Kuka keksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden?

No kuule, mietipä sitä ihan rauhassa, ei mitään kiirettä =)

Koska ap ei ole ainoa "teini" (siis nuori) palstalla, niin kerronpa.

Ennen kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus keksittiin, kunnat "käyttivät harkintaa" = epäsivät päivähoitopaikkoja töissä käyviltäkin perheiltä. Päivähoitopaikan sai, jos oli tuuri ja päiväkodissa oli tilaa. Moni ei saanut.

Joten tuo oikeus, joka siis suomeksi sanottuna on kuntia velvoittava pakko myöntää päivähoitopaikka oli ainoa keino taata, että kunnat eivät "harkitse" ja "arvioi" eli aina, kun sattuu olemaan huono taloudellinen tilanne, säästä ja vähennä päivähoitopaikkoja.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on siis lapsiperheiden suojelemiseksi säädetty juttu.

eiköhän sitä tarvita ihan lastensuojelun nimissä. 

Joo, mutta tunteeko joku oikeuden syntyhistoriaa? Muistelen, että siinä olisi ollut jotain äitiaktiiveja mukana. Oliko se demareista lähtöisin?

ap

Kolmonen lisää, että kyse oli poliittinen päätös, jota kannatettiin, koska kunnat laistivat jo vuoden 1973 päivähoitolaissa annettua määräystä järjestää tarvittava määrä päivähoitopaikkoja. Kun määräys ei ollut tarpeeksi velvoittava, paikkaa saatettiin joutua hakemaan tuomioistuimen kautta!

Joten vuonna 1990 säädettiin alle kolmivuotiaiden päivähoito-oikeus ja 1996 alle kouluikäisten.

Päivähoito-oikeus ei ole sama asia kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus. Päivähoito-oikeus on kaikilla niillä lapsilla, joiden vanhemmat käyvät ansiotöissä kodin ulkopuolella ja tarvitsevat lapselleen kunnallisen hoitopaikan työajaksi. Subjektiiviseksi se oikeus muuttui 80-luvulla (demareiden keksintö) ja eroa entiseen oli se, että nyt päivähoitoon saattoi viedä lapsen myös silloin, kun vanhempi oli kotona eikä siis tarvinnut hoitopaikkaa työssäkäynnin takia. Pelkkää päivähoito-oikeutta perusteltiin vanhempien näkökulmalla (oikeus käydä töissä), subjektiivista päivähoito-oikeutta taas perusteltiin lapsen näkökulmalla (oikeus virikkeelliseen toimintaan ikäisryhmässä). Kasvatus siis ulkoistettiin yhteiskunnalle.

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta säädettiin vuoden 1985 päivähoitolain uudistuksessa. Kertoo Wikipedia, mutta ei kerro mikä puolue oli asialla. Vastaus varmaan löytyy kun tonkii tuota sivua ja Googlea, mutta minä en nyt kerkeä.

Olen itse tuota oikeutta vastaan ja olen syntynyt -82, että aika moni muukin varmaan ei ihan tuosta vain tiedä asian taustoja ja syitä, saati puolueita asian takana. Että peace vaan kaikille.

Mä muistan sen, että ennen tuota kaikille lapsille laajennettavaa päivähoito-oikeutta käytiin kovaa kädenvääntöä kustannuksista, ja suunniteltiin kustantaa se leikkaamalla kotihoidontukea. Mutta onneksi ei ainakaan kovasti leikattu.

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 16:33"]

Päivähoito-oikeus ei ole sama asia kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus. Päivähoito-oikeus on kaikilla niillä lapsilla, joiden vanhemmat käyvät ansiotöissä kodin ulkopuolella ja tarvitsevat lapselleen kunnallisen hoitopaikan työajaksi. Subjektiiviseksi se oikeus muuttui 80-luvulla (demareiden keksintö) ja eroa entiseen oli se, että nyt päivähoitoon saattoi viedä lapsen myös silloin, kun vanhempi oli kotona eikä siis tarvinnut hoitopaikkaa työssäkäynnin takia. Pelkkää päivähoito-oikeutta perusteltiin vanhempien näkökulmalla (oikeus käydä töissä), subjektiivista päivähoito-oikeutta taas perusteltiin lapsen näkökulmalla (oikeus virikkeelliseen toimintaan ikäisryhmässä). Kasvatus siis ulkoistettiin yhteiskunnalle.

[/quote]

Noinhan se ei kyllä todellisuudessa ole, eikä wikipedia ole nyt ihan oikeassa.

Kyse oli täysin samasta asiasta, nimittäin.

Päivähoito-oikeus oli taattu periaatteessa, mutta koska se ei ollut laissa ehdoton velvoite, kunnat eivät käytännössä taanneet EDES kaikille töissäkäyvien lapsille päivähoitopaikkoja. Tiedän tämän omakohtaisesti, sisko sai lapselle paikan vasta pitkän oikeustien ja valittamisen jälkeen, eikä todellakaan ollut ainoa (sisko ja miehensä siis töissä).

Toki, mukana on kaikki perheet, eli samalla koheni mm. opiskelijoiden mahdollisuus saada päivähoitopaikka.

Nimitys subjektiivinen päivähoito-oikeus korostaa sitä, että siihen ei ole kunnalla enää päätäntävaltaa eikä harkinnan sijaa.

Täältä lisää tietoja Sosiaali- ja terveysministeriön tiedostosta:

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39502&name=DLFE-11013.pdf

ja

http://pre20031103.stm.fi/suomi/hao/tiedotteet/haotiedote2612.htm

"Subjektiivinen oikeus päivähoitoon alle 3-vuotiaille tuli voimaan vuonna 1990 ja alle kouluikäisten lasten osalta vuonna 1996. Uudistus oli välttämätön jotta päivähoito on voitu turvata riittävissä määrin kaikissa kunnissa

.....

Ilman subjektiivista oikeutta päivähoitoon meidän on myös mahdotonta parantaa pienten lasten vanhempien työllisyysastetta. Päivähoidon saatavuus on tietenkin ehdoton edellytys sille, että pienen lapsen isä tai äiti voi ottaa vastaan työtä, sanoo (peruspalveluministeri Eva Biaudet."

Ja 10 =3

Ruotsin mallin mukaan mentiin, tätä ihanaa sosiaalidemokratiaa ja skandinaavista hyvinvointivaltiota. Karseeta! Nyt sitten poimitaan marjoja...

Kääk, eikö rahasampoa Kalevalsata olekaan olemassa?

meidän perheen kannalta se tuli just sopivasti. saatiin kaks isompaa lasta päiväkotin, kun kolmas syntyi.

Subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon tuli ensin alle 3-vuotiaille v. 1985 ja myöhemmin v. 1996 laajeni kaikkiin alle kouluikäisiin. Vuonna 1985 tuli myös kotihoidontuki kaikille.

14, ei ihan pidä paikkaansa. Alle kolmivuotiaille se tuli v. 1990.

Kotihoidontuki tuli tosiaan 1985. Mutta kopiointi tuosta laittamastani ekasta linkistä:

"

Varsinaisen perusmuotonsa Suomen päivähoitojärjestelmä sai vasta vuoden 1973 päivähoitolain

myötä, jolloin luotiin pohja nykyisen kaltaiselle järjestelmälle. Lakia täydennettiin suurella

uudistuksella 1990-luvulla, jolloin niin kutsuttu subjektiivisen oikeus päivähoitoon säädettiin

koskemaan ensin alle 3-vuotiata vuonna1990 ja sen jälkeen vuonna 1996 kaikkia alle

kouluikäisiä lapsia."

-3-

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 16:55"]

Subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon tuli ensin alle 3-vuotiaille v. 1985 ja myöhemmin v. 1996 laajeni kaikkiin alle kouluikäisiin. Vuonna 1985 tuli myös kotihoidontuki kaikille.

[/quote]

Tuo taitaa antaa hyvää kuvaa netin tietojen oikeellisuudesta. Muistan, kun vielä 1996 evättiin opiskelukaveriltani oikeus alle 3 vuotiaan kunnalliseen päivähoitoon, koska oli opiskelija. Käytännössä silloin oli jo ollut laki voimassa jollain tasolla ja kunnan olisi pitänyt oikeusasiamiehenkin mukaan myöntää se tarpeen pohjalta, mutta silloin laki oli vielä melko epämääräinen. Subjektiivinen oikeus täsmentyi vasta uudistuksessa, jonka jälkeen kunnilla ei ollut enää porsaanreiki, mutta senkään jälkeen lain noudattamista ei pantu heti kaikilta osin täytäntöön.

Ehkä sama joka keksi subjektiivisen oikeuden perusopetukseen.

Siis käytännössä ennen subjektiivista päivähoitoa oli tosi vaikea palata töihin ellei ollut vakituinen työpaikka odottamassa ja hyvä tuuri. Käytännössä työtä hakevat ja opiskelijat eivät saaneet päivähoitopaikkaa. Keskituloistenkin oli vaikea saada koska katsottiin, että opettajan tai sairaanhoitajan palkalla on mahdollista palkata lastenhoitaja. 1980-luvulla oli tavallista, että lapsia hoitivat vähän kuka sattui ja hoitajat vaihtuivat tiuhaan. Kunnallinen päivähoitopaikka oli lottovoitto. 

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on kyllä nuorten naisten työllistymisen kannalta ihan ykkösedellytys. Mä en tajua ollenkaan miksi sitä joku vastustaa. Sen poistaminen lisää ihan valtavasti eriarvoisuutta, kun pätkätyöläiset ja opiskelijat joutuvat käyttämään ketä sattuu saamaan lastenvahtia voidakseen tienata.

Kuka uskoo, että jos kunnilla on mahdollisuus käyttää harkintaa, niin kaikki tarvitsevat saavat päivähoitopaikan, on uskomattoman naiivi. Voi tutustua esimerkkinä vaikka kuinka helppo on saada kunnan vuokra-asunto tai kuinka pääsee terveyskeskukseen. 

Laissahan asia on lukenut jotenkin niin että kunnan täytyy järjestää päivähoitoa tarpeen mukaan. Homma ajautui sitten siihen että kunnat alkoivat määritellä sitä että kuka tarvitsee hoitoa ja kuka ei. Eri kunnissa alettiin soveltaa erilaisia linjauksia päivähoidon tarpeesta ja sen järejestmisestä.

Jossain vaiheessa peli sitten vihellitiin poikki ja hommaa selkiytettiin niin että jokaisella lapsella on oikeus päivähoitoon ja lapsen perhe on se joka määrittelee tarpeensa hoitoon.

En oikein ymmärrä tätä kitinään lapsista jotka on hoidossa vaikka vanhemmat eität ole töissä. Itse ajattelen asiaa lastehsuojelullisesta näkökulmasta, eli jos kotona on syrjäytyneet vanhemmat, niin eikö se ole lapsen kannalta parempi että hän ei ole myös siellä kotona 24/7 syrjäytymässä?

[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 16:33"]Olen itse tuota oikeutta vastaan ja olen syntynyt -82, että aika moni muukin varmaan ei ihan tuosta vain tiedä asian taustoja ja syitä, saati puolueita asian takana. Että peace vaan kaikille.[/quote]Miksi vastustat  päivähoitoa? Haluatko että naiset jää kotiin lapsia hoitamaan? Suomen tulo- ja menotasoilla se tarkoittaisi kyllä rajua elintason laskua.