Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Teidän mielestä paras ikäero lapsille?
09.03.2019 |
Voi myös kertoa mitä ikäeroja teidän lapsilla on ja niiden ikäerojen hyvät ja huonot puolet.
Kommentit (22)
Mielestäni jokaisen lapsen pitää saada olla rauhassa se perheen pienimmäinen. Meillä on lapsilla neljän ja viiden vuoden ikäero ja se on oikein sopiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on lapsilla ikäeroa pari päivää yli vuoden, tämä ei ollut todellakaan suunniteltua ja tuli aikamoisena shokkina. Vauva- ja taaperoajat olivat hurjan raskaita. Mutta myöhemmin tuli sitten niitä hyviä puoliakin esille, olivat loistavat leikkikaverit toisilleen ja olihan se myös toisaalta "helppo" saada käytännössä yhdellä kertaa univajeet ja vastaavat ohi.
Suosittelen silti isompaa ikäeroa :D
Vierailija kirjoitti:
3v oikein toimiva. Yhtään pienempää ei kannata kenenkään tehdä.
Tämä. Tarpeeksi pieni ikäero että leikkivät teini ikään saakka yhdessä, tarpeeksi iso ettei ole kahta vauvaa samaan aikaan.
Riippuu niin paljon lapsista ja miten he tulevat toimeen keskenään. Meidän lapsilla ikäeroa on reilu puolitoista vuotta ja he ovat aivan pienestä asti olleet parhaat kaverit. Ystäväperheellä on vastaavalla ikäerolla lapset ja nämä ovat tapelleet aina keskenään.
Eli meidän tapauksessa 1,5 vuotta on loistava ikäero, mutta on paljon tapauksia, joissa tämä on täysi katastrofi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni jokaisen lapsen pitää saada olla rauhassa se perheen pienimmäinen. Meillä on lapsilla neljän ja viiden vuoden ikäero ja se on oikein sopiva.
En tiedä miten teillä on, mutta monesti tällaisessa tapauksessa esikoinen joutuu lastenvahdiksi ja usein vasten tahtoaan.
Minä olen aina ollut sitä mieltä että haluan lapsille reilut ikäerot (jos se on vain oman iän puolesta mahdollista) Esikoisen sain 21-vuotiaana, toisen lapsen 26-vuotiaana ja kolmannen 32-vuotiaana. Eli ekan ja tokan välissä 5 vuotta ja toisen ja kolmannen 6 vuotta. Oli ihana kun sai kunnolla keskittyä vauva- ja taaperoaikoihin. Toki tässä on se huono puoli ettei lapsista tullut pieninä ikinä hyviä leikkikavereita toisilleen, mutta ei se oikeastaan haitannut, serkuissa ja naapureissa oli paljon saman ikäistä seuraa.
Nyt he ovat 23-, 18- ja 12-vuotiaita ja tulevat loistavasti toimeen keskenään, nuorimmainen yökyläilee isosisarusten luona jatkuvasti ja ovat muutenkin usein tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosi ja kaksi. Lapset eivät edes muista aikaa ilman sisaruksia, aina on ollut leikkikavereita, ovat oppineet kilvan toisiltaan. Ja nyt aikuisena on edelleen likeiset ystävä,t joilla yhteinen tausta, aina lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni jokaisen lapsen pitää saada olla rauhassa se perheen pienimmäinen. Meillä on lapsilla neljän ja viiden vuoden ikäero ja se on oikein sopiva.
En tiedä miten teillä on, mutta monesti tällaisessa tapauksessa esikoinen joutuu lastenvahdiksi ja usein vasten tahtoaan.
Tuohan ei ole reilu peli ollenkaan. Toki jos isompi itse niin haluaa, mutta isomman ei missään nimessä pitäisi "joutua" lastenvahdiksi. Meillä lapsia hoitivat isovanhemmat ja vanhempi serkku, joka siitä hommasta piti. Tuo on vähän hölmö syy kartella isompaa ikäeroa, koska sehän on täysin vanhemmista kiinni että ei ala hoidatuttamaan niitä nuorimmaisia vanhemmilla lapsillaan.
Minulla on siskoni kanssa ikäeroa 10 kuukautta (!) Jälkikäteen ajatellen oli hurjan kivaa, kun oli leikkikaveri mukulana. Olemme yhä hyvin läheiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni jokaisen lapsen pitää saada olla rauhassa se perheen pienimmäinen. Meillä on lapsilla neljän ja viiden vuoden ikäero ja se on oikein sopiva.
En tiedä miten teillä on, mutta monesti tällaisessa tapauksessa esikoinen joutuu lastenvahdiksi ja usein vasten tahtoaan.
Tuohan ei ole reilu peli ollenkaan. Toki jos isompi itse niin haluaa, mutta isomman ei missään nimessä pitäisi "joutua" lastenvahdiksi. Meillä lapsia hoitivat isovanhemmat ja vanhempi serkku, joka siitä hommasta piti. Tuo on vähän hölmö syy kartella isompaa ikäeroa, koska sehän on täysin vanhemmista kiinni että ei ala hoidatuttamaan niitä nuorimmaisia vanhemmilla lapsillaan.
Olen täysin samaa mieltä, mutta aika usein tätä näkee.
Vierailija kirjoitti:
3v oikein toimiva. Yhtään pienempää ei kannata kenenkään tehdä.
Johan oli hyvät perustelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 3v. Mielestäni täydellinen. Ovat parhaita kavereita, jaksoin nautti täysillä myös kuopuksen vauva-ajasta.
Meidän lapsilla ikäeroa alle vuoden. Kuopus tosin syntyi reilusti etuajassa. Tämä ei todellakaan ollut suunniteltu juttu, mutta siitä selvittiin hyvin ja ajan myötä siitä löytyi paljon hyviä puolia.
En kuitenkaan ehkä suosittelisi kenellekään... 😬
Meillä nyt esikoinen 1v., eikä vielä kävisi mielessäkään toista tehdä. 3-4 vuotta ainakin saa olla ikäeroa.
Vierailija kirjoitti:
3v oikein toimiva. Yhtään pienempää ei kannata kenenkään tehdä.
Olisin bragannut, jos vauva-aikaa olisi ollut 5 vuoden (kolme lasta ja kuopus kaksivuotiaaksi - ajanjakso) sijasta 10-15 vuotta.
Meillä on lapsilla iso ikäero ihan tarkoituksella. Aluksi ei oltu edes varmoja että halutaanko toista lasta ja kummallakaan ei ollut asian kanssa mitään kiirettä. Pikkuhiljaa kun esikoinen kasvoi niin päädyttiin siihen että toinen lapsi olisi ihana juttu ja lopulta heille tuli yhdeksän vuoden ikäero. Varmasti tässä on monen mielestä huonoja puolia, mutta meille tämä oli oikein sopiva juttu.
Me halusimme lapsille pienen ikäeron. Miehen perheessä lapset (5kpl) ovat syntyneet kuin liukuhihnalta kahden vuoden välein ja miehestä se oli vain positiivista. Hyviä muistoja sisaruksista ja lapsuudesta. Minulla taas on ollut omiin sisaruksiin 3 ja 4 vuotta ikäeroa, eikä meistä kenestäkään liiemmin ollut seuraa toisillemme, johtunee kai osittain siitä että minä olin ainut tyttö ja pojilla ikäeroa oli sitten jo seitsemän vuotta.
Lapsillamme on ikäeroa 1v 10kk, aloin odottamaan kuopusta heti kun kuukautiskierto palautui imettämisen jälkeen. Ei ehtinyt ensimmäisiäkään menkkoja tulla. Olihan se ajoittain rankkaa valvoa molempien yöhuutoja ja vaihdella vaippoja kummaltakin mutta kyllä kuopuksen vauva-aika on silti ollut helpompi. Olihan hänellä taukoamatta esikoinen ihmeteltävänään. Nyt kun kuopuskin on jo taapero, ovat he kuin paita ja peppu. Kuopuskin oppi sitten yksivuotiaana jo kuperkeikan ja tasajalkahypyn kun seuraa esikoisen esimerkkiä, hyvässä ja pahassa :D.
No olen ehkä vähän jäävi vielä kehumaan pientä ikäero, sillä lapset ovat vielä pieniä. Kuopus täyttää kuun lopussa kaksi. Teiniuhma saattaa olla kyllä sellainen, että huh, mutta periaatteessa sitäkään ei tarvitse kokea kahteen kertaan vaan menee siinä samalla kärsimyksellä.
Meillä oli kyllä miehen kanssa haaveissa isompi perhe, että muutaman vuoden päästä taas pari lasta lisää mutta raskaus olisi minulle liian suuri terveysriski ja ainakin toistaiseksi lapsiluku on nyt tässä.
Alue: Aihe vapaa
Ikäero 3v 6 kk. Oikein passeli.