Lue keskustelun säännöt.
Suojelumetsät ja meret CO2 päästölähteitä
kasvit ja eliöt syyllisiä?
15.03.2019 |
Koska jokainen mätänevä kasvi ja puu tai eliö vapauttaa mädätessään ja lahotessaan ilmastoon sen hiilidioksidin jota on kasvaessaan tarvinnut, ovat luonnonsuojelualueet suuria päästölähteitä koska puutavraa ei käytetä kierrätykseen vaan se jätetään metsään lahoamaan.
Eli suojelualueet tulisi aukkohakata, jotta hiilidioksidin päästöt loppuisivat :)
No, hiilidioksidi jatkaa kiertokulkuaan luonnossa ja ilmassa, ihmisestä riippumatta.
Merten plankton sitoo ja vapauttaa hiilidioksidia, samoin koko luomakunta, ja lämmön päälähteenä on aurinko. On aina ollut ja tulee olemaan myös ihmisen jälkeen.
Kommentit (5)
No se nyt on ihan perustieto että hyvin hoidettu ja kasvava talousmetsä sitoo hiiltä paljon tehokkaammin kuin luonnontilainen rämeikkö missä puu lahoaa niin pystyssä kuin maassakin sitä mukaa kuin uutta kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se nyt on ihan perustieto että hyvin hoidettu ja kasvava talousmetsä sitoo hiiltä paljon tehokkaammin kuin luonnontilainen rämeikkö missä puu lahoaa niin pystyssä kuin maassakin sitä mukaa kuin uutta kasvaa.
Väärin. Suot ja metsät sitovat ja varastoivat pitkällä aikavälillä itseensä todellä paljon hiiltä. Talousmetsässähän mitään todellista sitoutumista ei tapahdu, jos puut käytetään niin, että niihin sitoutunut hiili vapautuu takaisin kiertoon.
Ongelmahan ei ole hiilen kierokulku luonnontilaisesta metsästä metsään tai merestä mereen, vaan se että ihminen vapauttaa pitkäaikaisvarastoista (fossiiliset polttoaineet) ylimääräistä hiilidioksidia, jolla ei ole luontaista paikkaa jonne mennä. Se jää sitten ilmakehään lämmittämään. Samalla ihminen muokkaa luonnontilaisia alueita, mikä muuttaa hiilenkiertoa.
Mitä pidempään hiili on pois ilmakehästä, sitä parempi. Parhaita hiilivarastoja ovat esimerkiksi 500v vanhat kirkot, tuhansia vuosia Lapin lammissa olevat uppotukit ja 900-vuotiaat tammet. Ihminen tuppaa vapauttamaan puissa olevan hiilen paljon nopeammin, kuin luonto. Harjulla kasvavassa männikössä (Pohjois-Karjala) puut voivat olla 500v vanhoja. Tuo kaikki hiili on ollut sen ajan pois ilmakehästä. Jos tästä metsästä olisi tehty välissä paperia tai rakennuspuuta, olisi tuo hiili vapautunut ilmakehään jo aikaa sitten. Meillä harvat puiset rakennukset ovat pystyssä riittävän kauan, jotta ne voisivat olla metsää tehokkaampia hiilivarastoja.
Paras hiilinielu saadaan kaatamalla ensin kaikki puut pois. Hiilivarasto, jolla on jotain väliä romahtaa silloin tietysti nollaan.
Menepä siitä hourimasta. Metsänpohjaan sitoutuu runsaasti hiiltä, ja merille voidaan olla kiitollisia siitä, että se on toistaiseksi omalla kustannuksellaan varastoinut niin paljon hiilidioksidia.