Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat, joilla monta pientä lasta
11.03.2013 |
Olen ihmetellyt, että mikä saa hankkimaan monta lasta pienellä ikäerolla? Yhden lapsen kanssa on vielä rentoa, voi käydä paikoissa kahdestaan lapsen kanssa, lounaalla jne, ei tarvitse autoa ja elämä on helpohkoa. Jos pieniä lapsia on kaksi tai useampia, alkaa se arki viedä niin kovasti aikaa, että ihmetyttää että miksi ihmiset semmosta haluaa? Monilla kavereilla joilla on useampi alle kouluikäinen tuntuu elämä olevan tosi kotiin sidottua ja hyvin vaikean kuuloista. Tuleeko ekan lapsen jälkeen jatkuva vauvakuume, että niitä on vaan pakko hankkia lisää? Ihmetyksestä ja mielenkiinnosta vaan kyselen. Tiedän, että jotkut vanhemmat ajattelee, että on kiva kun pienen ikäeron takia lapsista on toisilleen seuraa. Varmasti on niinkin, mutta mitä muita syitä keksitte?
Kommentit (4)
No halusin lapselle sisaruksen, enkä halua että pikkulapsikausi venyy vuosikausien pituiseksi ja sehän venyy jos lasten väliin jää useita vuosia. Ei ole ollut mitään sen kummempaa vauvakuumetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no tosiaan, typerän lauseen laitoin tuonne väliin! Enhän minä ole koskaan ollut kotiin sidottu! En yhden lapsen kanssa, enkä myöskään neljän lapsen kanssa :)
t.2
No, mulla on 4 lasta, 3 ekaa alle 2 vuoden ikäeroilla, viimeinen 2 v ikäerolla. Mä olen aina halunnut monta lasta, nautin varsinkin siitä, kun niiden kanssa voi puuhailla kaikenlaista. Mulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta enkä ole ollut sellainen vauvalepertelijä. Vauva-aika oli ihan ok, mutta ei imettäminen ollut mitenkään nautinnollista eikä ne valvotut yötkään (allergioita ym). Mun motiivi saada monta lasta pienellä ikäerolla oli se, että sitten se (mulle) vaikein osa, vauva-aika on kokonaisuudessaan nopeiten ohi ja pääsen nauttimaan niistä lapsista mahdollisimman pian. Mulle kaikista pahin vaihtoehto olisi se, että lapsia tulisi 4-5 vuoden välein. Nyt kun nuorin on jo 5, niin olisi lähes katastrofi saada tähän tilanteeseen vauva.
Me ollaan erilaisia.
Ja kyllä mä olen koko revohkan kanssa ihan hyvin päässyt liikenteeseen vaikka mihin. Sekä yksin päivisin, että ollaan koko perhe reissattu yhdessä. Helppoahan se arki oli, kun kaikki oli alle kouluikäisiä. Nyt on jo haastavampaa kun kaikilla on useita harrastuksia, ja pitää aikatauluttaa menoja niin, että kaikki pääsee sinne minne on menossa. Mutta silti edelleen rentoa menoa. Olen siis edelleen kotiäitinä.
No jos oikein syitä pitää keksiä sinulle tähän niin vaikkapa se, että onpahan sitten ns. kerrasta lapsiluku täynnä :)
Ei tarvitse miettiä muutaman vuoden välein haluaako aloittaa kaiken alusta.
Meillä on neljä lasta aika pienillä ikäeroilla. Suurin ikäero on 2,5 vuotta. Oikein tyytyväinen olen meidän elämäämme :)
Toisaalta, aivan samallalailla silloin yhdenkin lapsen aikaan kotiin oli sidottu. Ja tuli elettyä sen lapsen ehdoilla suurinosa ajasta.
Miksi ei useamman lapsen kanssa elämä voisi olla rentoa ja käydä lounaalla joskus muualla kuin kotona :) Kyllä minä neljänkin kanssa kykenen kulkemaan.
Ja lapsilla on oikein hyvä isä, ei minun tarvitse olla 24/7 lasten kanssa :) Huomennakin itseasiassa olen poistumassa kotoa ilman lapsia ostoksille :)