kannata lähteä stressaamaan itseänsä ja vaatimaan hirmuisia, kun on raskaana ja juuri toipunut isommista koettelemuksista. Tuolle kuntoilujutulle tulee aikansa ja silloin se ei ole enää motivaatiokysymys, vaan rakentuu juurikin sen hyvänolon päälle.
mitä itsensä hoitaminen tarkoittaa kohdallasi? Ala tehdä asioita, joista nautit tai olet ennen nauttinut. Esim. juuri se liikunta. Aloita uudelleen se rakas liikuntaharrastus, vaikkei olisi intoa. Liikunnan jälkeinen hyvä olo palkitsee. Suunnittele viikon urheilut etukäteen. Älä laita liian isoja tavotteita. Esim. realistinen tavoite alkuun voisi olla "3-4 urheilukertaa viikossa".
Vältä ihmisiä, jotka vetävät mieltäsi mustaksi...
Oletko miettinyt terapiaan menoa? Tuleva lapsi vie voimiasi, ja hän ansaitsee hyvinvoivan äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tulevaa synnytystäkin ajatellen olisi tärkeää olla hyvässä kunnossa. Niin fyysisesti kuin myös psyykkisesti.
Kunpa oppisi arvostamaan itseään ja uskomaan että on hyvä tällaisenaan, omana itsenään! Mutta aina vain koen olevani se maan matonen jolla ei ole oikeutta saada arvostusta muilta ihmisiltä. Olen viimeiset kolmisen vuotta kulkenut terapiassa. Hetkellistä helpotusta yksi käynti aina tuo, mutta ilmeisesti tarvisin jatkuvaa tsemppausta. Pelkään kaikkea, työvoimatoimistossa käynti edessä ja pelottaa jo valmiiksi, kuinka siellä lyödään matalaksi. En osaa puolustautua ollenkaan :(
Mammajumppaa täällä ei valitettavasti järjestetä, jos olisi niin voisin mennäkin.
Ei minulle se ulkonäkö niin tärkeä ole, vaan enemmänkin se hyvä kunto. Ja olen itsekin järkyttynyt, kuinka alas olen vajonnut siitä mitä ennen olin. Mutta koetan uskoa, että tästä vielä noustaan.
ap
Ei hyvä kunto haittaa synnytyksessä, mutta miten hyvä sen sitten pitäisi olla? Pitääkö synnytystä varten valmentautua?
Aloin miettiä omia synnytyksiäni, joita on ollut yhteensä neljä. Ensimmäisen ja kolmannen kohdalla olin hyväkuntoinen, esim. viimeisillänikin tein pitkiä kävelylenkkejä hyvällä vauhdilla. Toisessa ihan peruskuntoinen. Neljännessä olin joutunut olemaan pitkään vuodepotilaana.
Missään synnytyksessäni ei kunnon hyvyys tai huonous tullut mitenkään esille. Aina ne sattuivat. Aina niistä toipui nopeasti, raskauden jälkeen on tosi kevyt ja menevä olo kun ei ole sitä isoa vatsaa. Raskaus itsessään on jo kuntokoulua.
Onko tämä sinulle ensimmäinen lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä luulette, pääsisinkö alkuun sillä jos yrittäisin joka ilta polkea crosstrainerilla 15-30min, ja lisäksi ulkoilla edes tunteroisen päivässä, vaikkapa rauhallisella kävelylenkillä? Olisiko tuosta mitään hyötyä? Ja saisiko naamaan tervettä väriä? :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 23:07"]
Mitä luulette, pääsisinkö alkuun sillä jos yrittäisin joka ilta polkea crosstrainerilla 15-30min, ja lisäksi ulkoilla edes tunteroisen päivässä, vaikkapa rauhallisella kävelylenkillä? Olisiko tuosta mitään hyötyä? Ja saisiko naamaan tervettä väriä? :)
ap
[/quote]
Tietysti on! Miksi ihmiset luulee että vain rehkimällä salilla 5 krt/vk voi saavuttaa hyvän kropan ja jos aikaa tai rahaa ei moiseen löydy niin parempin olla tekemättä mitään ja hakea se sipsipussi kaapista. Ruokavalio on tärkeintä. Kotijumpallakin saa jo tuloksia aikaan ja netti on täynnä ohjeita. Eikä maksa mitään.
Joo ihan riittävästi tuossa on kuntoilua odottajalle. Mites se henkinen puoli, saatko kotona tukea olemisellesi ja persoonallesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 23:07"]
Mitä luulette, pääsisinkö alkuun sillä jos yrittäisin joka ilta polkea crosstrainerilla 15-30min, ja lisäksi ulkoilla edes tunteroisen päivässä, vaikkapa rauhallisella kävelylenkillä? Olisiko tuosta mitään hyötyä? Ja saisiko naamaan tervettä väriä? :)
ap
[/quote]
Hyvältä kuulostaa! (paitsi sana "tunteroinen")
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 23:12"]
Joo ihan riittävästi tuossa on kuntoilua odottajalle. Mites se henkinen puoli, saatko kotona tukea olemisellesi ja persoonallesi?
[/quote]
Jos totta puhutaan, en saa. Mutta mulla on hyvä ja kunnollinen mies, joten ei saa valittaa. Hän ei vaan ole sellainen mies joka puhuisi tällaisista asioista, kaitpa uskoo että osaan pitää huolen itsestäni. Ja osaanhan minä, kun vain on motivaatio kohdallaan.
ap
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 22:29"]
Kilpirauhaskokeet on katsottu ja ne on kunnossa. Thyroxin menee. En uskalla värjäyttää hiuksia nyt raskaana ollessa, ettei vain vauvalle tulisi mitään siitä.
ap
[/quote]
Saako tiedustella, että minkälaiset arvot sulla on? Se ei monille riitä, että ovat vain viiterajoissa. Yksilöllinen vointi on tärkein. Varsinkin raskaana keho tarvitsee yleensä enemmän tyroksiinia. Ja joillekin ei edes riitä pelkkä tyroksiini lääkitykseksi, vaan tarvitsevat liotyroniinia. Ihan vaan siksi jankkaan, että oireet ovat niin tyypilliset ja mun itsenikin on hyvin vaikea huomata alilääkitys, kun ei verikokeetkaan sitä kerro. Luulen vaan olevani jostain syystä masentunut, jaksamaton ja epäsosiaalinen ja syyttelen itseäni, mutta jossain vaiheessa sit kun kokeilee annosnostoa niin yhtäkkiä muuttuu elämä taas radikaalisti ja nuo oireet poistuu.
Nythän sinulla juuri pitäisi sitä motivaatiota olla! Vauva tulossa, parisuhdekkin luultavasti? Olet päässyt hienosti masennuslääkkeistä eroon.Ajattele, että kaikki ravinto mitä syöt menee myös vauvalle. Haluathan vauvalle parasta? Hoikistuminen tapahtuu kuin itsestään kun pidät painon samassa vaikka raskaus etenee. Käy ensin vaikka kampaajalla- ei sinun tarvitse tyytyä ola harmaahiuksinen 35 vuotiaana vaikka geenisi niin väittävät! Ala lisätä liikuntaa ja treenausta vähitellen. Aika nopeesti sitä huomaa hyvän olon ja reippauden lisääntyvän kun vaan aloittaa. Kesää kohti :) Turha harmitella mennyttä, pääset edelleen yhtä hyvään kuntoon kunhan aloitat nyt heti.