Mikseivät työkykyiset työttömät ryhdy yrittäjksi?

Jos ihminen on sössöttävä ja päätään nykyvä tyyppi, niin miten hän saisi tilauksia, jos ei saa työpaikkaakaan? Yleensä ne hyvät ja menestyvät laittavat jossain vaiheessa yrityksen. Mutta jos on joku mikä saa työnantajat epäröimään, niin kyllä saa työntilaajankin. Ja jos alalla ei ole työntekijä pulaa, niin ei varmaan ole työtäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin yrittäjä toistakymmentä vuotta ja pärjäsin vuosikausia hienosti. Toimiala kuitenkin muuttui nopeasti niin, ettei ammatinharjoittajana enää kannattanut olla. Kukaan ei halunnut yli viisikymppistä töihin eivätkä TE-toimisto ja Kela osanneet päättää, olinko yrittäjä vai en, ja vaikka velkaa ei aluksi ollutkaan, tulottomuus johti lopulta juoksevien kulujen (sähkö yms.) perintäkierteeseen. Kun yrittäjyyteni lopulta katsottiin päättyneeksi ja työmarkkinatukea maksettiin takautuvasti pitkältä ajalta, maksuhäiriö oli jo saatu ja sen mukana menetetty sekä maine, asunto että viimeisetkin työllistymismahdollisuudet. Nyt odottelen lähinnä viimeisenkin elinkelpoisuuteni päättymistä ja väistämätöntä, ennenaikaista kuolemaa.

Toiset onnistuvat, toiset eivät. Ei ole kiva kuulua jälkimmäisiin.

En ole koskaan yrittänyt, ja tällaisten tarinoiden vuoksi en uskaltaisi siihen ryhtyäkään. Tuntuu epäreilulta, että yrittäjälle voi käydä noin huonosti. Ja lopulta on jopa huonommassa jamassa kuin vaikka minä joka elelen pienillä mutta turvallisen tasaisilla tuilla.

Juuri näin. Ap puhuu kevytyrittäjyydestä, muttei selvästi tiedä, mitä viranomaiset siitä tuumaavat. Laskutuspalvelut mainostavat helppoa ja halpaa yrittäjyyttä, joka oikeasti käy todella kalliiksi. Tuntuu siltä, että kaiken tämän tarkoituksena on pudottaa mahdollisimman moni suojaverkkojen ulkopuolelle - viranomaisille se käy halvemmaksi ja välistävetäjät saavat kivat rahat toisten ahdingosta.

Jospa voisin varoittaa viisitoista vuotta nuorempaa itseäni. Kehottaisin häntä jäämään ansiosidonnaiselle pätkäviran ja laittoman irtisanomisen jälkeen. Tuolloin olisin ehkä vielä saanut työpaikan ja pystynyt myös pelkän perustoimeentulon avulla pitämään asuntoni. Yrittäjyydestä pääsee "sossun tuille makaamaan" vain kiertämällä syvimpien pohjamutien kautta eli menettämällä kaiken. Paitsi jos on nokkela rikollinen tai ekonomi, joka on osannut pedata tulevaisuutensa. Minä osaan vain oman ammattini.

Nro 17

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän minä myisin, kun osaaminen rajoittuu erityislapsiin...?

Onneksi olen tosin nyt töissä taas, ihan siellä kunnalla, missä muutkin alani ihmiset. Ei meille ole mitään kysyntää muualla.

Yksityisopetusta erityislapsille.

Kas vain. Kuinkahan monta erityislasta pitäisi hankkia talliinsa, kuinka paljon ja usein opettaa ja paljonko laskuttaa, jotta nettoaisi vaikka 1500 euroa kuukaudessa? Tiedätkö, mitä muita kuluja yrittäjälle tulee tuollaisesta toiminnasta? Kerro, ole hyvä, odotan malttamattomana asiantuntevia kommenttejasi.

Nro 17

Vierailija kirjoitti:

Se mitä työtön osaa, ei välttämättä työllistä. Ja jos työllistäisikin osa-aikaisesti, sillä ei elä siinä vaiheessa, kun työkkäri tulkitsee työttömän yrittäjäksi ja tiputtaa tukien ulkopuolelle.

Jep, kun sairastut et saa tukea mistään yrittäjänä. Ei vaan kannata yrittää vaikka ideoita ja osaamista olisikin. Suomi sucks

Koska hallitus ja eduskunta ovat yrittäjävastaisia. Moni haluaisi diilata pilveä, mutta yrittäminen tehdään mahdollisimman vaikeaksi ja suoraselkäisestä alv-tilityksistä saa vain haaveilla.

Kukas kokoomuksen älypäistä se olikaan, joka ehdotti että työttömät perustavat yrityksen ja siivoavat toistensa kämpät?

Suurimmalla osalla ei ole yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia. Vain pieni osa perustetuista yrityksistä on olemassa muutaman vuoden päästä. Mitään sosiaaliturvaa ei saa ennenkuin on kulunut 4 kk yrityksen todistetusta lakkauttamisesta. Jos lainojen vakuudeksi on laittanut omaisuuttaan niin sitten on korviaan myöten kusessa.

Vierailija kirjoitti:

Perustaisivatko ehkä pieniä kittareita?

Ärrä olis nopeasti nurin, kun meillä kaikilla olis oma kittari

Yksi hyvä idea voisi olla "vittuilupuhelin" niinkuin Lapinlahden lintujen sketsissä. Luulis toimivan Suomessa, voi vittuilla sielunsa kyllyydestä. Öööh mut toisaalta on jo tää palsta.

Vierailija kirjoitti:

Koska puuttuu osaaminen, liikeidea tai alkupääoma. Yritys on helppo perustaa, mutta hankipa sille riittävä asiakaskunta ja saa se kannattamaan. Yritystä kun ei ole tarkoitus pieraista pystyyn hetken hurmiossa ja velkaantua järjettömästi kahdessa vuodessa ennen vääjäämätöntä konkurssia.

Jo pelkkä toiminimen perustaminen maksaa. Lisäksi pitäisi osata kirjanpitoa, markkinointia, yrityslainsäädäntöä, riskienhallintaa, logistiikkaa, asiakassegmentointia, tuotteistamista ja vaikka mitä.

Toiminimi ei voi mennä konkurssiin.

Minäpä ryhdynkin tästä yrittelemään kun ei ole muuta työtä.

Huomenna perustan yrityksen.

Mikähän se mun yrityksen "juttu" olisi, niinkuin? No, keksin sen varmaan yön aikana, ja eikun tekemään rahaa! Miten ihmeessä kaikki ei ole tajunneet tätä?

Vierailija kirjoitti:

Yksi hyvä idea voisi olla "vittuilupuhelin" niinkuin Lapinlahden lintujen sketsissä. Luulis toimivan Suomessa, voi vittuilla sielunsa kyllyydestä. Öööh mut toisaalta on jo tää palsta.

Ilmaiseksi voi vittuilla myös esimerkiksi puhelinmyyjille tai feissareille. Työttömät vähintäänkin voisivat tuhlata heidän aikaansa niin, että firman on pakko lopettaa.

Jos olisit vaikka palomies niin sytyttäisitkö pieniä tulipaloja jotta keikkaa riittäisi. Poliisina voisit käydä murtautumassa naapuriin yöllä ja seuraavana päivänä mennä tutkimaan rikosta. Osaksi leikkiä lasken, mutta on paljon työtä ja koulutusta jota ei voi yksityisyrittää. Yrittäminen on myös kilpailevaa toimintaa ja vaatii tietynlaista osaamista jota kaikilla ei ole, lisäksi tuntuu välillä tiettyjen yrittäjien pärjääminen paremmin johtuvan pelkästään siitä, että ovat narsistisia psykoja joille ihmiset ovat vain pelinappuloita. Näiden kanssa on paha normaalin ihmisen pärjätä reiluilla pelisäännöillä ja kuka on valmis muuttamaan itseään tuollaiseksi hirviöksi.

Tyrant kirjoitti:

Jos olisit vaikka palomies niin sytyttäisitkö pieniä tulipaloja jotta keikkaa riittäisi. Poliisina voisit käydä murtautumassa naapuriin yöllä ja seuraavana päivänä mennä tutkimaan rikosta. Osaksi leikkiä lasken, mutta on paljon työtä ja koulutusta jota ei voi yksityisyrittää. Yrittäminen on myös kilpailevaa toimintaa ja vaatii tietynlaista osaamista jota kaikilla ei ole, lisäksi tuntuu välillä tiettyjen yrittäjien pärjääminen paremmin johtuvan pelkästään siitä, että ovat narsistisia psykoja joille ihmiset ovat vain pelinappuloita. Näiden kanssa on paha normaalin ihmisen pärjätä reiluilla pelisäännöillä ja kuka on valmis muuttamaan itseään tuollaiseksi hirviöksi.

Palstarölli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska puuttuu osaaminen, liikeidea tai alkupääoma. Yritys on helppo perustaa, mutta hankipa sille riittävä asiakaskunta ja saa se kannattamaan. Yritystä kun ei ole tarkoitus pieraista pystyyn hetken hurmiossa ja velkaantua järjettömästi kahdessa vuodessa ennen vääjäämätöntä konkurssia.

Jo pelkkä toiminimen perustaminen maksaa. Lisäksi pitäisi osata kirjanpitoa, markkinointia, yrityslainsäädäntöä, riskienhallintaa, logistiikkaa, asiakassegmentointia, tuotteistamista ja vaikka mitä.

Toiminimi ei voi mennä konkurssiin.

Voi mennä, mutta esim. mulla ei ollut siihen varaa koska se maksaa monta tonnia.

Paitsi että pitää olla kysyntää sille, mitä on taito tuottaa, pitää olla energinen. Pienyrittäjät joutuvat tekemään paljon töitä, varsinkin yrityksen alkuvaiheessa. Yrittämiseen liittyy stressiä eikä kaikilla ole hyvä stressinsietokyky. Kaikki eivät halua elää niin "rahakeskeistä" elämää, yrittäjä joutuu normaalisti jatkuvasti miettimään ja laskemaan rahaa.

Pidän kyllä yrittäjyyttä hienona asiana ja jos joku tuttavani päättäisi perustaa yrityksen, kannustaisin häntä enkä maalailisi piruja seinille. Jotkut oikein nauttivat em. haasteista.

Itse Toimin sivutoimisesti ns " kevyt yrittäjän noin 3 vuotta.  Hommat toimi hyvin sain jonkin verran toimeksiantoja ja palkkaa, joka sitten soviteltiin työttömyystuen kanssa (soviteltu päiväraha).  Toimin puutarha-alalla  ja töitä oli lähinnä keväästä syksyyn.

Asiakkaita alkoi tulemaan sen verran että ajattelin että vielä kun vuoden tai kaksi jatkan näin, olisi minulla asiakkaita sen verran tarpeeksi että voisi ihan oikean päätoimisen yrityksenkin perustaa.

No mutta...

Homma tyssäs siihen kun 2017 tuli laki että kevyt yrittäjiä ei enää lasketa palkan saajiksi vaan yrittäjäksi (kiitos sipilä, orpo ja soini).

https://www.talouselama.fi/uutiset/kevytyrittajyys-vaihtui-kertaheitoll…

Jousuin Asiakkailleni sanomaan että en voi tehdä enää töitä koska menetän oikeuden työttömyys turvaan.  Eikä kevytyritäjyydestä tulevat tulot  vielä riitä elämiseen esim. talvella.

Yritin selvittää vuoden verran että miten vosiin jatkaa töitäni ja sain vastaukseksi että kunhan työ ei estä kokoaikaisen työn hakemista. No aloin selvittämään mikä on se raja jonka verran saisi tehdä että säilyttää statuksensa sivutoimisena yrittäjänä työkkärin silmissä.  Vastausta en saanut Minulle jopa sanottiin että " emme voi kertoa".  Osa Te toimiston virkailijoista ei osaannut sanoa mitään. Minua vain palloteltiin sinne tänne eikä kukaan pystynyt sanomaan selkeää vastausta. 

Joten loppujen lopuksi jouduin lopettamaan toiminnan. Riskit olivat liian kovat.

Tämän jälkeen tuli vielä aktiivimalli ja ajattelin että nythän varmaan onnistuisi mutta ei sama ongelma oli edelleen ja niin minusta tuli vielä passiivinen työtön.

Kyllä aika paljon ketuttaa kun eka viedään työt ja sen jälkeen saa "passiivi" leiman otsaan.

Suomessa ei kannata aloittaa yritystoimintaa ellei ole pääomaa ihan kunnon yritykseen, tai on kokoaika töissä ja tekee sivutoimisesti työn ohessa yrittämistä.

Muuten kannattaa olla vaan ihan "passiivi työtön" pienistä toimeksiannoista/keikoista joutuu vaan hankaluuksiin.  

Sori kirjoitusvirheet kunhan nopeasti kirjoitin.

Entinen kevytyrittäjä nykyinen kunnollinen työtön kirjoitti:

Itse Toimin sivutoimisesti ns " kevyt yrittäjän noin 3 vuotta.  Hommat toimi hyvin sain jonkin verran toimeksiantoja ja palkkaa, joka sitten soviteltiin työttömyystuen kanssa (soviteltu päiväraha).  Toimin puutarha-alalla  ja töitä oli lähinnä keväästä syksyyn.

Asiakkaita alkoi tulemaan sen verran että ajattelin että vielä kun vuoden tai kaksi jatkan näin, olisi minulla asiakkaita sen verran tarpeeksi että voisi ihan oikean päätoimisen yrityksenkin perustaa.

No mutta...

Homma tyssäs siihen kun 2017 tuli laki että kevyt yrittäjiä ei enää lasketa palkan saajiksi vaan yrittäjäksi (kiitos sipilä, orpo ja soini).

https://www.talouselama.fi/uutiset/kevytyrittajyys-vaihtui-kertaheitoll…

Jousuin Asiakkailleni sanomaan että en voi tehdä enää töitä koska menetän oikeuden työttömyys turvaan.  Eikä kevytyritäjyydestä tulevat tulot  vielä riitä elämiseen esim. talvella.

Yritin selvittää vuoden verran että miten vosiin jatkaa töitäni ja sain vastaukseksi että kunhan työ ei estä kokoaikaisen työn hakemista. No aloin selvittämään mikä on se raja jonka verran saisi tehdä että säilyttää statuksensa sivutoimisena yrittäjänä työkkärin silmissä.  Vastausta en saanut Minulle jopa sanottiin että " emme voi kertoa".  Osa Te toimiston virkailijoista ei osaannut sanoa mitään. Minua vain palloteltiin sinne tänne eikä kukaan pystynyt sanomaan selkeää vastausta. 

Joten loppujen lopuksi jouduin lopettamaan toiminnan. Riskit olivat liian kovat.

Tämän jälkeen tuli vielä aktiivimalli ja ajattelin että nythän varmaan onnistuisi mutta ei sama ongelma oli edelleen ja niin minusta tuli vielä passiivinen työtön.

Kyllä aika paljon ketuttaa kun eka viedään työt ja sen jälkeen saa "passiivi" leiman otsaan.

Suomessa ei kannata aloittaa yritystoimintaa ellei ole pääomaa ihan kunnon yritykseen, tai on kokoaika töissä ja tekee sivutoimisesti työn ohessa yrittämistä.

Muuten kannattaa olla vaan ihan "passiivi työtön" pienistä toimeksiannoista/keikoista joutuu vaan hankaluuksiin.  

Sori kirjoitusvirheet kunhan nopeasti kirjoitin.

Minulle TE-virkailija onneksi sanoi aivan suoraan, että älä edes yritä tehdä työtä yrittäjänä tai freelancerina, koska vähäinenkin määrä saatetaan katsoa yrittäjyydeksi, ja tuet loppuvat siihen paikkaan. Tämä virkailija voi sanoa näin, koska hänellä oli uusi työpaikka odottamassa ja hän voi puhua asiakkaalle suoraan.

Huonointa kuulemaani neuvontaa sain TE-virkailijalta, kun hermostuin hänen ihmettelyynsä siitä, miksen muka saanut työpaikkaa, kun niitä on kymmeniä tarjolla. En kerro alaa, jottei minua tunnisteta, mutta tilanne oli suunnilleen sama kuin psykiatrille tarjottaisiin työtä kirurgina: koulutus on pitkä ja samansuuntainen, mutta vaadittavaa pätevyyttä ei ole eikä sitä ihan helpolla hankitakaan. TE-virkailija oli sitä mieltä, että jos kerran niin kovasti halusin töihin, [palkattomia] työharjoittelupaikkoja olisi kyllä. Epäilen, että näin sanoessaan hän jo pelkästään nautti viisikymppisen, akateemisen ex-yrittäjän nöyryyttämisestä. Kysyin kerran yhdeltä virkailijalta, mitä opinto- ja työkokemustaustaa TE-virkailijoilla tyypillisesti on. Vastaus: ihan kaikenlaista. Sanonpa, että sen kyllä huomaa.

Nro 17

Pitkäaikainen haaveeni olisi opiskella hierojaksi ja pistää yritys pystyyn. Olen vaan niin älyttömän kova stressaamaan aina kaikesta, että tapattaisin varmaan itseni siihen stressaamiseen, jos olisi oma yritys pyöritettävänä.

En osaa mitään mistä kukaan maksaisi. Olen kyllä opiskellut jne.