Lue keskustelun säännöt.
Petin miestäni, kaduttaa ihan sairaasti
11.03.2019 |
Petin miestäni hänen ei niin hyvän ystävän kanssa, en tiedä mikä tilanteeseen päätyminen aiheutti, ehkä se että taustalla ihastuminen kys mieheen ja vahva humalatila. Mies on ihan romuna ja minä myös. Mietin olisiko ainoa ratkaisu että suhteemme päättyy tähän, mies sen päättää mutta vielä ei olla keskusteltu. Tunnen suunnatonta vihaa itseäni kohtaan ja tiedän että rikoin mieheni sydämen ja vein lapseltani perheen. Onko ideoita miten jatketaan tästä eteenpäin? Itse haluan muuttaa pois nykyiseltä paikkakunnalta mutta mikäli erotaan niin voi mennä vaikeaksi lapsen tapaamisen kannalta.
Kommentit (74)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerroin miehelle heti. Ap
Kerroitko oliko isompi vai pienempi?
Anna itsellesi myös anteeksi joskus. Työstä asiaa. Mieti alkoholia ja mitä haluat suhteelta. Mieti prioriteettejäsi elämässä.
Olet edelleen rakkauden ja seksuaalisen nautinnon arvoinen. Olet tärkeä.
Oliko se nyt sen arvosta sitten. Kauan jurrinen nylkytys kesti. Oma veikkaus 5min ja spruit. 5minuutissa voi rikkoa jotain joka on kestänyt vuosia. Saavutus se on tuokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Olet kerran huorannut ja teet sen varmasti toistekin.
Totta. Pettäjä ei lopeta touhuaan yhteen kertaan.
No, olette väärässä. Itse olen siitä hyvä esimerkki.
No niin, onhan pettämisestä jo kaksi viikkoa aikaa.
26 vuotta, jos tarkkoja ollaan.
Pettäjä olet silti ja suhteesi perustuu valheeseen. Ei se siitä selittelemällä muutu.
Olen eri, mutta mulla pettämisestä yli 10 vuotta. Eikä tule toistumaan.
Puolisoni tietää asian, se on täysin läpi käyty silloin toistakymmentä vuotta sitten. Suhteemme ei siis perustu valheelle.
Koeta sinäkin päästä katkeruudestasi eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on ap siis ainakin kaksi vakavaa ongelmaa, toinen on humalahakuinen ryyppääminen ja toinen taipumus pettämiseen. Kumpikaan niistä ei itsekseen ja katumalla parane, vaan jatkat molempia aivan varmasti.
Jos minä olisin miehesi, niin ottaisin eron ilman minkäänlaisia lässytysterapioita. Niistä ei ole enää mitään hyötyä, sillä olet jo antanut pirulle pikkusormen. Tai tiedä vaikka olisit tehnyt jo enemmänkin, mutta nyt jäit kiinni ja sekös tietenkin kaduttaa.
Ero siis heti ja lapsen lähihuoltajuus miehelle, niin sinä pääset toteuttamaan itseäsi, eli jakamaan toosaasi ja ryyppäämään.
Enpä puhuisi yhden tapauksen perusteella taipumuksesta pettää.
Ap katui tekoa itsessään eikä kiinni jäämistä.
Lähihuoltaja voinee olla kumpi vain, kunhan toinenkin vanhempi on tiiviisti lapsen elämässä mukana. Millähän tavalla luulet että ap muka toteuttaisi itseään...ja TAAS tuo "jakaminen"? Miksi, oi miksi joku vieläkin uskoo että nainen "jakaa"...Tule jo tälle vuosituhannelle.
En minä ainakaan ole ekana heittämässä ap:ta kivellä. Aika moni on tehnyt pahojakin virheitä elämässä. Tsemppiä ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka antaa anteeksi ja yrittävät korjata sitä tilannetta, niin sellanen käsittelee pitkään sitä asiaa.. Kun pettäjä käsittelee sitä asiaa sen 2kk ja ei ymmärrä miksi oma kumppani ei halua läheisyyttä. Pettäjä käsittelee sen asian täysin erilailla. Ei sillä ole tunnekuohua ja halua odottaa loputtomiin jatkuuko suhde entiseen malliin. Sillä tulee yleensä ajatus, että kun himasta ei saa niin menen vieraisiin.. Näin kävi mun kaverille. Sen vaimo anto anteeksi, mutta ei todellakaan halunnu intiimiä ja muutakaan pitkään aikaan. Ei ollut edes näköpiirissä. Kaveri, joka petti niin ei ymmärtänyt sitä vaan petti uudelleen ja otti itse eron.
Totta!
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tuosta on vaikea enää nousta ja jatkaa parisuhdetta. Mitä jää jäljelle, kun luottamus on mennyt ja jäljelle jää vain ikuisesti nakertava katkeruus?
Luottamus palaa jos molemmat pystyvät puhumaan kunnes tilanne on käyty läpi.
Pitää tietää mitä haki seksistä toisen kanssa. Ihastuminen toiseen kuuluu elämään ja itselläni on vapaasuhde oman kumppanin kanssa niin seksikin voi olla jotain muuta kuin yhden kanssa ikuisesti.
Oleellista on että olet itsellesi ensin täysin rehellinen siinä mitä teit ja mitä tahdoit. Vasta sen jälkeen voi olla mahdollisuus aitoon katumiseen. Ei kukaan pärjää siten että kieltää omat tunteet ja on vietävissä. Sinä itse tahdoit kuitenkin. Tavallaan on nurinkurista että häpeät itsellesi niitä omia haluja koska niiden mukaan sinun pitäisi saada elää.
Jos kumppani ei luota, ei teidän liitto vahvistu. Entä jos miehesi alkaa laskea rimaa panna jotain josta pitää?
Ei kenenkään tarvitse olla toisen kanssa, ei sinun sen kumppanisi ja päinvastoin. Joskus suhteet loppuu vähemmästäkin. Nyt lähinnä oleellista on miksi sinä edes tahdot olla tuossa liitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, kumpikohan on viellä romumpi? Miehesi tietysti, kuten ketä vain ketä saa kokea pettämisen tai pettämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka itsekäs voi ihminen olla... Ensin lähtee tyydyttämään omia halujaan jonkun toisen kanssa ja sitten inisee, kuinka vaikeaa on erota lasten takia 😂 Näitä asioita kannattaa miettiä ennen, kuin avaa niitä haarojaan muille, kuin omalle miehelleen.
Voi suhde loppua muuhunkin kuin että harrasti seksiä toisen kanssa.
Tärkeää on miettiä miten itse tahtoo elää, saattaa olla että se tapa elää on riittämätön ja on onneton. Joku syy siihen on miksi ihastui toiseen ja päätyi lopulta harrastamaan seksiä.
Ehkä tuo on päinvastoin se miten ap.n pitäisi elää?
Elää voi niin monella eri tavalla, ei sinun pidä muita myöskään tuomita!
Seksi on vain seksiä ja vahinkoja sattuu. On selvää, että etenkin pitkän suhteen aikana ulkopuolisia houkutuksia tulee. Joskus elämäntilanne ja hetkelliset olosuhteet vain voivat olla sellaiset, että tuloksena on harkitsematon seksi muun kuin kumppanin kanssa. Ihmisessä on eläinpuolensa, ja välillä se ylittää ihmisyyden pintakuorrutuksen. Ei se poista rakkautta tai edes suhteeseen sitoutumista. Suhde perustuu joka tapauksessa aina vapaaehtoisuuteen.
Minulta taitaa puuttua joku geeni, koska en ole ikinä tajunnut tätä pettämiskohkaamista enkä myöskään ole ikinä tuntenut mustasukkaisuutta. Silti saman miehen kanssa ilman sivusuhteita pian 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero. Olet kerran huorannut ja teet sen varmasti toistekin.
Totta. Pettäjä ei lopeta touhuaan yhteen kertaan.
No, olette väärässä. Itse olen siitä hyvä esimerkki.
No niin, onhan pettämisestä jo kaksi viikkoa aikaa.
26 vuotta, jos tarkkoja ollaan.
Pettäjä olet silti ja suhteesi perustuu valheeseen. Ei se siitä selittelemällä muutu.
Olen eri, mutta mulla pettämisestä yli 10 vuotta. Eikä tule toistumaan.
Puolisoni tietää asian, se on täysin läpi käyty silloin toistakymmentä vuotta sitten. Suhteemme ei siis perustu valheelle.
Koeta sinäkin päästä katkeruudestasi eroon.
Sun on helpompi puhua katkeruudesta, kun sinä olit se joka petti. Menisitkö itse terapiaan ja ymmärtäisit kun vaimosi pesää olisi imassu kaverisi ja vaimosi olis ottanu suihin, pyllistäny ja nssittu lopuksi. Se on jo suuri kusetus, kun hairahtaa vieraaseen. Juttelisitko vaimollesi, että kyllä tästä yli päästään ja suhteemme ei perustu valheelle enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on ap siis ainakin kaksi vakavaa ongelmaa, toinen on humalahakuinen ryyppääminen ja toinen taipumus pettämiseen. Kumpikaan niistä ei itsekseen ja katumalla parane, vaan jatkat molempia aivan varmasti.
Jos minä olisin miehesi, niin ottaisin eron ilman minkäänlaisia lässytysterapioita. Niistä ei ole enää mitään hyötyä, sillä olet jo antanut pirulle pikkusormen. Tai tiedä vaikka olisit tehnyt jo enemmänkin, mutta nyt jäit kiinni ja sekös tietenkin kaduttaa.
Ero siis heti ja lapsen lähihuoltajuus miehelle, niin sinä pääset toteuttamaan itseäsi, eli jakamaan toosaasi ja ryyppäämään.
Enpä puhuisi yhden tapauksen perusteella taipumuksesta pettää.
Ap katui tekoa itsessään eikä kiinni jäämistä.
Lähihuoltaja voinee olla kumpi vain, kunhan toinenkin vanhempi on tiiviisti lapsen elämässä mukana. Millähän tavalla luulet että ap muka toteuttaisi itseään...ja TAAS tuo "jakaminen"? Miksi, oi miksi joku vieläkin uskoo että nainen "jakaa"...Tule jo tälle vuosituhannelle.
Tuo katuminen on vain sanahelinää ja pakon sanelemaa katumusta miehen edessä.
Oikeasti ap miettii joka ikinen hetki sisäisesti hymyillen panohetkeä, sitä edeltävää kutkuttavan ihanaa ihastumista, toisen miehen katseita, sanomisia, tekemisiä ja kaikkea mitä koko tilanteeseen ja sitä edeltäviin kuukausiin kuului. Hän on varmasti miettinyt vierasta silloinkin, kun on miehensä kanssa maannut, kaunistautunut vain sitä toista ajatellen, ostanut uusia alusvaatteita vain vieraan ajatuksia miettien ja ollut ihan kiimoissaan, kun on saanut mieheltä vastakaikua.
Oma mies tietää tämän kaiken ja nyt jälkikäteen ymmärtää monen monta muutakin omituista juttua vaimonsa tekemisissä ja ilmeissä.
Nyt sitten miehen pitäisi antaa olla ja unohtaa vaimon kaveriin ihastumiset ja sen kruunanneen naimisen, sillä vaimollahan saattaa tulla paha mieli, kun mies ei ymmärrä! Vaimo itkeä tihhuuttaa ja toistelee räkä poskella ettei tee sitä enää ikinä, mutta mies tietää, että seuraava kerta on jo helpompi ja jos siitä ei jää kiinni, niin kolmas kerta on jo ovella.
Vaimon mielestä asian voisi unohtaa parissa päivässä ja sen jälkeen asiasta puhuminen on turhuutta. Hänhän pyysi anteeksi ja mitä enempää hän voisi tehdä, kun mennyttä ei voi muuttaa? Mies on kiittämätön ääliö ja jankuttaja, joka on ansainnut itse asiassa koko jutun, mitäs ei pitänyt vaimostaan huolen silloin kun olisi ollut mahdollisuus? Mies on se todellinen syypää!
Näin meni naapurissa. Näin menee varmasti myös ap:lla. Naapurissa mies pisti emännän ulos ja koko naapurusto tuki miestä hänen päätöksessään. Vaimo lähti elämään toista nuoruuttaan ja hoitaa heidän lasta joka toinen viikonloppu. Tai sitten sitä hoitaa hänen vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Ero on ainoa vaihtoehto. Miehesi ansaitsee paremman.
Mutta ei vättämättä saa uutta naista, ku ei se nykyään niin helposti käy varsinkaan eroneilla ja jos ikääkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet loukannut syvästi puolisoasi ja kadut tekoasi. Minusta teidän kannattaa silti yrittää päästä tapahtuman yli jos on vielä pieniä lapsiakin? Minusta lasten ei tulisi kärsiä aikuisten töppäilyistä. Ehdotan teille pariterapiaa, jossa voitte molemmat selkiyttää ajatuksianne, antaa anteeksi, parantaa suhdetta, päästää irti menneestä ja jatkaa. Helppoa se ei varmasti ole mutta helppoa tietä teillä ei tällä hetkellä ole tarjolla, erokin olisi raskas teille kaikille. Tsemppiä!
Mitä se pariterapia auttaa. Suhde loppuu siihen paikkaan, kun tulee taas se yhteinen seksi mieleen. Niin naistani muuten jyysti viimeksi kaverini. Se asia vaan alkaa alusta pyörimään päässä. Siinä on hyvin vaikea katsoa omaa miestä/naista, kun alkaa touhuihin. Siinä kun tietää minkälainen toinen on ja sekin ajatus tulee, että niin sehän tietää minkälainen mieheni/naiseni on, koska oli viimeksi hänen kanssaan.
Mun ex tyttöystävä petti ja ehdotteli terapiaa ja muuta. Sanoin sille ihan suoraan, että en mä voi edes koskee suhun, kun mieleen tulee heti että suhun koski viimeksi toinen, ku minä olin kotona nukkumassa. Pakkasin tavarat ja lähdin.
Toiset pystyy antaa anteeksi ja jatkaa, mutta kyllä mä uskallan väittää että se pyörii niidenkin mielessä
Höpö, höpö. Ei se järvi soutamalla kulu.
Juttele miehesi kanssa ja hanki metalliset aluhousut lukolla johon vain miehelläsi on avain.Sen lisäksi jos miehesi haluaa kakkosta niin sanot vaan ihanaa ja jos hänellä on fetissi kainaloon tai korvaan ruiskimisesta niin myötäilet kivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet loukannut syvästi puolisoasi ja kadut tekoasi. Minusta teidän kannattaa silti yrittää päästä tapahtuman yli jos on vielä pieniä lapsiakin? Minusta lasten ei tulisi kärsiä aikuisten töppäilyistä. Ehdotan teille pariterapiaa, jossa voitte molemmat selkiyttää ajatuksianne, antaa anteeksi, parantaa suhdetta, päästää irti menneestä ja jatkaa. Helppoa se ei varmasti ole mutta helppoa tietä teillä ei tällä hetkellä ole tarjolla, erokin olisi raskas teille kaikille. Tsemppiä!
Mitä se pariterapia auttaa. Suhde loppuu siihen paikkaan, kun tulee taas se yhteinen seksi mieleen. Niin naistani muuten jyysti viimeksi kaverini. Se asia vaan alkaa alusta pyörimään päässä. Siinä on hyvin vaikea katsoa omaa miestä/naista, kun alkaa touhuihin. Siinä kun tietää minkälainen toinen on ja sekin ajatus tulee, että niin sehän tietää minkälainen mieheni/naiseni on, koska oli viimeksi hänen kanssaan.
Mun ex tyttöystävä petti ja ehdotteli terapiaa ja muuta. Sanoin sille ihan suoraan, että en mä voi edes koskee suhun, kun mieleen tulee heti että suhun koski viimeksi toinen, ku minä olin kotona nukkumassa. Pakkasin tavarat ja lähdin.
Toiset pystyy antaa anteeksi ja jatkaa, mutta kyllä mä uskallan väittää että se pyörii niidenkin mielessä
Höpö, höpö. Ei se järvi soutamalla kulu.
Se saastuu.
Luulis Talvivaaraa seuranneet tietavan tan
Ei ole kovin hedelmällistä mustavalkoisesti lähteä heittämään ehdotonta analyysia kenenkään tilanteesta, varsinkaan anonyymilla keskustelupalstalla. Tällaiset foorumit ovat todella huonoja paikkoja tiedon hakemiseen. Keskustelkaa, menkää terapiaan joko yhdessä tai erikseen ja miettikää keskenänne jatkoa. Kaikki tilanteet tulee jokaisen parin arvioida keskenään, tilanteita ja ratkaisumalleja on tasan yhtä paljon kuin ihmisiäkin.