Kysely: Ottaisitko sisaruksesi luoksesi asumaan, jos hän olisi suuressa itsem u r h a vaarassa?
Jos sisarenne olisi osoittanut merkkejä tehdä tuo viimeinen ratkaisu, tarjoaisitteko auttavaa kättänne ja ottaisitte sisaruksenne asumaan joko olohuoneen sohvalle tai ylimääräiseen huoneeseen perheenne kanssa?
Tuo tila ei näkyisi muuten kuin vaitonaisuutena?
Yksilolo omassa asunnossaan yksin suurentaisi riskiä huomattavasti ja ihmisten ympäröimänä ajatukset saisi muualle.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Jos se auttaisi, mutta en oikein usko...
Jätä varmuuden vuoksi tekemättä mitään tuolla mentaliteetilla...
En.
Meidän perheemme koti on ensisijaisesti turvapaikka lapsillemme.
Henkisesti epävakaa itsemurhan partaalla oleva joko minun tai mieheni sisarus ei kuvioon sovi. Meidän tehtävämme on pitää huoli omasta mielenterveydestämme ja omasta perheestämme, jonka olemme perustaneet.
Mikäli tilanne olisi noin kärjistynyt, en usko että meidän koti olisi paras paikka. Lapsiperheemme hulinassa ei riitä aika tai osaaminen huomioimaan itsemurhaa hautovaa. Jokin akuuttitilanteisiin erikoistunut osasto tai laitos olisi parempi paikka.
Vierailija kirjoitti:
En.
Meidän perheemme koti on ensisijaisesti turvapaikka lapsillemme.
Henkisesti epävakaa itsemurhan partaalla oleva joko minun tai mieheni sisarus ei kuvioon sovi. Meidän tehtävämme on pitää huoli omasta mielenterveydestämme ja omasta perheestämme, jonka olemme perustaneet.
Mikäli tilanne olisi noin kärjistynyt, en usko että meidän koti olisi paras paikka. Lapsiperheemme hulinassa ei riitä aika tai osaaminen huomioimaan itsemurhaa hautovaa. Jokin akuuttitilanteisiin erikoistunut osasto tai laitos olisi parempi paikka.
Ei kaikki ole henkisesti epävakaita, vaikka im onkin mielessä. Joskus lasten seura on elvyttävääkin.
Mutta tosiaan, jokainen tekee omat valintansa.
Osa jättää ihmisen aivan yksin, jos tietää hänen olevan syvästi masentunut. Sellaisia on paljon.
Itsemurhiin päädytään yksin ollessa. Ei silloin kun joku on lähellä.
Kyllä, perhe on tärkein. Meillä on avoimet ovet perheenjäsenille aina, oli tilanne mikä tahansa.
Ottaisin, jos ei menisi sairaalaan.
En, olen kokenut sen, että löysin sisarukseni ranteet auki, se selvisi siitä.
En suosittele kenellekään, tuo voi olla ajatuksena hyvä jne. mutta kun olette siinä tilanteessa, voi mieli muuttua.
Tuollainen jättää teille itselle loppuelämän mt-ongelmat.
En missään nimessä. Jos joku on vaarassa tappaa itsensä, niin hänen paikkansa on ammattilaisten luona.
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä. Jos joku on vaarassa tappaa itsensä, niin hänen paikkansa on ammattilaisten luona.
Tuossa pitää ottaa myös huomioon, että sillä voi olla vaarana myös psykoosi, eli ehdottomasti ammattilaisten hoidettavaksi.
Psykoosissa riehuva voi tehdä jotain myös lähellä oleville.
Kyllä ja olen ottanut. Isoveljeni päätyi tilanteeseen jossa lähti koti alta ja päätyi samoihin aikoihin sairaalaan vedettyä ranteet auki ja pään täyteen ties mitä nappuloita.
Asuin sillon pienessä yksiössä, olin juuri tutustunut nykyiseen poikaystävääni ja meillä oli sellanen ihana alkuhuuma-nyhjäyskausi menossa, joten vähän droppasi tunnelmaa itsetuhoinen isoveli joka oli koko ajan paikalla siinä koirankopissa. :D Mutta mitäpä sitä ei rakkaan veljen eteen tekisi.
10 lisää vielä aikaisempiin viitaten, että avun piirissä veli oli ja laitospaikkaa jopa vanhemmat yritti sille saada, mutta ei saanut.. Ja veli ei vanhempien luona jostain syystä halunnut olla.
Ammattilaisapu on hienoa, mutta todella vaikeaa saada. Veljeni heitettiin ekan yrityksen jälkeen neljä kertaa ulos, ennen kuin löysin hänet ladosta köysi kaulassa. Oli käynyt edellisenä päivänä päivystyksessä uhkailemassa itsarilla, mutta lähetettiin rauhoitettuna kotiin.
En, kyllä se paikka siinä vaiheessa olisi jossain osaavimmissa käsissä. Itsekin olen tosi vähän kotona, pari tuntia illalla hereillä, yöt nukun ja aamulla sen aikaa että saan itseni valmiiksi töihin yms. Tuskin apua paljon olisi.
Vaikea kuvitella kun minä olen se yksinäinen ilman perhettä.
Minulla on sisko ja veli. Veljen ottaisin, siskoa en. Vastasin "ei" koska pirinistisiskoni olisi todennäköisemmin meille tunkemassa enkä halua häntä lasteni lähelle, en vaikka olisi vaarassa päätyä itsemurhaan. Mutta veljeni ottaisin, pidän onneksi hyvin epätodennäköisenä kummankaan itsemurhaa, varsinkaan siskoni.
Ottaisit? Kysy haluaako tulla et valvot haukkana 24/7 tekee jos on tehdäkseen ja vielä suuremmalla syyllä jos ei oma halu olla teillä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En.
Meidän perheemme koti on ensisijaisesti turvapaikka lapsillemme.
Henkisesti epävakaa itsemurhan partaalla oleva joko minun tai mieheni sisarus ei kuvioon sovi. Meidän tehtävämme on pitää huoli omasta mielenterveydestämme ja omasta perheestämme, jonka olemme perustaneet.
Mikäli tilanne olisi noin kärjistynyt, en usko että meidän koti olisi paras paikka. Lapsiperheemme hulinassa ei riitä aika tai osaaminen huomioimaan itsemurhaa hautovaa. Jokin akuuttitilanteisiin erikoistunut osasto tai laitos olisi parempi paikka.
Ei kaikki ole henkisesti epävakaita, vaikka im onkin mielessä. Joskus lasten seura on elvyttävääkin.
Mutta tosiaan, jokainen tekee omat valintansa.
Osa jättää ihmisen aivan yksin, jos tietää hänen olevan syvästi masentunut. Sellaisia on paljon.Itsemurhiin päädytään yksin ollessa. Ei silloin kun joku on lähellä.
Olen eri, mutta ymmärtänet varmaan, että tässä vastataan omia sisaruksia koskien. Jos oma sisar ei ole tällä hetkellä itsetuhoinen niin on vaikea kuvitella olisiko hän itsetuhoisena sopivaa seuraa lapsille. Kun on niitäkin, jotka jättävät ruumiinsa lojumaan löydettäväksi.
Älyttömän itsekästä kommentoida "lasten seura voi elvyttääkin". Niin ehkä voi, ehkä ei. Ovatko toisen lapset jotain itsemurhaa hautovan terapialeluja? Eivät ole ja vanhempi on ensisijaisesti vastuussa lapsistaan, siinä tulee siskot ja veljet toisena. Joten hyvin tarkkaan harkitsisin itsemurhaa suunnittelevan majoittamista lapsiperheeseen juuri sen vuoksi, että saattaa tehdä sen itsemurhan. Sitä ei lasten tarvitse olla edes näkemässä, mutta ei ole kiva, että täti/eno, joka asuu luonanne, katoaa jonain päivänä eikä tule takaisin. Ja kun sitä ei voi varmuudella estää eikä kenenkään elämä ole yksin siitä kiinni ottiko sisko luokseen hädän hetkellä.
Ottaisin, tosin en tiedä, olisinko tarpeeksi kotona voidakseni olla avuksi. Saattaisin tosin ottaa palkatonta lomaa niin pitkäksi aikaa kuin voisin.
Ei ketään voi valvoa 24/7. Masentunut menee vessaan ja voi ottaa liikaa lääkkeitä. Kun nukut voi karata. Kun et ole samassa huoneessa, voi ampua itsensä.
Jos on tarpeeksi ahdistunut, keinot kyllä löytyy. Auroran mielisairaalan suljetulla osastollakin se onnistuu, vaikka on valvonnassa.
Serkkuni hyppäsi sairaalan ikkunasta tokasta kerroksesta itsaritoivomuksesta ja istuu nyt pyörätuolissa.
Nimim. 2 itsaria suvussa
Vierailija kirjoitti:
En, olen kokenut sen, että löysin sisarukseni ranteet auki, se selvisi siitä.
En suosittele kenellekään, tuo voi olla ajatuksena hyvä jne. mutta kun olette siinä tilanteessa, voi mieli muuttua.
Tuollainen jättää teille itselle loppuelämän mt-ongelmat.
Mutta jos sä et olis löytänyt niin sun sisko ei eläisi..
Jos se auttaisi, mutta en oikein usko...