Onko se oikeasti niin helvetin väärin

Pikku ohis mut voi että miten mua on ruvennut ärsyttämään noi paketti kommentit ja jeesustelut miten ei voi rakastaa ketään jos ei rakasta vierasta lasta.

Miettikääpä te paketti-ihmiset mitä tekisitte jos joutuisitte tekemään Sophien valinnan mutta niin et tappotuomion saa teidän oma lapsi tai miehen lapsi. Kumpikohan sais kuoleman tuomion vai tappaisitteko koko paketin.

Veikkaan et jokainen valitsee omalle lapselle elämän, eiks niin.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 20:47"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 20:43"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 20:40"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 20:36"]

Miten ei ole järkeä? Vuorottelevat juhlapyhät? Ja muuten viikko-viikko?

Onhan siinä sitten järkeä.

[/quote]

Johan kirjoitin, että ei ole mitään vuoroja, vaan lapsi on sen mukaan kenen viikolle pyhä sattuu osumaan. Esimerkiksi viime pääsiäisenä järjestimme hoitopaikan miehen sukulaisista ja nyt taas tulossa siis meidän mukaan. Ap

[/quote]

Taas tulossa teidän mukaan? Eihän hän ole viime vuonna ollut teidän mukana jos kerran ootte muualle lykänneet hoitoon -.-

[/quote]

Hahhah :D kyllä se on lapsen äiti, joka tunkisi lasta aina hoitoon! Jos pääsiäinen osuu ensi vuonnakin "meidän viikolle", niin teistä on varmaan ihan ok, että äiti viettää omaa lomaa kolmatta pääsiäistä putkeen..Niin, meillähän (minulla) ei ole oikeutta vapaisiin. Ap

[/quote]

Voi ressukkaa. Elämästäkö sä vapaata haluat?? Oikeasti todella oksettavaa ja lapsellista tekstiä. Tajuatko olle kaan että kyseessä on pieni ihminen, joka on aikuisten arvoilla, joka tarvitsee rakkautta, hyväksyntää, iloa voidakseen hyvin ja voidakseen kasvaa aikuiseksi?? Mikä h****tin epäsikiö sinä olet kun on noin ylivoimasita kestää elämää? Jos haluat elää ikilapsellista prinsessaelämää, niin ei todellakaan kannata kenenkään isän kanssa seurustella. Isällä on lapsia ja lapsista huolehtiminen on aina etusijalla aikuisten itsekeskeisiin tarpeisiin nähden. Sinä olet aikuinen ja voit valita miten elät, lapsi on lapsi, hänellä on yksi lapsuus ja on todella ratkaisevaa millainen se on. Jos lapsi ei kuulu omiisi, vähintä mitä voit tehdä on suksia hevonv***uun sieltä lapsen elämää pilaamasta. voi yrjö että jotkut ihmiset ovat hirveitä.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 21:39"]

Ymmärrän ap:ta. Meillä mies meni sopimaan jo ensi joulun järjestelyistä niin, että hänen lapsensa ovat sitten meillä. No ei se mitään muuten, ovat ennenkin olleet, mutta ensi joulu on vauvamme ensimmäinen kunnon joulu (oli viime jouluna 1kk ikäinen) ja tiedän, että esim. minun vanhempani haluaisivat meidät sinne heidän luokseen. Kyseessä kun on heidän ensimmäinen lapsenlapsensa jne. no, miehen lasten kanssa ei sinne oikein voi mennä, koska ihan oikeasti ne kaksi eivät osaa käyttäytyä (toisen käytösongelmiin on puututtu tarhassakin eli ei ole mitään minun kuvitelmaani) ja vanhempani tuskin haluavat heitä nurkkiinsa. Se siitä sitten. Kyllä vituttaa mutta purraan sitten hammasta vaan.

Se on kyllä näissä asioissa huomattu, että oikeuksia on aina vain ja ainostaan niillä etälapsilla. "Lähilapsilla" eli parin yhteisillä lapsilla ei ole mitään oikeuksia verrattuna ah-niin-onnettomiin etälapsiin. Myöskään aikuisten haluilla ei ole koskaan mitään väliä, vaan aina mennään lasten mielen mukaan asiassa kuin asiassa. Jos lapset haluaa nukkua isin vieressä, äitipuoli menee sohvalle jne. Missä ydinperheissä toimitaan näin? Niinpä.

[/quote]

Meillä mies menee aika usein sohvalle nukkumaan kun sänkyyn tulee nuorimman lisäksi toinen lapsi. Ei sieltä lapsia häädetä vaan mies ja mies sen takia että hän nukkuu missä vaan. Että tehdään tätä ihan ydinperheessäkin. 

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 21:39"] Jos lapset haluaa nukkua isin vieressä, äitipuoli menee sohvalle jne. Missä ydinperheissä toimitaan näin? Niinpä.

[/quote]

Meillä kummatkin tekee reissutyötä jonkun verran, että jopa koululaisetkin haluaa nukkua reissusta tulleen vanhemman kanssa seuraavan yön yleensä. Aikuinen voi odottaa omaa hetkeään iisisti. Meillä on hyvä sohva, ei ongelmaa.

Sähän saat nukkua miehesi vieressä jatkuvasti. Nämä lapset harvoin, eiväthän he jaa arkeakaan yhdessä. Sitten aikuinen (?) nainen kehtaa kiukutella yöpaikasta. Kuinka noloa?! Tuskin ne lapset sua äitipuoleksi mieltää, sähän olet selkeesti vaan isän uusi nainen.

Ap:llä on vakava persoonallisuushäiriö kyyninen rakkautta vain omaa lihaa ja verta olevaan". Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua säännöllisesti asumaan noin julman ja iihmisen ihmisen kanssa. Paha äitipuoli.

AP;een tapauksessa vuoroviikko lapsi on asunut heillä 8 vuotta, mutta nyt vasta tullut ongelmaksi? Miksi?

Toisekseen lapsi ei ole erolapsi vaan lyhyen suhteen vahinko. Kuinka moni mies vuoroviikottelee lapsen kanssa jonka äidin kans ei ole koskaan ollut perhe? Mä arvostan   AP,een miestä näiden tietojen pohjalta.

Ap,eelle vinkiksi et pääsiäinen menee hyvin kun mies jää oman lapsensa kans kotiin ja sinä menet oman lapsesi kanssa omien sukulaistesi luokse. Sopii varmasti kaikille.

Huhhuh. Ihmisen selviäminen on perustunut korkeampien aivotoimintojen kehittymiseen, joten turha vedota mihinkään darwinismeihin. Nämä argumentit mitä täällä monet selittävät etälapsi sitä ja exvaimo tätä ja lapsen etu tota. Vaikea uskoa että aikuisilla ihmisillä on oikeudentaju hämärtynyt niin pahasti kuin monella on. Mikä siinä on niin vaikeaa hoitaa lapsia tasapuolisesti? No, tietysti jos on narsistisesti tunnevammainen ääliö joka käy jatkuvaa valtataistelua joka suuntaan, sen ymmärtää. Mutta sellaisilta pitäisi ottaa kaikki lapset pois. Ne omatkin.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 21:52"]

Pikku ohis mut voi että miten mua on ruvennut ärsyttämään noi paketti kommentit ja jeesustelut miten ei voi rakastaa ketään jos ei rakasta vierasta lasta.

Miettikääpä te paketti-ihmiset mitä tekisitte jos joutuisitte tekemään Sophien valinnan mutta niin et tappotuomion saa teidän oma lapsi tai miehen lapsi. Kumpikohan sais kuoleman tuomion vai tappaisitteko koko paketin.

Veikkaan et jokainen valitsee omalle lapselle elämän, eiks niin.

[/quote]

Huono vertaus, sillä kukaan ei ole vaatimassa ap:n lapsen henkeä. Kukaan ei oikeasti vahingoitu vaikka miehen lapsi tulee mukaan pääsiäisen viettoon. Varsinkin kun ap on saanut viettää viime pääsiäisen omiensa parissa ilman miehen lasta, lapsihan oli tuolloin sukulaisten hoidossa.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 21:45"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 21:34"]

Mä ymmärsin et aapeella on vain yksi oma lapsi eli vauva miehensä kanssa. Omien kanssa loman vietto tarkoittanee aapeen sukulaisia ei lapsia monikossa.

Aapeen perheeseen kuuluu vauva ja mies. Aapeen perheeseen kuuluu AP, vauva ja 13-vuotias nuoruudenhairahdus.

Miksi lapsi on sulle AP nyt ongelma kun hän on teillä vuoroviikoittain ollut jo 8 vuotta? 

Rupesiko sinusta tuntumaan tältä sen jälkeen kun sain oman vauvan? 

Sehän on darwinismia et omat jälkeläiset menee vieraan naaraan jälkeläisten edelle eikä sitä tarvitse hävetä.

Mä inhoan mun miehen tytärtä ja voin samalla lyödä vaik koko omaisuuteni vetoa et kukaan ei tiedä sitä. Mä olen ottanut asenteen et pidän lapsesta huolta vaikka koko loppuelämäni mut tykätä mun ei tarvitse. Koskaan en näyttäisi negatiivisia tunteita tytölle, tytön isälle enkä kellekään muulle.

Aikuistu sinäkin AP.

[/quote]

Jos minulla olisi omaisuutta, niin löisin vetoa siitä, että lapsi tietää, että inhoat häntä. Ei sitä voi peitellä. Aitoa rakkautta ja välittämistä ei voi feikata ja inhoakin on aika vaikeaa peitellä. Mikä teitä ihmisiä vaivaa, kun rupeatte tällaisiin suhteisiin.

Pitäisi tehdä kansalaisaloite, että avioerot pitäisi saada ehdollisiksi lapsiperheissä. Ensin pakollinen lastensuojelukatselmus, että mistä erossa on kyse ja samalla pariterapiaa ja jos mikään ei auta, niin sitten vasta ero. Sama pitäisi koskea uusioperheiden perustamista. Lapsille pitäisi voida taata, että heidän perheenjäsenet eivät ole vahingoksi heidän kasvulleen.

[/quote]

Itse asiassa, kun tätä tarkemmin vielä mietin, niin tämä on loistava ajatus. Uusioperheiden perustaminen pitäisi olla "luvanvaraista". Tarkoitan tällä sitä, että lasta ja vanhempaa ja perheeseen tulevaa ulkopuolista aikuista pitäisi kuulustella uusioperheen perustamiseen liittyvissä asioissa. Lähtökohtana olisi se, että perhe on ensisijaisesti lapsen ja tämän vanhemman muodostama perhe, huolimatta siitä onko vanhempi etä vai lähivanhempi. 

Aikuiset eivät aina pysty katsomaan asioita oikealta kannalta eli lapsen näkökulmasta ja kokonaisuuksia ei hahmoteta. Tämä lastensuojelullinen toimenpide ei tietenkään takaa, että uusioperheen vanhempipuoli rakastaisi lasta ja ei kohtelisi kaltoin, mutta varmasti räikeimmät asiat kävisivät ilmi. Jos vanhemmat eroaa, mielestäni pitäisikin lapsella olla oma asianajaja, joka pitää tämän puolia ja on tukemassa. Kyse ei ole mistään huostaanottoprosessista, vaan lapsen etujen ajamisesta. Siitä, että lapsen tarpeet huomioidaan ja lapsi tulee kuulluksi. Ja tällöin myös saattaa avautua uusioperhettä harkitsevien silmät, kun joku ammattilainen on kertomassa heille, mistä tässä uusioperheen perustamisessa oikeastaan on kyse. Kyse ei ole romanttisen suhteen virallistamisesta, vaan siitä, että aikuinen ihminen liittyy perheen jäseneksi ja on valmis paitsi rakastamaan uutta puolisoa, myös huolehtimaan, rakastamaan ja kasvattamaan perheeseen jo kuuluvia lapsia.

OT: Rakastaa ei tarvitse, mutta jos vihaa, pitää hankkia ammattiapua. 

Minua taas sieppaa aikuiset, jotka tunkevat vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen mukaan kolmanneksi ja yrittävät sitten jatkuvalla syötöllä syrjäyttää sen lapsen. Viimeistään kun se oma rakkaudenhedelmä väsätään, niin sitten ollaan jo puhumassa, miten ne toiset ovat tunkeilijoita, eivät kuulu perheeseen, ovat huonosti kasvatettuja jne.

Lapset on tasan niin hyvin kasvatettuja kuin heidän vanhempansa ovat heidät kasvattaneet. Jos lapset eivät osaa käyttäytyä, kun ovat isänsä luona, vika on isässä. Ei äidissä eikä äitipuolessa vaan isässä. Miksi osa äitipuolista on niin puusilmäisiä, että eivät näe miehensä puutteita tässä asiassa? 

Olen Eerikan tapauksen myötä tajunnut, että on valtava määrä aikuisia, jotka kykenevät vihaamaan lapsia, syyttämään näitä lapsia siitä, että ovat syntyneet ja kohtelemaan heitä monella tavalla kaltoin. Ei tarvitse tappaa ollakseen epäonnistunut aikuinen lapsen elämässä.

Säälittävimpiä ovat nämä, jotka ruikuttavat siitä, kun lapsi ei osaa sitä eikä tätä, on huonosti kasvatettu jne. No, vaatikaa sitä vanhempaa kasvattamaan. Kasvattakaa itse. Ottakaa vastuu, huomioikaa, välittäkää, olkaa aikuisia. Ei sitä lasta tarvitse rakastaa (vaikka moni täällä väittääkin, että se tulisi luonnostaan), mutta siitä lapsesta pitää välittää tai muuten ei todellakaan rakasta lapsen vanhempaa. Välittämisestä se lähtee. Siitä, että opetetaan tekemään pizzaa, kysellään lapsen kuulumisia, huolehditaan, neuvotaan, ojennetaan ja kyllä, välillä rangaistaankin siinä missä palkitaankin. Se välittäminen näkyy siinä, että kaikille muille esiinnytään perheenä, pakettina, joka kutsutaan kerralla eikä niin, että jotkut eivät saa tulla tiettyyn paikkaan ja toiset eivät toiseen. 

Ja kyllä, se vanhempi on lapsensa kanssa paketti, joka otetaan kokonaisena vastaan. Ei siitä pullasta voi nyppiä vain rusinoita. Jos näin teet, et oikeasti rakasta ja välitä vaan yrität kaikista ihmissuhteistasi nyppiä vain niitä rusinoita, ja tarvitset ihan oikeasti terapiaa. 

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 22:04"]

OT: Rakastaa ei tarvitse, mutta jos vihaa, pitää hankkia ammattiapua. 

[/quote]

Rakastaa pitää. Rakkaus ei tietenkään tarvitse olla samanlaista kuin omaa biologista lasta kohtaan, mutta pitäisi voida mielestäni rakastaa. Rakkaus on tässä tapauksessa sitoutumista, välittämistä, läsnäoloa, huolten kantamista ja parhaassa tapauksessa aitoa kiintymistä ja heltymistä. Mielestäni pitäisi siis myös rakastaa. Lapsi ei kaipaa omaan kotiinsa aikuista, joka vain kylmästi heittää aamulla kouluun tai napauttaa ruokalautasen eteen. Lapsi tarvitsee aidosti häntä rakastavia ihmisiä lähelleen. Jos lapsi on aikuinen ja asuu omillaan, niin siinä tapauksessa tilanne on aivan erilainen. Mutta kun kyse on pienistä lapsista, tämä asia korostuu erityisesti. Kysymyksessä on kuitenkin pitkä aika olla yhdessä. Kasvaa yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 21:52"]

Pikku ohis mut voi että miten mua on ruvennut ärsyttämään noi paketti kommentit ja jeesustelut miten ei voi rakastaa ketään jos ei rakasta vierasta lasta.

Miettikääpä te paketti-ihmiset mitä tekisitte jos joutuisitte tekemään Sophien valinnan mutta niin et tappotuomion saa teidän oma lapsi tai miehen lapsi. Kumpikohan sais kuoleman tuomion vai tappaisitteko koko paketin.

Veikkaan et jokainen valitsee omalle lapselle elämän, eiks niin.

[/quote]

Vau! Vain AV mamma voi ymmärtää asiat näin pahasti pieleen. :D

Toivon todella että sinä, ap, alat miettiä toimintaasi ja alat käyttäytyä aikuisen tavoin tuon viattoman lapsen kohdalla. tekstistäsi voi lukea rivien välistä, ettet ole ehkä kyennyt käsittelemään tunteitasi sitä kohtaan että puolisollasi on lapsi jonkun toisen kanssa.selviytymiskeinosi on purkaa nämä tunteet lapseen?! toivon ja uskon että tietoisesti käsittelet näitä tunteita ja olet itsellesi rehellinen! Tuo pieni ihminen on täysin viaton ja on väärin, että suljet hänet perheesi ulkopuolelle ja ymmärrät sen varmasti itsekin. hänen tapansa voi sinua ärsyttää mutta muista ettei oma lapsesikaan ole täydellinen. kannattaa myös miettiä, oireileeko lapsi omaa pahaa oloaan. tuossa tilanteessa lapsi voi olla todella hämillään ja hakea huomiota? olisiko mahdollista että tietoisesti alat toimimaan kuin vastuullinen aikuinen ja kannat vastuuta myös tuon lapsen itsetunnon kehityksestä? oletko miettinyt miten ihanalta hänestä voisi tuntua jos toivottaisit hänet tervetulleeksi mukaan yhteisiin juttuihkn? mitä siinä menettäisit? luulen että olisitte sen jälkeen yhä tiiviimpi ja onnellisempi perhe?

Ap:Minä aloin suhteeseen yhden lapsen isän kanssa noin 15 vuotta sitten. Rakastan tytärpuoltani ja olen hänestä ylpeä. En missään nimessä olisi rakastanut miestäni, jos hän ei olisi hyvä isä myös tytärpuolelleen. Toisaalta en ole mustasukkainen tai kade miehen exälle, kuten sinä vaikuttaisivat olevan. Tuo toistuva suhteen luonteen vähättely ja lapsen kutsuminen nuoruuden hairahdukseksi kertoo paljon. Jos haluaa, että puoliskolla ei ole historiaa, pitää valita neitsetä. Lapsen osaamattomuus voi olla merkki epävarmuudesta, jota vuosia jatkunut tilanne, ettei kukaan oikein tahdo olla hänen kanssaan on vähintäänkin pahentanut. Ihmettelen näitä eläimellisiä naaraita, joita täällä on pari ollut. Ihminen kykenee rakastamaan aika laajastikin.

Ap:Minä aloin suhteeseen yhden lapsen isän kanssa noin 15 vuotta sitten. Rakastan tytärpuoltani ja olen hänestä ylpeä. En missään nimessä olisi rakastanut miestäni, jos hän ei olisi hyvä isä myös tytärpuolelleen. Toisaalta en ole mustasukkainen tai kade miehen exälle, kuten sinä vaikuttaisivat olevan. Tuo toistuva suhteen luonteen vähättely ja lapsen kutsuminen nuoruuden hairahdukseksi kertoo paljon. Jos haluaa, että puoliskolla ei ole historiaa, pitää valita neitsetä. Lapsen osaamattomuus voi olla merkki epävarmuudesta, jota vuosia jatkunut tilanne, ettei kukaan oikein tahdo olla hänen kanssaan on vähintäänkin pahentanut. Ihmettelen näitä eläimellisiä naaraita, joita täällä on pari ollut. Ihminen kykenee rakastamaan aika laajastikin.

Rakkaus on ASENNE, tahdon alaista toimintaa. Hyljeksiminen, väheksyntä, torjunta on ASENNE. Tahdon alaista toimintaa. Lapsella on oikeus elämään, jossa hänen lähellään olevat ihmiset TAHTOVAT rakastaa häntä, jotta hän voisi kasvaa ja kehittyä hyväksi ihmiseksi. Jos on lapsia perheessä eikä tähän pysty, vähintä mitä aikuisen pitää tehdä on hakea apua itselleen. Jotkut pystyvät rakastamaan sitä afrikkalaista orpolasta, naapurin lasta, työpaikalla olevaa lasta, koska se on asenne jonka voi valita jos on ketään kotona siellä sydämessä..  

Siinä sitä on yhden sortin laamanen.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 22:28"]

Rakkaus on ASENNE, tahdon alaista toimintaa. Hyljeksiminen, väheksyntä, torjunta on ASENNE. Tahdon alaista toimintaa. Lapsella on oikeus elämään, jossa hänen lähellään olevat ihmiset TAHTOVAT rakastaa häntä, jotta hän voisi kasvaa ja kehittyä hyväksi ihmiseksi. Jos on lapsia perheessä eikä tähän pysty, vähintä mitä aikuisen pitää tehdä on hakea apua itselleen. Jotkut pystyvät rakastamaan sitä afrikkalaista orpolasta, naapurin lasta, työpaikalla olevaa lasta, koska se on asenne jonka voi valita jos on ketään kotona siellä sydämessä..  

[/quote]

Mitään näin typerää voi lukea vain AV:lta. Ihanko rakkaus on asenne ja tahdon asia. Hohhoijaa!

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 22:04"]

OT: Rakastaa ei tarvitse, mutta jos vihaa, pitää hankkia ammattiapua. 

[/quote]

Rakastaa pitää. Rakkaus ei tietenkään tarvitse olla samanlaista kuin omaa biologista lasta kohtaan, mutta pitäisi voida mielestäni rakastaa. Rakkaus on tässä tapauksessa sitoutumista, välittämistä, läsnäoloa, huolten kantamista ja parhaassa tapauksessa aitoa kiintymistä ja heltymistä. Mielestäni pitäisi siis myös rakastaa. Lapsi ei kaipaa omaan kotiinsa aikuista, joka vain kylmästi heittää aamulla kouluun tai napauttaa ruokalautasen eteen. Lapsi tarvitsee aidosti häntä rakastavia ihmisiä lähelleen. Jos lapsi on aikuinen ja asuu omillaan, niin siinä tapauksessa tilanne on aivan erilainen. Mutta kun kyse on pienistä lapsista, tämä asia korostuu erityisesti. Kysymyksessä on kuitenkin pitkä aika olla yhdessä. Kasvaa yhdessä.

[/quote]

Ja tässäkään en tarkoita sitä, että lasta ei pitäisi rakastaa yhtä paljon kuin omaa biologista lasta. Mutta tarkoitan sitä, että kokemuksena varmasti oma biologinen lapsi on erityinen sen vuoksi, että on vaikka odottanut sitä ja kantanut sisällään 9kk ja synnyttänyt ja miehen liiton kautta tullut lapsi on jo tavatessa isompi. Rakkaus on hieman eri lähtökohdista lähtenyt, mutta periaatteessa se RAKKAUDEN TAHTOTILA, mistä joku tuolla mainitseekin jo, on juuri se, mikä pitäisi olla aivan yhtä luja kuin oman lapsenkin kohdalla. Lapsia kohdellaan tasaveroisesti ja heidät huomioidaan niin tasaveroisesti kuin se eri huoltajuustyyppiolosuhteissa on mahdollista. Koskaan ei voi valita lapsen läsnäoloa sen takia, että ei pidä toisesta. Toki voihan aina tehdä reissuja vain toisen lapsen kanssa, mutta nämä syyt eivät saisi olla sellaisia kuin ap kuvaa. Syy poisjättämiseen ei saa olla se, että toisen vanhemman lapsessa on vikaa. Tässä ap yrittää sanoa, että miehen pitäisi valita omien lastensa väliltä.  Se on väärin ja täysin sydämetöntä.