Kauniiksi kehuva isä tai liian pitkään halaava mummi saattaa huomaamattaan vahingoittaa lapsen kehon-kuvaa
Anteeksi nyt, mutta mitä hittoa Hesari? En näe juttua kun en ole tilaaja, mutta otsikko on ainakin ihan pimeä. Lapsia kuuluu kehua ja pitää hyvänä.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin otsikko on näemmä muutettu tälle päivälle muotoon:
"Pienikin lapsi voi hävetä ulkonäköään – Yksinkertaisilla neuvoilla autat lasta hyväksymään kehonsa".
Haastatellun asiantuntijan viesti kiteytyy tähän uuteen otsikkoon varsin hyvin. Mukana on käytännön vinkkejä tapoihin joilla tukea lasta. Samoin tuo halaamisjuttu liittyi siihen että lapsen on opittava myös rajat: on lupa kieltäytyä kosketuksesta kun se ei itsestä tunnu mukavalta.
Onkohan ongelma nyt sitten siinä, ettei toimittaja ole otsikoinut juttuaan sisältöön sopivaksi vaan jahdannut klikkauksia? Siinä Hesari missä Iltiskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole mitään ulkonäköpaineita (tiedän olevani ihan nätti) ja uskon sen johtuvan siitä, ettei minua koskaan kehuttu kauniiksi. Ei myöskään toivottu millainen minun olisi pitänyt olla, ei siis arvosteltu mitenkään. Aiheeseen ei vain puututtu, koska se ei ole tärkeä.. siis mille joku näyttää
Mistä tiedät olevasi ihan nätti?
Katsomalla peiliin ja valokuvia.
Eli tuo on pelkästään sinun oma mielipiteesi.
On se sitäkin, mutta en ole ainoa sitä mieltä oleva. En tajua ihmisiä, jotka näkevät itsensä rumina. Mitä hyötyä sellaisesta ajattelusta on?
Ei mitään. Mutta tällä palstalla ei saa sanoa olevansa kaunis/nätti. Heti pilkataan että "niinhän sinä luulet".
Saahan sitä niin luulla. Ei se ole minulta pois, jos jollekin se on ylivoimainen ajatus.
Vierailija kirjoitti:
En pääse lukemaan itsekkään mutta ajattelen näin:
Niin kehuminen kuin halaaminenkin voi olla lapselle ahdistavaa ja aiheuttaa lapsen tahtomatta tehtynä sen että lapsen on vaikeampi tulevaisuudessa määritellä oman fyysisen ja sanallisen koskemattomuuden rajoja. Yltiö vuotava kehuminen voi myös aiheuttaa sen että jatkossa huomioita kerjätään lapselle vahingollisella tavalla koska ei osata elää ilman sitä.
Totta kai jokainen lapsi tarvitsee kehuja ja läheisyyttä mutta ei pitää mennä lapsen ehdoilla ja kunnioittaa fyysistä koskemattomuutta. Ja ei kehuissakaan pidä liiotella. Ulkonäön sijaan tulee keskittyä muihin asioihin. Kuten onnistumisiin arkipäivän tilanteissa. Jos lasta joka päivä kehutaan ulkonäöllisesti lapsesta todennäköisesti kasvaa ulkonäkö keskeinen joka aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa.
Enemmän kuulee ja lukee siitä, että vanhemmat ovat sanoneet: 'sinusta ei tule mitään, koska olet ruma, lihava etkä osaa mitään."
Ehkä sekin kannustaa. Joko anoreksiaan tai näyttämisen haluun, joka kestää....
Jos on tosiaan nätti niin sen tietää kun katsoo peiliin ja vastakkaisen sukupuolen katseisiin, seminätti saa myös huonoa palautetta ja itsetunto on häilyvä. Oli jotenkin inhaa kun oma isä kehui, parempi että ei puuttunut ulkonäköön. Halailuakaan en perheen ulkopuolisilta lapsena kaivannut mutta siinä suhteessa olenkin ehkä outo tai sitten en.
Vierailija kirjoitti:
Siinä lukee että jos mummo tai vaari tai kuka vain haluaa halata, mutta lapsi ei, niin lasta ei pidä pakottaa koska siten hän oppii, ettei hänen rajoillaan ole merkitystä. Se altistaa hyväksikäytölle.
No mites tämä, jos vanhempi yleensä äiti suutelee lapsiaan suulle. Olen nähnyt sellaista tapahtuvan. Sitä ei saisi tehdä. Eikä lapsi ikinä halua sellaista! Lapsi näyttää vaivaantuneelta, mutta ei uskalla sanoa vastaan ( alle 10v)
Se jos mikä aiheuttaa lapsille traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin otsikko on näemmä muutettu tälle päivälle muotoon:
"Pienikin lapsi voi hävetä ulkonäköään – Yksinkertaisilla neuvoilla autat lasta hyväksymään kehonsa".
Haastatellun asiantuntijan viesti kiteytyy tähän uuteen otsikkoon varsin hyvin. Mukana on käytännön vinkkejä tapoihin joilla tukea lasta. Samoin tuo halaamisjuttu liittyi siihen että lapsen on opittava myös rajat: on lupa kieltäytyä kosketuksesta kun se ei itsestä tunnu mukavalta.
Onkohan ongelma nyt sitten siinä, ettei toimittaja ole otsikoinut juttuaan sisältöön sopivaksi vaan jahdannut klikkauksia? Siinä Hesari missä Iltiskin.
Tältä todella vaikuttaa. Tuosta provosoivammasta otsikosta tänne syntynyt keskustelu osoittaa että tällaista ei kannattaisi harrastaa: ihmisille syntyy voimakkaita ja aivan väärään suuntaan meneviä mielikuvia pelkästään otsikon perusteella.
Vielä tarkennuksena: "liian pitkään halaaminen" ei oikeastaan liittynyt artikkeliin mitenkään. Päinvastoin, lapsen kanssa peuhaaminen, leikkiminen ja painiminen opettaa asiantuntijan mukaan lapsen arvostamaan omaa kehoaan. Halaamista vastaan oli vain kommentti siitä että jos lapsi ei halua halata, hän voi siitä kieltäytyä.
Otsikon osuus kauniiksi kehumisesta viittasi artikkelin siihen osaan jossa korostettiin että lasta on hyvä kehua esim. ihanaksi (siis kokonaisuutena) eikä kauniiksi (mikä on vain pinnallinen asia). Tärkeää on kehua vilpittömästi silloin kun siihen on syytä, ja ulkonäköä vain jos lapsella on ulkonäön suhteen erityisiä suhtautumisongelmia.
Mitenkäs kun minulla alkaa tämä ulosanti-minäkuva vääristyä ja pahasti? Nykyisin sanot mitä tahansa, sanot väärin. Olet sanomatta ja olet vääränlainen. Sanot hyvin olet liian sitä tai tätä ja jos sanot pahasti, niin sitten varsinkin olet todella vääränlainen,
Minusta se mitä ja miten ilmaisen itseäni ei enää kelpaa. Mielipiteeni ja sanani ovat aina jonkun mielestä vääriä, vaikka kuinka pyrin pysymään keskitiellä, niin joku kokee ne vääriksi.
Monet ylipainoiset piilottelevat kilojaan, mutta nykyisin joudut piilottelemaan paljon enemmän ajatuksiasi. Vaikka ne olisi kuinka hyvää tarkoittavia. Joku ne saa aina käännettyä muille haitallisiksi.
Mutta nyt jos lopetat muiden kehumisen, niin silloinkin teet jotain väärin. Ja jos et ole koskaan kehunut, niin silloin varsinkin olet käyttäytynyt koko elämäsi väärin.
Kaikkia sanomisiasi tullaan ja voidaan käyttää lyömäaseina sinua itseäsi vastaan. Mutta myös sitä hiljaisuuttasi.
Joten en enää tiedä ja osaa olla omieni sanojeni kanssa sinut. Kaikki on aina jotenkin väärin ja koen ettei minua ja puheitani, jotka edustavat kuka olen ja minua ei hyväksytä sellaisena kuin olen.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tosiaan nätti niin sen tietää kun katsoo peiliin ja vastakkaisen sukupuolen katseisiin, seminätti saa myös huonoa palautetta ja itsetunto on häilyvä.
Moni kaunis varmasti tietää olevansa kaunis mutta samaan tapaan kuin esim. anorektikko aidosti näkee peilissä ällöttävän ylipainoisen ihmisen, myös kasvojen kauneudesta voi olla täysin vääristynyt kuva. Syvältä kumpuava itseinho on erittäin voimakas tekijä niillä jotka siitä kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä lukee että jos mummo tai vaari tai kuka vain haluaa halata, mutta lapsi ei, niin lasta ei pidä pakottaa koska siten hän oppii, ettei hänen rajoillaan ole merkitystä. Se altistaa hyväksikäytölle.
No mites tämä, jos vanhempi yleensä äiti suutelee lapsiaan suulle. Olen nähnyt sellaista tapahtuvan. Sitä ei saisi tehdä. Eikä lapsi ikinä halua sellaista! Lapsi näyttää vaivaantuneelta, mutta ei uskalla sanoa vastaan ( alle 10v)
Se jos mikä aiheuttaa lapsille traumoja.
Olin joskus hoitamassa lapsia sellaisessa perheessä, jossa tämä oli tapana. Hoitopäivän lopuksi lapset halusivat antaa myös minulle suukkoja suulle. Eiväthän siinä kuin huulet koskettaneet kevyesti toisiaan, mutta minusta käytäntö oli outo. Omia lapsiani en suutele suulle, koska miellän tällaisten pusujen kuuluvan enemmän rakastavaisten kuin lapsen ja vanhemman välille. Jossain määrin mielestäni tällaisen tavan omaksuminen saattaa myös altistaa lasta seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin otsikko on näemmä muutettu tälle päivälle muotoon:
"Pienikin lapsi voi hävetä ulkonäköään – Yksinkertaisilla neuvoilla autat lasta hyväksymään kehonsa".
Haastatellun asiantuntijan viesti kiteytyy tähän uuteen otsikkoon varsin hyvin. Mukana on käytännön vinkkejä tapoihin joilla tukea lasta. Samoin tuo halaamisjuttu liittyi siihen että lapsen on opittava myös rajat: on lupa kieltäytyä kosketuksesta kun se ei itsestä tunnu mukavalta.
Onkohan ongelma nyt sitten siinä, ettei toimittaja ole otsikoinut juttuaan sisältöön sopivaksi vaan jahdannut klikkauksia? Siinä Hesari missä Iltiskin.
Lisäksi alkuperäisellä otsikolla on voitu jälleen kalastella keskustelua, josta saadaan ongittua jotain muuta kuin olisi saatu pelkästä asiajutusta. Sitten saadaan Iltikseen taas uusi otsikko klikattavaksi vauvapalstan aihevapaasta.
Ymmärrän tämän.
Minua lapsena ahdisti aivan suunnattoman paljon kun isä nosti aina haloon kuinka kaunis lapsi olenkaan. Se tuntui jo aivan helvetin perverssiltä ja vihasin pukea mekkoa päälle sen vuoksi.
Ja sitten sukulaiset oli näitä väkisinhalaajia.
Musta on tullut ihminen joka kaihtaa läheisyyttä ja haluan koko ajan olla itsekseen ja rauhassa. Ahdistun liiasta ihmisten läsnäolosta koska koko ajan tunne että ihmiset kiipeää rajojen yli jatkuvasti.
Aina sanotaan, että sisäinen kauneus on tärkeintä.
Jos on itse tyytyväinen ulkonäköönsä ja tykkää itsestään läskeineen ja lyhyine tai pitkine valkoinen tai laihuuteensa.
Niin ei tarvi olla mikään kauniskaunis. Mutta riittää, että silmät samalla korkeudella, nenä ja suu keskellä naamaa. Korvat molemmin puolin.
Meidän perheessä meitä lapsia kehuttiin, mutta ei kai kovin paljoa. Muistan että on kehuttu kauneutta, mutta myös fiksuutta ja pärjäävyyttä. Halailua ei ollut kovin paljoa, mutta olemme opetelleet halaamaan aina nähdessä ja erotessa. Se tuntuu vanhemmistanikin hyvälle, ja minusta tietysti myös. Omia lapsia aion halailla ja kehua niin paljon kuin voin.
Vierailija kirjoitti:
Siinä lukee että jos mummo tai vaari tai kuka vain haluaa halata, mutta lapsi ei, niin lasta ei pidä pakottaa koska siten hän oppii, ettei hänen rajoillaan ole merkitystä. Se altistaa hyväksikäytölle.
Ei kai se yhtä paha ole kuin lyöminen kuitenkaan?
Tässä on varmasti kultainen keskitie. Isät voivat kehua lapsiaan, kunhan siitä ulkonäöstä ei tehdä numeroa ja kehutaan muistakin asioista. Satunnainen oletpa nätti tyttö tai komea poika tekee varmasti hyvää lapselle, ihan niin kuin oletpa fiksu ja osaatpa hienosti. Sen sijaan jatkuva ulkonäön kommentointi ei positiivisenakaan tee hyvää kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä lukee että jos mummo tai vaari tai kuka vain haluaa halata, mutta lapsi ei, niin lasta ei pidä pakottaa koska siten hän oppii, ettei hänen rajoillaan ole merkitystä. Se altistaa hyväksikäytölle.
No mites tämä, jos vanhempi yleensä äiti suutelee lapsiaan suulle. Olen nähnyt sellaista tapahtuvan. Sitä ei saisi tehdä. Eikä lapsi ikinä halua sellaista! Lapsi näyttää vaivaantuneelta, mutta ei uskalla sanoa vastaan ( alle 10v)
Se jos mikä aiheuttaa lapsille traumoja.Olin joskus hoitamassa lapsia sellaisessa perheessä, jossa tämä oli tapana. Hoitopäivän lopuksi lapset halusivat antaa myös minulle suukkoja suulle. Eiväthän siinä kuin huulet koskettaneet kevyesti toisiaan, mutta minusta käytäntö oli outo. Omia lapsiani en suutele suulle, koska miellän tällaisten pusujen kuuluvan enemmän rakastavaisten kuin lapsen ja vanhemman välille. Jossain määrin mielestäni tällaisen tavan omaksuminen saattaa myös altistaa lasta seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutumiselle.
Ja tässähän on kyse limakalvokontaktista toisin kuin poskelle pussaamisessa. Tartuntojen leviäminen ihan eri luokkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä lukee että jos mummo tai vaari tai kuka vain haluaa halata, mutta lapsi ei, niin lasta ei pidä pakottaa koska siten hän oppii, ettei hänen rajoillaan ole merkitystä. Se altistaa hyväksikäytölle.
No mites tämä, jos vanhempi yleensä äiti suutelee lapsiaan suulle. Olen nähnyt sellaista tapahtuvan. Sitä ei saisi tehdä. Eikä lapsi ikinä halua sellaista! Lapsi näyttää vaivaantuneelta, mutta ei uskalla sanoa vastaan ( alle 10v)
Se jos mikä aiheuttaa lapsille traumoja.Olin joskus hoitamassa lapsia sellaisessa perheessä, jossa tämä oli tapana. Hoitopäivän lopuksi lapset halusivat antaa myös minulle suukkoja suulle. Eiväthän siinä kuin huulet koskettaneet kevyesti toisiaan, mutta minusta käytäntö oli outo. Omia lapsiani en suutele suulle, koska miellän tällaisten pusujen kuuluvan enemmän rakastavaisten kuin lapsen ja vanhemman välille. Jossain määrin mielestäni tällaisen tavan omaksuminen saattaa myös altistaa lasta seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutumiselle.
Ja tässähän on kyse limakalvokontaktista toisin kuin poskelle pussaamisessa. Tartuntojen leviäminen ihan eri luokkaa!
En tiedä oletteko muut samaa mieltä, mutta minusta äiti voi suukottaa omaa vauvaa ja taaperoa suulle (jos lapsi haluaa ja usein pikkulapset haluavat muiskauttaa äitiään suulle). Taaperoiän jälkeen siirtyisin poskipusuihin.
samaa tasoa kun vanhemmat hokee lapselleen että on fiksu ja viisas yms, koko lapsuuden. Sitten tulee koulussa elämä vastaan ja ollaan tavis-tasoa ja romahdetaan.
Mutta on nähty myös erityisyliherkkyyden lietsoja-mammoja, "hiertääkö se pesulappu nyt,"tuntuuko ne saumat nyt", nuita hokevat joka sekunti niin varmasti lapsella tuntuu joka tuulen henkäyskin.
Ei ole rakentunut sen varaan, koska jos joku on kehunut ajattelen aina, että ihanaa, tuokin tajuaa sen. Jos joku haukkuisi, ajattelisin, että mitä sitten, se mille näytämme ei ole tärkeää. Tärkeintä on hyvä sydän ja sen sellainen parinmuodostuksessa. En muista, että lapsuudessa ulkonäköäni olisi koskaan kehuttu. Sellainen olisi ollut jotenkin naurettavaa ja koomista. Minua on arvostettu, ja ulkonäköön ei ole puututtu vaan se on ollut neutraali asia, se tulee sitä kautta, luulisin.