Kertooko miespuoliset työkaverit teille jos parisuhteessaan

Yrittääkö se sälyttää sulle sen jotain duuneja? Et buhuu, mulla menee huonosti enkä jaksa, auta nyt vähän työkaverias...

No vittu joo. Yritän esittää empaattista ja aikuista. Oikeasti laulelen koko ajan päässäni jotain biisiä, koska EVVK! Ärsyttävää.

Se on kiinnostunut susta, tuolla tavalla ne salasuhteet alkaa. Mun vaimo ei ymmärrä mua jne.

Ei ainakaan vaikuttanut siltä. Jotain kesälomista puhuttiin ja sitä kautta sitten tuli puheeksi. En oikein tiennyt että mitä olisin sanonut kun tuli aika yllättäen enkä ole tottunut moisia hänen suustaan kuulemaan.

Mun työkaveri aina kehuu, kuinka vaimo on ihana ja mitä kaikkea se osaakaan tehdä :)

Kyllä minä olen jutellut. Ihan sama on mies vain nainen. Ei kai kenelläkään ole niin luutuneita käsityksiä. Ja siis en puhu humalaisen huokailusta baarissa, vaan työkaveristaystäväitsä, ihan selvinpäin ja luottamuksellisesti.

No ei kaikki, mutta on mulla yksi miespuolinen ihana ja luotettava työkaveri, jonka kansa ollaan käsitelty kyllä molemminpuolisesti ihan kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä. On siinä myös molempien, niin hänen, kuin myös oman parisuhteeni karikoita ja solmuja tullut yhdessä vietetyillä tauoilla hänen kanssaan availtua...

Tää mies on kaiken lisäksi 58 vuotias ja mina 34, joten kait siinä on myös jonkinmoista isänkorviketta mukanan kuvassa, kun oma isäni on jo edesmennyt.

Olen mies ja töissä miesvaltaisella työpaikalla ja asiakaskuntakin on pääasiassa miehiä.

Miehet eivät juuri puhu keskenään kodeistaan, ei puolisoistaan eikä lapsistaan. Naimisiinmenot kerrotaan joskus häiden jälkeen. Lasten syntymät paljastuu vain isyysvapaiden kautta. Eroista ei puhuta, voi mennä parikin vuotta ennen kuin selviää että joku on eronnut, monesti ero paljastuu silloin kun uusi kumppani löytyy ja sitä riemua ei voi peittää työkaverilta :)

Kyllä. Jos vaan mammat tietäisitte, kuinka monen miespuolisen työkaverin vuodatuksia olen kuunnellut... On puhuttu työaikana selvinpäin ja on puhuttu nousu- ja laskuhumalassa kesken firman pippaloiden. Kaikenlaista olen kuullut, mutta keskeisin sisältö lienee se, ettei omalta vaimolta saa enää seksiä eikä läheisyyttä. Että on mennyt kuukausia tai jopa vuosia ilman. Ennen jaksoi yrittää, ensin hyvällä ja sitten pahalla, ja sitten lopetti yrittämästä. Halu omaa vaimoa kohtaan on silti jäljellä. Osa on päätynyt vieraaseen petiin, osa potee siitä huonoa omatuntoa, osa taas ei. Vähemmistö kärvistelee puutteessa, mutta haaveilee vieraasta sylistä.

Tiedän jo, että tähän tulee kommentiksi, että ovat näillä jutuilla yrittäneet minulta säälipillua. Tästä ei ole kyse, sillä minulla on tyttöystävä. Ihan luottamuksellisesti ovat kertoneet, ja siis niin moneen kertaan. Kioja akateemisesti koulutettuja mukavan näköisiä miehiä, joilla saanti on loppunut syystä tai toisesta.

t. tyttö miesvaltaiselta alalta

EI ne helposti kerro. Kokemusta on toki avautumisistakin. Kerran töissä oli eräs keski-ikäinen mies, joka aina jutteli kahvilla luontevasti. Alkoi sitten avautua vaimostaan, joka oli löytänyt toisen. Avautui ja avautui. Huomasin, että puhui asiasta vaan naisten läsnäollessa. Ajattelin, että miehellä on kova ahdistus ja oli tärkeää, että sai meille kertoa siitä. En mä sitä rasitteena kokenut. Ei kai kukaan muukaan tuollaisesta "ahdistu". Ihmisillä on ongelmia ja tottakai mulle ainakin saa kertoa, jos siitä vaan apua on itselle. (eri asia, jos puisi illat puhelimessa ja asia alkaisi hallita munkin elämää) Minusta se on ihmisyyttäkin ymmärtää toista ongelmissaan. Tuolla miehelle me naistyökaverit (ikähaitari 26-60) oltiin selvästi se henkireikä elämässä. Jossain vaiheessa puhe väheni, joskus viittaisi siihen ja nykyään mainitsee eksäänsä harvoin enää. Taitaa olla uusi nainen kuvioissa, vaikkei sitä myönnäkään.:)

Kyllä saattavat kertoa. Kotiasiat tulevat työpaikalle, olipa se sallittua vai ei, ja parempihan se on työkavereiden kannalta tietää, ettei syy kollegan apeaan ilmeeseen ole töissä, vaan kotona. Ei siihen mitään erityistä tarvitse kommentoida, sanoo vaan että kuulostaapa kurjalta tai ikävä juttu.