Lue keskustelun säännöt.
Voi, elämä olisi niin paljon helpompaa ilman tuota yhtä lasta
09.03.2013 |
On älyttömän vaikea luonne, tottelematon, itsekäs, hajottaa kaiken, haistattelee, kiusaa pienempiään, valehtelee, ei pysy hetkeäkään paikoillaan ja mihinkään ei ole tyytyväinen.. listaa voisi jatkaa loputtomiin...
Päiväni ovat kamalia, yhtä taistelua ja huutoa. Aamu alkaa aina huudolla, illat loppuu itkuun ja kyynelien kera menee tuo lapsi JOKA ILTA nukkumaan.
Muut lapset ovat vastakohtia tuolle ja aivan ihanan helppoja, joskin heiltä löytyy luonnetta myös, mutta ovat tottelevaisia ja rauhallisia.
Kun lapsi ei ole kotona tai nukkuu, on KAIKKI NIIN HELPPOA JA RAUHA MAASSA.
Nyt tekisi mieli juoda siideri ja syödä kasa karkkia. Huomenna taas odottaa kamala päivä :(
Kiitos, että sain purkautua.. Ei mulla muuta. Öitä.
Kommentit (5)
Kyllä meillä ainakin kaikki lapset ärsyttää. Tulikin tehtyä. Ei vaan, alan vähitellen tottua äitiyteen, kai nuo on ihan tavallisia. Minusta lapset ovat lähtökohtaisesti rasittavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, on niitä helppoja lapsia ja sitten on niitä vaikeita lapsia. Yritä suhtautua vaikeaan, tempperamenttiseen lapseesi mahdollisuutena kasvaa itse ihmisenä. Keskity lapsen hyviin puoliin ja anna huonojen olla vain sivuseikkoja. Ajattele, mitä lapsesta lujatahtoisena aikuisena voi tulla. Salli itsellesi ärtymyksen tunteet ja jopa vihan, mutta älä näytä niitä lapselle. Tsemppiä!
Meillä yhdellä on välillä levottomuutta (muurahaisia housuissa), kiukuttelua, rähinää, pienempien tönimistä, mikään ei onnistu jne.
Meillä tuollainen käytös liittyy siihen että lapsi on syönyt ruokia joille on allerginen. Mitään muuta allergiaoiretta lapselle ei tule sopimattomista ruuista kuin käytöshäiriöt ja joskus kurkkukipua. Kuitenkin nämä allergiat näkyvät verikokeissakin ja lapsi käyttäytyy ihan normaalisti jos syö vain hänelle sopivia ruoka-aineita.
Meillä tälle lapselle on kaikista huonoimpia E472C (esim. sinisessä keiju margariinissa), pähkinät, sitrukset, monet mausteet jne.
Antihistamiinista on huomattava apu pojan käytökseen jos kyseessä yksittäinen allergiakohtaus.
Mikähän lapsen saa käyttäytymään niin?
Onko traumoja taustalla? Avioeroa? Väkivaltaa koettuna tai nähtynä? Turvatonta aikuista/läheistä? Onko lapsen kanssa kuitenkin myös positiivisia hetkiä?
Oletko hakenut apua, perheneuvolasta, neuvolan perhetyöntekijältä, terveyskeskuksen lääkäristä saisi lähetteen sosiaalipediatrille tai lasten psykologille. Jos lapsi on jo koululainen, niin koulupsykologille tai koulukuraattorille. Oppilashuoltoryhmän voi lapsen vanhemmatkin pyytää koolle. Perheasiainneuvottelukeskus? Lastensuojelusta voi itsekin pyytää apua eikä odottaa että joku muu tekee ilmoituksen.
Onko tuttuja mll:n vanhempainnetin sivut? Kannattaa katsoa. Siellä on käytännön vinkkejä ja paljon pohdittavaa.
Jaksamista!
Nimimerkillä neljän lapsen äiti, joista vanhin sopii kuvaukseesi hyvin. Vaikka lapselle kuinka tarjoaa positiivista huomiota, käytös on joka päivä huonoa ja lapsi on vihainen ja ahdistunut. Apua saa hyvin hitaasti, mutta ehkä vielä joskus, jonain päivänä hänkin on hyvinvoiva ja onnellinen kuten kolme muuta.
Meillä on vähän samanlaista. No, lapsi on vielä pienempi eikä osaa haistatella, mutta kuitenkin... kaikki on niin vaikeaa ja tuntuu kuin olisi tahallaan mahdollisimman ilkeä ja ärsyttävä. Kyseessä kolmas lapsi ja välillä olen ajatelllut, että olisi pitänyt osata lopettaa kahden jälkeen :( Olisi niin helppoa ja vaivatonta 4 hengen perheenä.