Shokkiuutinen: Ruotsinkielisiin yliopistoihin: Svenska handelshögskolaniin ja Åbo Akademiin, oli sekä suomalaisista korkeakouluista helpointa päästä sisään.

upp

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tää ole shokkiuutinen, vaan kaikkien tiedossa oleva juttu ollut iät ajat. Tämän lisäksi on kielikiintiöt, joiden takia kaveri harkitsi äidinkielen vaihtoa suomesta ruotsiksi.

Voiko äidinkielen vaihdon tehdä maistraatissa? Vois vaihtaa ihan huvin vuoksi

Äidinkieltäsi ei mikään viranomainen säätele. Voit ilmoittaa äidinkieleksesi mitä haluat, sen jälkeen viranomainen lähestyy sinua ko. kielellä (mahdollisuuksiensa mukaan) tai englanniksi.

Opintoihin pyrkiessä on oleellista, millä kielellä olet suorittanut aiemmat opinnot. Muun kielen riittävän taidon voi osoittaa kielikokeella. Joskus pelkkä valintakokeessa ko. kielellä menestyminen riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi hakea kyseisiin oppilaitoksiin äidinkielestä riippumatta. Itse opiskelin ruotsin koulussa kunnolla, ja lisäksi suoritin myöhemmin C1-kielikokeen omalla ajallani. Oli hyötyä työelämässä. Mutta jo lukiosta saa hyvät eväät, jos viitsii opiskella. Ja sitäpaitsi korkeakouluissa yhä enenevässä määrin käytetään englantia eli sekin syrjii niitä, jotka osaavat vain suomea.

Kyllähän suomenkielinen voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin, mutta pääsykokeen lisäksi suomenkielinen hakija joutuu tekemään erillisen kielikokeen. Ei siis riitä vaikka suomenkielinen hakija olisi ruotsinkielisen pääsykokeen paras, jos erillisestä kielikokeesta hakija ei pääse läpi. Kielikokeen rimaa "säätämällä" sitten moderoidaan suomenkielisten opiskelijoiden määrää.

Ruotsinkielinen hakija ei muuten joudu tekemään kaksikielisissä yliopistoissa (suomenkielisiä yliopistojahan ei Suomessa olekaan) pääsykokeen lisäksi erillistä kielikoetta.

Osaisitko kertoa miksi näin erilaiset ja syrjivät käytännöt suomenkielisiä hakijoita kohtaan?

Ihan vahvalla savolaistaustalla olen itse liikkeellä ja opettelin ruotsin hyvin. Olen myös pärjännyt kokeissa hyvin eli omalta kohdaltani olen hyödyntänyt suomalaisen koulujärjestelmän annin. Jos taas ruotsinkielinen ei osaa kunnolla suomea, jos pitäisi, eihän hän pärjää. 

Vierailija kirjoitti:

Olin yllättynyt, että ÅA:han otetaan yli 1000 opiskelijaa vuosittain, kun Lapin yliopistossakin aloittaa vain 700 opiskelijaa.

Tarvitaanko lappiin omaa yliopistoa. Eikö se jo riitä, että Oulussa on oma yliopisto. Lappiahan se Oulukin jo melkein on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tää ole shokkiuutinen, vaan kaikkien tiedossa oleva juttu ollut iät ajat. Tämän lisäksi on kielikiintiöt, joiden takia kaveri harkitsi äidinkielen vaihtoa suomesta ruotsiksi.

Voiko äidinkielen vaihdon tehdä maistraatissa? Vois vaihtaa ihan huvin vuoksi

Tietääkseni on ilmoitusasia. Sen jälkeen saat kaikki viralliset tiedotteet, kuten vaalidokumentit, ruotsinkielisinä. Tosin se sitten myös lisää ruotsinkielisen vähemmistön määrää maassa.

Tuo ei kyllä riitä - jos on käynyt suomenkielisen koulun niin pitää osallistua kielikokeeseen saadakseen opiskelupaikan esim. Hankenilla. Ja se taas toimii muurina suomenkielisiä vastaan. Vaatimuksena on, että ylioppilaskirjoituksissa on kirjoittanut ruotsista L:n. Muutoin ei opiskelupaikka irtoa, vaikka kuinka hyvin pärjäisi ruotsiksi pääsykokeessa. 

arcadaan ei ainakaan ole mitään erillistä kielikoetta, sama koe kuin ruotsinkielisille ja sen perusteella päätös

Vierailija kirjoitti:

Voiko sinne hakea apukoulun todistuksella yhteis haussa?

Ei voi, sillä apukoulun todistuksella haetaan perussuomalaisten mediaiskuryhmäopintopiirin jäsenyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko sinne hakea apukoulun todistuksella yhteis haussa?

Ei voi, sillä apukoulun todistuksella haetaan perussuomalaisten mediaiskuryhmäopintopiirin jäsenyyttä.

Tai suoraan kansanedustajaksi