Tunnistatko alkoholistin? Seurustelisitko alkoholistin kanssa?
Kommentit (30)
Hallanvaara kirjoitti:
Käytän itse alkoholia niin harvoin ja vähän, että tuskin seurustelisin suurkäyttäjän kanssa.
Aika kovan haasteen heitit. Kuulen aina tuota ja sitten myös kuulen sitä että voisitko vähentää välillä ja sitten ollaan mielin kielin, kun vähennän.
Tiedän mistä olutvivuosta vetelen. Olen olutmies.
Olutmies se surffaa kuohkeilla aalloilla ja neidot tuo uuden tuopin, uu nännä uunännä nänännä näää.
Vaimoni on alkoholisti. Niin myös äitinsä ja siskonsa. En itsekään sylje kuppiin ja otan usein viikonloppuisin ainakin muutaman oluen, mutta jos ostan alkoholia kotiin "varastoon" niin vaimo juo ne. Töistä tullessaan kotimaa ennen kuin minä olen tullut kotiin ja vaikka olisi viikonloppuna ollut "naamat" niin ti, ke ja to voi silti hieman tissutella. Alkoholin nauttiminen neljänä päivänä viikossa on vaimon mielestä ok ja normaalia, mutta seksiä ei tarvitse harrastaa useammin kuin kahden viikon välein. Jos meillä olisi avioehtosopimus eikä olisi lapsia niin olisin jo lähtenyt omille teilleni. Pari vuotta jos vielä jaksaisi että lapset vähän kasvavat.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on alkoholisti. Niin myös äitinsä ja siskonsa. En itsekään sylje kuppiin ja otan usein viikonloppuisin ainakin muutaman oluen, mutta jos ostan alkoholia kotiin "varastoon" niin vaimo juo ne. Töistä tullessaan kotimaa ennen kuin minä olen tullut kotiin ja vaikka olisi viikonloppuna ollut "naamat" niin ti, ke ja to voi silti hieman tissutella. Alkoholin nauttiminen neljänä päivänä viikossa on vaimon mielestä ok ja normaalia, mutta seksiä ei tarvitse harrastaa useammin kuin kahden viikon välein. Jos meillä olisi avioehtosopimus eikä olisi lapsia niin olisin jo lähtenyt omille teilleni. Pari vuotta jos vielä jaksaisi että lapset vähän kasvavat.
Meillä vaimo on alkoholisti ja tekee kännissä pornotemppuja, enkä lainkaan estele häntä.
Selvin päin on hiljaisempaa ja hän on estynyt.
Siksi hänen on parempi olla kännissä.
Arpa onnen ei aina voi olla toisin, joskus voi olla toisiin ja nyt on niin että ei ole toisin vaan on väää äää ää ää ääriin.
Ensimmäinen poikaystävä/avomies oli alkoholisti, uskoin sinisilmäisenä ihan uskomattomia juttuja. Mm. useamman kerran lähti kaupungille ja lompakko rahoineen muka varastettiin, oli öitä pois kotoa "kaverien" luona, maksoi muka laskut ja sitten tulikin perintäkirjeitä jne.
Ei oltu loppujen lopuksi kauan yhdessä, mutta kummasti sekin sankari on päässyt kaksi kertaa naimisiin meidän eron jälkeen, parin naisen kanssa lapsia. Tämä kaikki vaikka nuoruuden viehätys on jo aikoja sitten kadonnut sinne kaljapullon pohjalle.
Nykyään tunnistan varoitusmerkit.
Seurustelen parhaillaan alkoholistin kanssa. Itse en juuri alkoholia juo. Kärsin valtavasti tässä tilanteessa. Olemme selvästi jo tunnetasolla etääntyneet toisistamme ja uskon eron olevan väistämätön.
Onneksi emme asu yhdessä. Nytkin meillä on lapsivapaa viikonloppu, mutta mies haluaa olla tämän ajan humalassa, vaikka hän on nyt viikollakin saanut huolella ja rauhassa juoda.
Nähtiin tuossa viikolla ja hyi olkoon miltä mies näytti. Ei jäänyt naamasta epäselväksi, että juotu on.
En tunnista. Isäni oli sellainen, joten pidän alkoholistia ian "normaalina". Enhän tiedä miltä normaalin normaali näyttää ja miten hän käyttäytyy. Jos haistan alkoholin tai on niin kännissä, että näen niin en halua olla tekemisissä. Itse en juo enkä halua olla tekemisissä alkoholia käyttävien ihmisten kanssa. En kuitenkaan välttämättä tajua milloin olen.
Hallanvaara kirjoitti:
Käytän itse alkoholia niin harvoin ja vähän, että tuskin seurustelisin suurkäyttäjän kanssa.
Up
Tässä suhteessa miehillä on enemmän mistä valita, joten en. En seurustelisi edes sellaisen kanssa, jonka on ihan pakko vetää silloin tällöin kännit.
Osaan katsoa peiliin.ja kyllä seurustelen itseni kanssa ja olen tyytyväinen.