Hei ulkosuomalaiset joiden luona käy vieraita kotimaasta

Asumme Aasiassa suositussa lomakohteessa.

Miehen sukua pukkaa enemmänkin kylään ja eivät millään meinaa ymmärtää etten halua pikkukaksioomme kolmea aikuisvierasta samaan aikaan. Inttävät vaan että voivat nukkua lattialla. Kutsuvat minua varmaan tiukkikseksi kun en järjestelyyn suostu.

Miehen kanssa käymme tietenkin päivällä töissä ja olemme antaneet kartan vieraille päiväretkeä varten. Puhelin rupeaa päivällä soimaan, ovat niin eksyksissä että heitä täytyy kesken työpäivän lähteä kissojen ja koirien kanssa hakemaan.

Illalla sitten syömään ja mikään etninen tai erikoinen ruoka ei kelpaa. Mahdollisimman kotoista täytyy olla. Etsitään pitkään ja hartaasti sopivaa paikkaa.

Tähän vielä kun lisää miehen perheen, jonka mielestä he ovat täällä meidän kestittävänä = maksettavana niin että pääsyliput, ravintolalaskut yms. menevät isäntäväen piikkiin niin sanon vierailuille yksinkertaisesti ei kiitos.

On ollut muutama joka itse kutsuu itsensä kylään. Sukulaista ei kehtaa kieltääkään mutta itselleni on kärsimys jos vieras tahdittaa koko viikon eikä omaa aikaa ole. En juurikaan välitä seurustelusta vaan viihdyn omissa töissäni. Tätä ei kaikki tunnu tajuavan vaan olettavat että jokainen kaipaa seuraa.

Omat lapset perheineen ovat aina tervetulleita, heidän vierailujaan toivon.

Mä laitan aina automaattisesti itsensä kylään kutsuville listan hotelleista eri hintaluokista ja suosittelen varaamaan mieleisensä.

Meille saa tulla kylään omat vanhemmat ja sisarukset perheineen ja läheiset ystävät, muille myydään eioota. Asumme Lontoossa ja tänne olisi tulijoita joka viikonlopulle.

Meillä ramppaa Berliinissä paljon vieraita, alkuvuodet olivat kiireisimmät, mutta nyt vuosien myötä vieraiden vyöry on vähentynyt ja lapsen tulon myötä lähes loppunut :D joskus oli kausia, joina viikonloput oli buukattu vieraille pari kuukautta putkeen...

Rasittavuusaste riippuu paljon ihmisestä. Helpointa on majoittaa pariskunta tai muu parivaljakko, joka pärjää kahden keskenkin. Jotkut yksinmatkaajat kaipaavat seuraa 24/7, se on rasittavaa, kun ei sitten saa edes kotonaan hetken rauhaa. Inhottavia ovat myös tapaukset, jotka odottavat minun suunnittelevan heille matkaohjelman ja jos se ei vastaa heidän mieltymyksiään täysin, kuulustellaan ja mökötetään. Pahimpia ovat olleet kaveriporukat, jotka ns. sikailevat, eivät siivoa jälkiään, käyttävät kaikki shampooni yms. loppuun eivätkä osta uusia, vaativat tuliaisista rahaa jne. :D

Otan enää parhaimpia kavereita vastaan ja heitäkin muistutan ennen matkaa majoituksen ehdoista suoraan. Mutta onneksi pikkuvauva on karkottanut lokkeilijat ja jäljelle jääneet vierailijat ovat niitä kaikista ihanimpia tosiystäviä ja perheenjäseniä :)

Musta on tosi kivaa että meillä käydään kylässä , eikä mitään kauhuvieraita ole ollut oikeastaan koskaan.

Meidän vieraat on yleensä omatoimisia, mun kielitaidotonta mummoa lukuunottamatta, mutta mummo on muuten niin ihana ja mieluinen vieras että otan mielelläni vapaata ja toimin oppaana.

Meidän vieraat ovat lähestulkoon poikkeuksetta tuoneet tuliaisia ja siivonneet jälkensä ja muutenkin ymmärtäneet että vaikka he ovat lomalla niin me ei olla vaan meidän pitää pystyä elämään arkeamme.

Olen asunut Lontoossa ja lähimailla nyt jo yli 20 v. Sinä aikana on käynyt vanhoja ystäviä (omia, vaimoni tai yhteisiä) muutaman kerran, aikaa myöden vähenevästi. Perheenjäsenet, siis vanhempamme ja sisaruksemme, käyvät niin että ehkä keskimäärin kerran, pari vuodessa jos sitäkään. Muut sukulaiset käyvät harvemmin, kerran muutamassa vuodessa saattaa joku piipahtaa. Eli ei ole toistaiseksi tarvinnut etuovea korvata pyöröovella, hyvin on tultu toimeen tämän valtavan kävijämäärän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti kiukuttelijasta, minulla kanssa tuollainen.

Tulee silloin kun itselle sopii, valittaa sohvalla nukkumisesta ja ottaa lapsen huoneen, lapsi sohvalle. Hokee "mulla on nyt loma".

Odottaa että koko perhe mennään hänen tahtiin. Ei laita ruokaa/tiskaa/pese pyykkiä/käy kaupassa/ siivoa edes omia jälkiä.

Viimekerran jälkeen laitoin välit poikki.

Annoitko hänelle koskaan palautetta? Jos, miten reagoi?

Ystävällisesti palautteen antaminen ei auttanut kuin hetkellisesti ja kun sanoin ihan kunnolla että meillä on työt jne ja pitää ottaa muutkin huomioon niin sai raivarit ja jälkikäteen haukkui muille sukulaisille :D

Eräs tyhjätasku hyvänpäiväntuttu, joka ei mitenkään ole osoittanut haluavansa pitää yhteyttä, eräänä päivänä vain yhtäkkiä kysyi, saako meidän luona punkata kun tulee käymään suurkaupungissamme. En pitkään miettinyt mitä vastaisin :)

En siis ole erehtynyt edes - meillä käy vain tosiystävät ja perhe.

Onhan näitä tapauksia ollut... Ärsyttävin oli varmaan kun silloin vielä läheinen ystäväni kysyi olisiko hän ja kaverinsa voineet asua luonani viikon verran. Suostuin vaikka sekin oli jo aika hilkulla, asuin silloin vielä kämppiksen kanssa kaksiossa eli nämä kaksi vierasta olisivat olleet patjalla olohuone/keittiössä. Noh, menin vähän ennen tätä matkaa Suomeen uusimaan viisumiani ja siinä tulikin ongelmia (asun USA:ssa, viisumeiden kanssa on usein sähläystä) enkä päässyt palaamaan asuinkaupunkiini pariin kuukauteen. Ystäväni reissu oli juuri tänä aikana ja hän suuttui minulle siitä että joutuikin varamaan hotellin :D Sehän siinä pahin ongelma olikin, eikä se että en sikäläisestä työstäni ja vuokrasopimuksestani huolimatta päässyt koko maahan...

Muuten rasittavimpia ovat olleet sukulainen (jota näen muuten max kerran vuodessa) joka ilmoitti eräänä päivänä että hän on matkustelemassa lähimailla ja rahat ovat loppu ja hän tulisi mieluusti meille kymmeneksi päiväksi. Otin muutamaksi päiväksi säälistä mutta 10pv on ihan liikaa. Ärsyttävä oli myös eräs toinen ystäväni joka jälkeenpäin valitti toiselle yhteiselle ystävällemme etten ollut järjestänyt tarpeeksi aktiviteettia matkan aikana. Hän kävi luonani arkiviikolla ja vaikka työni onkin joustavaa ja olin valmis kiertelemään kaupunkia hänen kanssaan, en ole mikään turistiopas vaan kerron mitä nähtävää lähistöllä on ja ihan itse voi ottaa asioista tarkemmin selvää. Hän olisi odottanut mm. että varaan vuokra-auton, katson nähtävyyksien aukioloajat ja kerron hänelle että esim perjantaina klo 15 lähdetään. Ei kiitos.

Mä asun Lontoossa ja kuten todella moni muukin sinkku asun kimppakämpässä joten vieraita ei oikein voi majoittaa. Sen sijaan muuten oikein mukavat kämppikset on nyt keksineet että voivat vuokrata huoneensa jollekin omien lomiensa ajaksi. Ekan kerran kun tämä tapahtui kämppis ei edes varoittanut etukäteen. Tulin iltavuorosta kotiin ja olohuonuneessa istui ventovieras pariskunta telkkaria katsomassa.

Se vasta mukavaa onkin että kotona hengaa yllättäen  jotain ventovieraita. Mä olen tarkka omasta tilastani ja haluan että kotona voi olla rauhassa, siksipä olenkin heti kun nykyinen vuokrasopimukseni loppuu muuttamassa yksin omaan asuntoon, se tarkoittaa että rahat tulee olemaan aika tiukilla mutta on se oma rauha sen arvoista. 

Oottepas te tossukoita kun annatte ihmisten käyttää teitä hyväkseeen.

Olen asunut ulkomailla 15 vuotta. Kovin usein ei tulijoita ole. Kaikki muut ovat käyttäytyneet hyvin, paitsi yksi miespuolinen lapsuudenkaveri. En ollut nähnyt häntä pitkään aikaan, mutta oltiin kuitenkin pidetty yhteyttä puhelimitse. Päätti sitten tulla ja olin iloinen, pidin meitä hyvinä kavereina. Pari päivää ennen kuin tuli, mainitsin jotain että poikakaverini on töissä yhtenä päivänä mutta muuten ollaan vapaalla. Tyyppi oli ihan hoopona, että mitä, asutteko yhdessä. En ajatellut asiaa sen kummemmin siinä vaiheessa, mutta kun tyyppi ilmestyi ja puhui lähinnä panemisesta, sekä oletti minun maksavan esim hänen ravintolalaskunsa, oli selkeää, että hän oli kuvitellut tulevansa lokkeilemaan ja saavansa minulta vielä seksiäkin.

Kaveruus loppui siihen, ja seuraavan kerran kun olin Suomessa, kerroin asiasta tyypin sukulaisnaiselle, jonka tunsin hyvin. Tämä vanhempi nainen oli sitten antanut tyypille oikeutettua palautetta.

Mun luo yritti entinen luokkatoveri ala-asteelta, jonka kanssa en edes erityisemmin ollut kaveri edes silloin. Olin tavannut hanet tasan kerran sitten ala-asteaikojen - luokkakokouksessa, jossa han halasi silloista puolisoani ihan liian pitkaan ja oli kuulemma humalaspaissaan kuiskuttanut taman korvaan, kuinka hyvalta tama tuoksuu.

Sanoin etta ei sovi, en selitellyt sen enempaa. :D 

Mä otan ihan mielelläni vieraita vastaan, meillä on hyvin tilaa ja asutaan sen verran keskellä turistien suosimaa suurkaupunkia että järjestään kaikki vieraat ovat olleet omatoimisia ja liikkuneet itsenäisesti.  

Mutta vieraat joiden kanssa on joskus alustavasti puhuttu että meille voi tulla, mutta jotka eivät kuitenkaan vaivaudu kysymään sopiiko tietty ajankohta ennen kuin varaavat lennot raivostuttavat. Olenkin pari kertaa joutunut sanomaan että valitettavasti teidän varaamat päivät ei käy ja ehdottanut lentojen siirtämistä tai hotellia. Yksi serkku suuttui tästä verisesti eikä ole puhunut meille sen jälkeen, meillä vaan sattui samaan aikaan olemaan miehen siskon häät ja talo täynnä häävieraita monta päivää putkeen ja muutenkin hirveä häslinki.

En tajua miten kukaan kuvittelee että toisten kotiin voi tulla päiväkausiksi ilman ennakkoon sopimista. Meillä ainakin on paljon ennalta sovittuja menoja kalenterissa. 

Olisi kiva kuulla näitä jotka menevät vieraaksi olettaen saavansa täysihoidon ja viihdytyksen ja että muutetaan omat aikataulut vieraan lomaan sopiviksi.

Oma siskoni, ei onneksi olla enää väleissä, on tällainen "mutkun mulla on vaan viikon loma" ihminen. En alkuunkaan pysty ymmärtämään niin olisi mielenkiintoista kuulla miksi jotkut toimivat näin.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla näitä jotka menevät vieraaksi olettaen saavansa täysihoidon ja viihdytyksen ja että muutetaan omat aikataulut vieraan lomaan sopiviksi.

Oma siskoni, ei onneksi olla enää väleissä, on tällainen "mutkun mulla on vaan viikon loma" ihminen. En alkuunkaan pysty ymmärtämään niin olisi mielenkiintoista kuulla miksi jotkut toimivat näin.

Minäkin kuulisin mielelläni tällaisen ihmisen logiikan.

Siskoni tuli kerran kahden kaverinsa kanssa biletyslomalle, loman luonne tosin selvisi vasta kun he olivat jo paikalla. Yritä siinä sitten elää arkea, kun joka ilta on etkot, sitten kolistellaan aamuyöstä takaisin ja kun iltapäivällä tulee itse töistä, vieraat makaavat krapulassa sohvalla.

Miehen serkku perheineen pyysi majapaikkaa muutamaksi yöksi, sitten he jatkaisivat toiselle paikkakunnalle. Muutama päivä meni ja he ehdottivat, että voisivat jäädä vielä, kun ei siellä toisella paikkakunnalla ollutkaan mitään niin kiinnostavaa. En itse asiassa usko, että heillä oli sieltä edes varattuna hotellia. Kestittiin porukkaa viikon ajan ja lopulta alkoi olla pinna aika kireällä. Siinä viimeisinä päivinä puhuttiin, että ollaan tulossa kesällä Suomeen ja voitaisiin samalla piipahtaa heidän mökillään. Ei käy, he eivät halua ketään passattavaa...

Mä olen huomannut että ne jotka odottavat ilmaista täysihoitoa ovat useimmiten niitä jotka eivät edes kahville kutsu kun itse vierailemme Suomessa.

Uskomatonta noi tuliaisista rahaa pyytävät! En ikinä kehtaisi...

Kun tietää että ne ulkosuomalaisten toiveet on yleensä tyyliä ruispaloja, salmiakkia, Fazerin sinistä...

Meille toi miehen työkaveritkin tyyliin lanttusosetta joululaatikkoa varten, eikä ottanut mitään maksua vaikka eivät edes asuneet meillä.

Tuttavat kantoivat Oltermannista ja kaakaojauheesta lähtien meille kamaa niin, että viimeisen kevään vierastulvan jälkeen me jaettiin muille suomalaisille vaikka mitä liemikuutioista  kuivattuihin herneisiin.

Ja kaikki osallistuivat ruokakuluihin. Pikkuserkkuni kävi poikaystävänsä kanssa meillä yhden yön piipahduksella ja he matkustivat  minimibudjetilla ja toivat silti pieniä tuliaisia. Mielellään tarjosin heille muun ylöspidon ja ateriat. Me ollaan siis ihan läheisiä, vaikka tuollainen kaukainen sukulaissuhde onkin kyseessä.