Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka kiireellä menevät kihloihin, naimisiin, perustavat perheen, ottavat yhteisen lainan jne.
18.03.2019 |
Mitä mieltä? Puolivuotta ovat saattaneet tuntea toisensa ja sitten ollaan jo haluamassa kaiken yhteisen. Eihän siinä ajassa ihminen edes tunne toista kunnolla? Alkuhuuma voi olla ihanaa ja siitä näissä pikasuhteissa on kyse... Sitten, kun muutama vuosi menee eteenpäin voi tulla kamaliakin yllätyksiä toisesta.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei ehkä kannata kovin nopeasti hankkia, mutta moni varmaan ajattelee, että mitä nopeammin muuttaa yhteen sitä nopeammin oppii tuntemaan, että voiko sen toisen kanssa jakaa elämänsä ja asua saman katon alla.
Voi lapsiakin hankkia, jos tietää pärjäävänsä niiden kanssa myös mikäli ero tulee. Jos pelkää yh-vanhemmuutta, silloin ei tietenkään kannata. Vaikka voi se kumppani jättää yllättäen kymmenen yhteisen vuodenkin jälkeen. Elämää ei voi ikinä ennustaa etukäteen.
Ihan yhtälailla pitkäaikainen kumppani voi vaihtaa uuteen kun tulee vauva taloon. Ei ole ihan harvinaista että vaimo menettää hohtonsa kun tulee lapsia vaikka olisi oltu iät ja ajat yhdessä ja seurusteltu teini-iästä saakka. Eiköhän pienten lasten vanhempien erotilastot kerro ihan riittävästi tästä aiheesta.
Vai vaimo menettää hohtonsa...
Tai mies, monesti jopa molemmat. Ja sitten ihastutaan kollegaan tai satunnaiseen baarituttavaan ja tullaan hehkuttamaan vauvapalstalle kuinka tunnetaan niin syvää yhteyttä ja ollaan tavattu kaksoisliekki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä taas on kokoontuneet narsistien kanssa olleet. Omaa tyhmyyttä ihastumisen huumassa se on eikä toisen kuviteltua narsismia. Melko varmasti yhdelläkään teistä ei ole mitään hajua millainen on oikea narsisti.
Ja taas pitää päästä u l i s e maan ja vollottamaan naisvihaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä toisten tekemisillä?
Itse menin kihloihin ½ vuotta tapaamisesta, hääpäivä oli tapaamisemme 1. vuosipäivä. Nyt yhdessä melkein 30 vuotta jo, takana upeaa elämää ja toivottavasti paljon vielä edessäkin :)
Just näin. Ihmetyttää nämä naisten pohdinnat ”miksi jotkut tekee niin”, unohtui loppu: ”kun minä en”. No, arvoisa toisten asioiden märehtijä: kaikki ei ole niinkuin sinä.
Ikävä kyllä jälleen on aiheen aloittajalla mielessä joku tietty ihminen ja pariskunta jonka asiat jostain syystä kiinnostaa hirveästi. Suosittelen vaikka hankkimaan uuden harrastuksen niin saa muuta ajateltavaa.
Mutta aiheeseen: yllättävän usein nämä nopeasti sitoutuneet pariskunnat myös muodostavat todella pitkiä parisuhteita, jopa elämänmittaisia. Nopeasti eteneminen on myös eri asia kuin kyvyttömyys pitkään suhteeseen. Me ihmiset ollaan vain niin kovin erilaisia ja parisuhteet myös, että on turha vaivata päätään toisten asioilla.
Todellakin. Miten ihmisiä voi kiinnostaa niin toisten ratkaisut. Tätä ihmettelin, kun me teimme ratkaisun pikasuhteesta. Kun odotin onnitteluja kihlauksesta ja naimisiinmenosta, naama mutrulla ihmiset vahingoniloisina kihisi, että kohta eroatte, kun noin nopeaa etenette. Onko pakkoavioliitto, kun menitte niin nopeaa naimisiin. Ensimäistä lasta kommentoitiin myös samoin, että ei tuo voi onnitua, huh huh. Toisen lapsen jälkeen maristiin, että ero teille tulee, kun niin lyhyt ikäero. Seuraavista lapsia en sitten kertonutkaan kenellekkään, kun en jaksanut kuunnella sitä mustamaalausta.
On varmaan tutuille kauhea pettymys, että emme ole vieläkään eronneet, vaikka lapset on jo muuttaneet pois kotoa. No yksi vinkuminen tässä kuului yhdeltä tutulta yksi päivä. Tehän ootte olleet jo iät ja ajat yhdessä, eikö yhtään kyllästytä olla saman miehen kanssa, kun et edes missään käy nykyään.
Joillain toimii ja joillain ei. Kuitenkin nuo ovat todella isoja asioita, että tuskin kukaan tervejärkinen menee ottamaan mitään sadantonnin asuntolainaa lähes tuntemattoman ihmisen kanssa.