Miksi ihminen kuvittelee itselleen sähköallergian?

Kanaverkosta tehty kokovartalopalttoo suojaa sähöltä. Pitää vain muistaa maadoittaa 5-metrisellä kettingillä.

Saadakseen huomiota. Oikean sairauden voi lääkäri sulkea pois kokeilla, joten se ei käy potemiseen.

Lääkärien pitäisi näille hypokondrikoille reilusti sanoa, että hulluhan sinä olet, mene päälääkärille.

Vierailija kirjoitti:

Saadakseen huomiota. Oikean sairauden voi lääkäri sulkea pois kokeilla, joten se ei käy potemiseen.

Lääkärien pitäisi näille hypokondrikoille reilusti sanoa, että hulluhan sinä olet, mene päälääkärille.

Päälakilääkärit ovat kuitenkin puoskareita, koska he syöttävät lääkkeitä ilman että tietävät mistä on kysymys. Mutta sitten kysymys: jos hullu syö paskaansa, on hän koprofiilikko. Psykiatri paiskaa hullun koppiin ja sammuttaa tuntemukset lääkkeillä. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa bakteeriston näyttelevän tärkeää osaa mielenterveydenkin suhteen. Onko hullu siis se psykiatri, joka paiskaa itseään parantavan (paskaa syövän) ihmisen koppiin, vai se paskaa syövä hullu, joka yrittää parantaa itseään syömällä paskaa?

En nyt osaa sanoa mitään yleispätevää syytä, varmasti syitä voi olla moniakin. Mutta erään sähköherkäksi itsensä kokevan kohdalla olen miettinyt sitä vaihtoehtoa, että koetaanko sähköherkkyys tietyllä tapaa hyväksyttävämmäksi sairaudeksi kuin mielenterveysongelmat. Eräs henkilö on esimerkiksi kärsinyt vuosikymmeniä mielenterveysongelmista ja on sen takia valitettavasti saanut myös osalta ihmisistä aika pahan leiman itseensä. Sitten kun yllättäen onkin löytynyt jokin muu asia, joilla voi selittää oireluaan, niin olisiko sitten mahdollisesti jopa osin tiedostamattaan turvautunut tähän. Eli että olisi jollain tapaa helpompaa uskoa olevansa sähköherkkä, koska silloin oireiden aiheuttaja tulee itsensä ulkopuolelta. Ainakin tämä tuntemani henkilö alkoi yllättäen laittaa aika lailla kaiken sähköherkkyyden piikkiin, lähtien lievistä mielialojen heilahteluista ja pienestä mutoksista verenpaineessa, päätyen silmittömiin raivokohtauksiin ja kuolemanpelkoon. Minkäänlaista viitettäkään ei ole saanut antaa siitä, että esimerkiksi ammattilaiset olisivat ajatelleet, että hänellä voisi olla (myös) jonkinlaisia mielenterveysongelmia, koska silloin oli täysi kaaos ja raivokohtaus päällä. Omaan silmiin se vaikutti siltä, kun hänellä ei olisi ikään kuin koskaan mielenterveysongelmia ollutkaan, vaan kaikelle oli nyt lopultakin löytynyt parempi ja itseä enemnän miellyttävä syy: sähköherkkyys.

Mutta nämä ovat nyt tosiaan vaan omia spekulaatioitani, jotka liittyvät lähinnä vain kokemukseeni yksittäisestä ihmisestä. Kiva olisi kyllä tietää tarkemmin, mistä tässä sähköherkkyydessä on kyse.

Mikähän se dokumentti oli ihan hiljattain, missä "sähköallerginen" nainen tilitti ongelmiaan. Naapureille oli käyty esittämässä toive, etteivät käyttäisi puhelimiaan ja langattomia reitittimiä yms. Perhe ei kuitenkaan halunnut muuttaa maaseudulle, kun palvelut olivat kaukana. Ihme kitisijä! Palvelut ja kulttuurielämä vei voiton terveydestä. Ilmeisesti naapureiden olisi pitänyt rajoittaa omaa elämäänsä. Onhan olemassa ns. lumehoitojakin. Miksei näitä testata paikassa, missä muka on paljon sähköallergiaa aiheuttavia tekijöitä. Oireilevalle "potilaalle" voisi sitten sanoa, että hakeudu psykiatrille, koska täällä ei ollut oikeasti yhtään sähkölaitetta toiminnassa.

Miksi ihminen joka ei ole kokenut jotain ajattelee ettei joku muu olisi kokenut? Tiede on monta kertaa ollut väärässä ja laahaa yhä perässä, ihminen on hyvin hienojakoinen olento jota ei pysty likiarvoisilla laskukaavoilla määrittelemään.

Sähköyliherkkyyden oireet ovat yleensä epämääräisiä: väsymistä, uupumista, yleistä pahaa oloa, jännittyneisyyttä ja pelkotiloja.

Minusta nuo oireet sopivat ennemmin mielenterveys ongelmiin, kuin allergiaan.

Aivot toimivat sähköllä, en ihmettelisi mitenkään herkimpien häiriintyvän ympärillä olevista sähkökentistä.

Tyrant kirjoitti:

Miksi ihminen joka ei ole kokenut jotain ajattelee ettei joku muu olisi kokenut? Tiede on monta kertaa ollut väärässä ja laahaa yhä perässä, ihminen on hyvin hienojakoinen olento jota ei pysty likiarvoisilla laskukaavoilla määrittelemään.

Minkä perässä tiede laahaa? Näitä on testattu ja mitään sähköallergiaa ei ole havaittu. Laskukaavat kuuluvat matematiikkaan. Et taida tietää tieteestä mitään.

Saadakseen huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmia on monenlaisia.

Joskus olen lukenut, että sähköyliherkkyys ja muut vähemmän realistiset ympäristöyliherkkyydet alkavat joskus todellisista sisäilmaongelmista, joista ihminen on jollain tavalla traumatisoitunut, ja alkaa sitten hysteerisenä seuraamaan kaikenlaisia reaktiotaan milloin mihinkin.

Hieman epäilen että kukaan liittää noin vain sähköön. Homeeseen kerran sairastunut kyllä reagoi. Toivottavasti joskus saat homealt istuman.

Vierailija kirjoitti:

Saadakseen huomiota.

Hieno nosto, Hermanni!

Vierailija kirjoitti:

Allergia on ehkä väärä termi, mutta yhtä päätöntä on väittää, etteikö sähkömagneettinen säteily vaikuttaisi ihmiseen. Ja on myös väärin väittää, että ihminen ei pystyisi sähköä havaitsemaan. Ihminen pystyy havaitsemaan muutoksia sähkömagneettisessa kentässä, joten myös sähkön havaitseminen on alitajuisesti mahdollista.

Enpä ole kuullut että kukaan olisi "aistinut muutosta magneettikentässä" kun pää työnnetään tällaiseen päälle Teslan kenttään:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadakseen huomiota.

Hieno nosto, Hermanni!

Kiitos, Irmeli.

Mielenvikaisuuttaan.

Hopeavettä kun hörppii päivittäin, niin sitten pissillä käydessä sähösätiminen maadoittuu ja paranee. Suhina vaan kuuluu.

Hassua kun näillä on oma yhdistyskin... sekin varmaan humpuukia.

Väittäisin ettei tuollainen sähköherkkis läpäisisi sokkotestiä missä häntä vuoron perään lykittäisiin huoneisiin joiden seinien sisällä joko on tai ei ole sähköjohtoja, vaan se herkkyys laukeaa aina siitä omasta tiedosta että on sähköä lähellä.

Näitähän on testattu kaksois-sokkokokeilla ja todistettu, ettei tällaista ongelmaa ole olemassa, kuin heidän omassa päässään.

Vierailija kirjoitti:

Hassua kun näillä on oma yhdistyskin... sekin varmaan humpuukia.

Surullista se on eikä hassua.