Lue keskustelun säännöt.
Masennuksesta toipuminen
19.03.2019 |
Minulla on diagnosoitu vaikea masennus. Lääkettä olen syönyt jo useamman kk:n. Lääkitys lienee hieman nostanut sietokykyä vastoinkäymisiin ja rauhoittanut. Kuitenkaan suurempaa apua en tuosta koe olleen. Edelleen päivittäisenä tuntemuksena on että vihaan ja inhoan elämää. Myöskin aloitekyky on nollassa. Tilanne on jatkunut tällaisena vuosia, joten en oikein edes tunnista mikä on normaalia ja mikä ei. Kauanko masennuksesta toipuminen kestää? Onko normaalia inhota elämää, vai johtuuko se masennuksesta? Sinällään muuten asiani ovat kunnossa, on vakituinen työ, taloudellinen tilanne ok, parisuhde, jossa tosin ongelmia. Elämä ei vain maistu, ja hieman epäilen että näinköhän tästä paranee koskaan. Onko muilla jakaa kokemuksia masennuksesta toipumisesta?
Kommentit (5)
Heitä roskiin noi matrix mengele napit ennen kuin terveys menee. Alat lenkkeilemään, teet kehonpainotreenejä kotona ja syömään terveellisesti. Lisäravinteina kalaöljy (omega), D vitamiini, C vitamiini, sinkki ja b12. Sulla on parempi olo kk päästä kuin mitä olisi noilla napeilla ja ilman sivuvaikutuksia tai myrkytyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi! Oon aika nuori (14v), mut joo... oon sairastanu vaikeet masennust mut nyt olen päässy lievään ,asennukseen. Masennusta olen sairastanu n. 2v. Alko iha siitä ku menetin yhden tärkeän ihmisen ja lemmikin, ja sit nyt ylä-asteel on ollu vähä kaikenlaist nii seki on osa syynä mun masennuksessa. Koti-asiat ovat kuitenkin silti kunnossa, ei siinä mitään. Eikä kokeissa oo kitää, et kohtalaisen hyviä numeroita saan ja tälleen. No itte menin ensi koulukuraattoril, mut totesin et se oli aika omituine ja tällee. En saanu iha sellast apuu ku kuvittelin, päätin lopettaa. Sit ollaa puhuttu toisen vanhemman kans (joka on siis elossa), ja hän on aina siis ihan aina enne masennust ja kaikkee ollu mun tukena ja kaikkee. Ite en oo missää vaihees syöny masis-lääkkei, ja ollaa puhuttuu ellei mee taas jossai kohtaa jpstain syystä vakavemmaks nii koitetaan hakee apuu. Toistaseks mul ei oo huononpaan suuntaan menos, nii ollaa sit ajateltu jps menee syystä taikka toisest pahaks nii pakko jostai saada apuu. Koska ollaa kyl kysytty yhest paikas (terv.keskus), mut siis et pääseeks johonki nii ei ollu paljoo paikkoi tai mitää nii en päässy. Täs käyhy välil sit selasi-chatis juttelemas, ku vaik vanhemmal voi omas tapaukses mist vaa ja millo vaa kettoo nii en kuitenkaa haluu, et hän kuluu loppuun. 😥
Omal kohdal voin sanoo, et kaikki vie aikansa. Tervehtyminen ja kesto, ja joskus on normaalia vihata elämää mut jos se alkaa olee ryylii yli 50% ajasta nii kyl se uiseimmiten liittyy masennukseen ja et kaikki ei ole ok, ja jotain voi olla mielen päällä.😔⬅️
Mut voin sanoo viak en syö lääkkei, et lääkkeet ei oo ainoa ratkaisu vaik ne vois auttaa koska sit pitäis saada löheisiltä apua kuten mä olen saanu ja jos vain teilläkin on mahdollista, ja sit just et kävis jonku luon juttelemas mikäli mahdollista et sellane järjestyy, ellei/ellet käy. Mä haluaisin joskuspäästä, mut en varmaa koskaa pääse. Enkä heti haluais lääkkei ottaa. Voin jutella vanhemmal mist vaan, kuten sanoin/kerroin, mut en haluu hänt rasittaa liikaa ja on asioi myös joista haluaisin jonkun muun kanssa puhua.😔
Mut hei, kaikki järjestyy aikanan. Tsemppiä sulle!❤
Elämä on enimmäkseen masentavaa ja tasapaksua puurtamista. Ei aina voi olla ilo pinnassa.
Saat väärän käsityksen jos seuraat iloisia televisio-ohjelmia. Joissa kaikki nauravat hampaat välkkyen.
Ei niilläkään ole aina kivaa. Kestävät sen ajan kun ohjelmaa tehdään.
varastoraudan vähyys (<50) hoidetaan arvauskeskuksissa psykoterapialla ja masennuslääkkeillä
Voisiko lääkkeen annostus olla väärä? Kannattaa testata mikä annostus on sopiva, tietty myös toinen lääkekin saattaa toimia paremmin. Itselläni lääke alkoi toimia kunnolla vasta kun annostusta nostettiin tarpeeksi korkealle. Olen toipumassa masennuksesta. Lopetin lääkkeiden syömisen tammikuussa ja totesin että tulen toimeen ilman niitä, mutta olen tehnyt lääkkeiden käytön aikana suuria muutoksia elämääni muuttaen sitä mielekkäämmäksi. Muutin takaisin kotiseudulleni, karsin pari ikävää ihmistä elämästäni ja opettelin pitämään puoliani. Rohkeutta tähän olisin tuskin saanut ilman lääkkeitä. Kaikkea hyvää sinulle, toivottavasti löydät avun masennukseesi.