Lue keskustelun säännöt.
Kohta 4-vuotiaalla ei ole kavereita
22.03.2013 |
Meidän pian 4-vuotiaalla pojalla ei ole ollenkaan kavereita. Poika on päiväkodissa, mutta viihtyy siellä enimmäkseen yksikseen. Naapureiden / ystävienkin lapsia tavataan, mutta poika touhuaa mieluummin omiaan kuin leikki yhdessä. Kysyisinkin muilta, onko teidän 3-4 vuotiailla lapsilla jo omia kavereita? Pitäisikö tässä alkaa huolestua? Miten voin rohkaista lasta saamaan kavereita?
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki 4v ikäiset ei vielä osaa leikkiä yhteisleikkejä. Juttele asiasta pkodin henkilökunnan kanssa, että seurailevat alkaako yhteisleikit kiinnostaa tuossa pikkuhiljaa (seuraavan puolen vuoden sisällä vaikka). Jos vielä 5 vuotiaanakaan ei yhtään halua leikiä muitten kanssa, edes ohjatusti, sitten voisi olla joku "ongelma", mutta pkoti on hyvä paikka, siellä tuollaiset kyllä sitten erottuvat ja niihin puututaan, jos tarvetta on.
Mä tekisin niin, että pyytäisin päiväkodista samanikäisiä kotiin leikkimään. Sukupuolella ei ole tuossa iässä väliä. Voi olla juuri, että eri sukupuolesta voi löytyä samanhenkistä.
Kun on säännöllistä kahden keskistä leikkiä, niin voit laittaa vaikka leikit ihan alulle, mietit siis valmiiksi jonkun vuorovaikutusleikin, siis sellaisen, jossa joutuvat vähän yhdessä sopimaan. Voit seurata miten leikit sujuvat, löytyykö yhteinen leikki vai leikkivätkö erikseen.
Vanhempien aktiivisuudella on hyvin suuri merkitys jos lapsi on vähän arka ottamaan kontaktia. Samoin aikuiset voivat omalla esimerkillään näyttää miten toisiin ihmisiin tutustutaan.
Samoin juttelisin päiväkodissa, mä en kanssa heti ekana sulattaisi tuota että viihtyy yksin. Jos on kyse siitä, että ei ole vielä taitoja vuorovaikutteiseen leikkiin, niin päiväkodin keinoillakin sitä voi avittaa. Voit kysyä miten lapsi on leikinaloitustilanteissa ja miten he tukevat leikin käynnistämistä.
Meillä on kanssa hitaasti kaverisuhteita luova poika. Alkoi juuri vähän vajaa nelivuotiaana solmia päiväkotilasten kanssa kaveruussuhteita: ensin yhden kanssa ja nyt on jo useampi kaveri. Muutos tapahtui tosi äkkiä. Oli itsekin huolissani, että miksi leikkii vain yksin, mutta sitten yhtäkkiä olikin kavereita.
Meillä lapsi ei vielä tasan nelivuotiaana osannut oikein leikkiä ryhmässä, ja touhusi aina jotain omiaan kun muut leikkivät. Siitä puoli vuotta myöhemmin hän alkoi pikkuhiljaa hoksata ryhmäleikkimisen hauskuuden, ja kertoi ensimmäistä kertaa kotonakin kavereistaan.
Ap, sinuna en olisi huolissani, jos lapsi viihtyy yksikseen. Sitten, jos hän ei pääse ryhmään mukaan vaikka haluaisi, niin tilanne on toinen. Omassa kaveripiirissäni olen huomannut, että hitaasti lämpeävät pojat tulevat usein paremmin toimeen tyttöjen kanssa vielä tuossa vaiheessa, kun leikki on vielä vähän kömpelöä. Meilläkin poika (joka siis nyt 4,5) rakastaa syvästi parasta ystäväänsä (tyttöä) ja halailu ja pussailu on armotonta kun he näkevät. Leikkivät tuntikausia yhdessä, vaikka poikien kanssa lapseni väsyy leikkimään jo tunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi on vielä pieni, alle 4, siis kolmevuotias! Ja sinä olet huolissasi ettei lapselle ole liutaa kavereita. Ei tuossa iässä vielä kuulu ollakaan. On lapselle hieno taito osata puuhata itsekseen. Kyllä ne kaverit vielä tulee mukana kuvoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun reili 4 vuotias tyttö ei osaa leikkiä muiden kanssa. Odottaa iana innolla kaveria kylään, mutta leikkii kuitenkin aina yksin.
No ei tuon ikäisellä välttämättä mitään kavereita tarvi vielä olla. Ei todellakaan. Meidän lapset kun oli tuon ikäisiä, asuttiin syrjässä, olin kotiäitinä, eikä siis juuri nähneet koskaan muita lapsia. Oikein hyvin ovat pärjänneet.
Eikä kaikki ihmiset niin kavereista välitä koskaan. Introvertit tyypit tykkää pääosin olla itsekseen ja korkeintaan yksittäinen ystävä kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa lapsista viihtyy hyvin itsekseenkin. Kaikki eivät tarvitse hirveästi kavereita, ja jos tämmöiselle lapselle tuputtaa liikaa kaveriasiaa, niin he kokevat helposti olevansa puutteellisia ja huonoja vain koska eivät tarvitse enempää sosiaalisia suhteita kuin heillä jo on.
Meillä lapset ovat rauhallisia ja jossain määrin introvertteja. Kumpikin on alkanut löytämään oikeita kavereita vasta eskarissa ja koulun alaluokilla.
Sitä ennen leikkivät välillä naapuruston lasten kanssa ulkona tai päiväkotiryhmässä toisten lasten kanssa tai itsekseen. Kaverivierailujuttuja alkoi tulemaan vasta eskarissa.
Tietysti jos lapsi kärsii tilanteesta ja haluaisi saada kavereita, vkannattaa tilanteeseen puuttua ja hänelle voi esim. kertoa vaikka mitä voisi sanoa lapselle jonka kaveri toivoisi olevansa. Toisten kohtaamista voi harjoitella kotona vaikka pehmolelujen kanssa. Lapset ovat oppivaisia.
Kaverien puutteen voi ottaa myös päiväkodissa puheeksi.
Mitä tehdä kun 5-vuotiaalla ei ole kavereita, haluaisi niitä mutta jotenkin tilanteen ei etene, ei osaa itse lähestyä toisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tehdä kun 5-vuotiaalla ei ole kavereita, haluaisi niitä mutta jotenkin tilanteen ei etene, ei osaa itse lähestyä toisia.
Meillä kanssa juuri neljä vuotta täyttänyt poika on nyt vasta alkanut luoda kaverisuhteita ja on edelleen kaverien suhteen erittäin valikoiva. Yksi lapsi kelpaa kaveriksi ja tyttöjen kanssa tulee paremmin toimeen kun poikien. En sinuna vielä huolestuisi. Ja kannattaa tosiaan jutella päiväkodin henkilökunnan kanssa, jos asia vaivaa
Mistä tiedät, että lapsi viihtyy päiväkodissa yksin, kertooko lapsi näin vai ovatko hoitajat sanoneet?