Lue keskustelun säännöt.
Onko riippuvuus aina paha asia? Mitä jos se pelastaa hetken aikaa itsetuholta?
12.03.2019 |
Itse kuuntelen aina musiikkia saadakseni edes vähän helpotusta oloon, kun alkaa olla liian synkkää. En ikinä olisi päiväkausia ilman enkä yleensä varmuuden vuoksi lähde minnekään ilman että kuulokkeet on edes laukussa mukana. Tämä on tietenkin vaarattomampi riippuvuus, mutta välillä mietin, että onko käytös liian eskapistista. Toisaalta jos mulla ei olisi mitään pakokeinoa, niin luultavasti romahtaisin täysin, kun kaikki tunteet tulisi pintaan kerralla. Vaihtoehtona voisin vaikka syödä turruttavia psyykenlääkkeitä.
Tämän seurauksena aloin sitten miettimään sitä, että kun aineiden käyttöhän yleensä on itselääkintää. Mitä jos se "lääke" oikeasti auttaa ja suojelee ihmisistä sekoamiselta? Huonosti käy jos aineet alkaa hallita elämää, mutta voiko sanoa että ne eivät olisi auttaneetkin ihmisiä käsittelemään kriisejä sopivassa tahdissa? Eli itselääkintä olisi joskus toimivaa ja hallinnassa.
Kommentit (14)
On, siirrytään ongelmasta toiseen. Psyykkiseen romahdukseen saa apua sairaalasta. Päihteiden käyttöön menee vuosia ja silti ongelmat ovat taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein kaikki riippuvuudet johtuu yrityksestä unohtaa synkkyys hetkeksi, eli pohjimmainen syy on masennus.
Olipa kyseessä huumeet, viina, pelaaminen, halutaan vain unohtaa ikävät asiat hetkeksi. Kunnes riippuvuus vie mennessään.
Samaa itsekin olen miettinyt, itsellä päihderiippuvuus ollut aktiivisena n. 7 vuotta. Olen käyttänyt alkuvuoden säännöllisen epäsäännöllisesti itse hankkimiani lääkkeitä sillä oloni on ollut niin musta ja epätoivoinen. Mieleni on ollut 24/7 täynnä itsetuhoisia ajatuksia ja pelkäsin että menetän järjen ääneni. Huumeet antoivat minulle hetkellistä helpotusta tähän, yritin pitää annokset pieninä mutta kyllä minä tiedän ettei niin voi jatkaa. Koen kyllä että päihteiden käyttö on pakottanut minut miettimään itseäni ihmisenä ja se on sysännyt jonkin prosessin käyntiin. Nyt olen onneksi hoidossa!
T. N24
Riippuvaiset yleensä puolustelevat riippuvuuttaan noin "sekoan, jos en saa asiaa X".
Eli onko se nyt niin hyvä, jos pelastuu itsetuholta puoli päivää, kun sitä tuhoa pitää taas siirtää ja siirtää ja siirtää.
Ja useimmiten, se henkilövei edes sekoa.
Kuka muka tulee hulluksi jos ei saa kahvia, tupakkaa, kuunnella musiikkia, harrastaa liikuntaa, seksiä, rahapelata jne?
Tiedän että narkki tai alkoholisti voi olla todella huonossa kunnossa, väkivaltainen raivopää raittiina vieroitusoireissan mutta kyllä se aine tekee hulluksi eikä sen puute.
Tottakai voi olla käyttäjäänsä suojeleva, mutta riippuu aineista ja olosuhteista, tuskin olisin selvinnyt aikuistumisesta ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on shoppailuriippuvuus. Puoliso ei kiitä, kun rahat menevät. Hyvä olo kestää vain hetken. En ole tästä päässyt valitettavasti eroon.
Kyllä itselääkintä voi olla toimivaa ja hallinnassa. Ei tietysti lääkärien mielestä, mutta oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itselääkintä voi olla toimivaa ja hallinnassa. Ei tietysti lääkärien mielestä, mutta oikeasti.
Moni "hoitaa" masennusta alkoholilla ja ihmettelee miksi lopulta jää täysin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Riippuvaiset yleensä puolustelevat riippuvuuttaan noin "sekoan, jos en saa asiaa X".
Eli onko se nyt niin hyvä, jos pelastuu itsetuholta puoli päivää, kun sitä tuhoa pitää taas siirtää ja siirtää ja siirtää.
Ja useimmiten, se henkilövei edes sekoa.
Kuka muka tulee hulluksi jos ei saa kahvia, tupakkaa, kuunnella musiikkia, harrastaa liikuntaa, seksiä, rahapelata jne?
Tiedän että narkki tai alkoholisti voi olla todella huonossa kunnossa, väkivaltainen raivopää raittiina vieroitusoireissan mutta kyllä se aine tekee hulluksi eikä sen puute.
Mutta kyllähän joskus käykin niin, että sekoaa, ellei ole mitään millä katkaista oloa ja ajatuksia.
Terve kehotus siirtää ahdistusta voi olla esimerkiksi harrastaa liikuntaa, syödä jotain hyvää, katsoa lempisarjaa, kuunnella musiikkia, laulaa tai soittaa ystävälle. Näistä mikään ei korjaa ihmisen ongelmaa, vaan saa ajatukset muualle ja siirtää ahdistusta hetkisen. Se on hengähdystauko ahdistuksesta.
Oli keino mikä hyvänsä, niin pakoa se on silti. Joskus pakeneminen hetkeksi on kai sallittua? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveisiä psykiatrian osastolta kirjoitti:
Samaa itsekin olen miettinyt, itsellä päihderiippuvuus ollut aktiivisena n. 7 vuotta. Olen käyttänyt alkuvuoden säännöllisen epäsäännöllisesti itse hankkimiani lääkkeitä sillä oloni on ollut niin musta ja epätoivoinen. Mieleni on ollut 24/7 täynnä itsetuhoisia ajatuksia ja pelkäsin että menetän järjen ääneni. Huumeet antoivat minulle hetkellistä helpotusta tähän, yritin pitää annokset pieninä mutta kyllä minä tiedän ettei niin voi jatkaa. Koen kyllä että päihteiden käyttö on pakottanut minut miettimään itseäni ihmisenä ja se on sysännyt jonkin prosessin käyntiin. Nyt olen onneksi hoidossa!
T. N24
Mitä luulet, että olisi tapahtunut jos et koskaan olisi alkanut käyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se mitään pelasta. Se vaan siirtää itsetuhoa. Kannattais varmaan käsitellä ne itse ongelmat.
Tosiaan noita toimintatapoja on hyvä opetella, mutta niistä ei pitäisi olla täysin riippuvainen, jos kuulokkeet jää kotiin, niin kyllä pitäisi pystyä toimimaan siitäkin huolimatta ja vaikka käydä siellä kaupassa tai mitä sitten olisi tarkoitus tehdä... Joku psykoterapia voisi olla hyvä vaihtoehto, monesti tällä on paremmat tulokset kuin lääkkeillä.
On äärimmäisen epätodennäköistä että ongelmia pakeneva, mt-ongelmainen käyttäisi päihteitä fiksusti ja hallitusti niin että ne eivät veisi vain syvemmälle suohon. Paitsi tietty omasta mielestään, eiväthän riippuvaiset hevillä myönnä olevansa riippuvaisia vaan uskottelevat että homma on hallinnassa.