Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomen lajisto köyhtyy edelleen, eläimet kuolevat :(
08.03.2019 |
Suomen luonto köyhtyy edelleen. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa.
Selkärankaisista kolmannes uhanalaisia – linnut suurimmassa vaarassa
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Äärimmäisen uhanalaisia niistä on uudessa arviossa kaikkiaan 23 lajia. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten tunturipöllö, peltosirkku, kuningaskalastaja, suokukko, tervapääsky, piekana, huuhkaja, selkälokki, varpunen, haahka ja viherpeippo.
– Linnuilla menee huonosti.
Nisäkkäistä äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia on 41 lajia. Tällaisia ovat naali, saimaannorppa, susi ja ahma. Myös kaloja on päätynyt tälle listalle. Järvilohi, ankerias ja nieriä ovat vaarassa kadota Suomesta. Myös meritaimen, merialueen vaellussiika sekä sisävesien taimen leveyspiirin 67 eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia.
Paljon uhanalaisia lajeja on myös sammalissa, jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Kaikissa näissä lajiryhmissä tilanne on huonontunut edellisestä 10 vuoden takaisesta arvioinnista.
Suomen hyönteislajeista noin 10 prosenttia on uhanalaisia. Hyönteislajeja katoaa myös maailmanlaajuisesti valtavaa vauhtia, samoin kuin muitakin lajeja.
Suomessa esimerkiksi perhosilla menee sekä hyvin että huonosti. Etelä-Suomeen on tullut uusia perhoslajeja todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Vastaavasti pohjoisessa toiset lajit vetäytyvät kohti pohjoista.
https://yle.fi/uutiset/3-10658731
Pelastetaan meidän eläimet, koska me voidaan!
Kommentit (13)
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan lajeja
Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa esitetään monia toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi.
Aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista.
Valtaosa uhanalaisista lajeista keskittyy Etelä-Suomeen. Valtaosa suojelluista metsistä eli noin 19 prosenttia taas on Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa vain noin viisi prosenttia metsistä on suojeltu.
Suojelualueet eivät kuitenkaan yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä.
– Jotta tilanne oikeasti paranisi, pitäisi tekemisen tapaa ajatella uudella tavalla kaikilla niillä sektoreilla, joilla käytetään luonnonvaroja, Liukko sanoo.
Kun suunnitellaan vaikkapa tietä, ratahanketta, laitosta tai isompia kaavoituksia, pitäisi Liukon mukaan ottaa myös luonnon monimuotoisuusarvot huomioon jo suunnittelupöydällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pihoille hyönteishotelleja ja kukkaistutuksia, niin hyönteiset, mehiläiset ja linnut tykkää!
"Elinympäristöjen väheneminen on suurin syypää
Monet Suomen luontotyypit ovat uhanalaisia. Siksi myös niissä elävät lajit häviävät tai ovat vaarassa hävitä.
Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä ja perinneympäristöissä, jotka katoavat tai muuttavat muotoaan ihmistoiminnan vaikutuksesta tai sen puutteesta. Metsissä ja perinneympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.
Hyönteiskato maailmalla vaikuttaa esimerkiksi hyönteisiä syöviin lintuihin. Hyönteiskato näkyy myös Suomessa, mutta ei niinkään myrkkyjen, vaan muuttuneen maatalouden takia.
– Meillä ei ole enää niin paljon laitumella eläimiä ja maatalous on siistiytynyt niin, että siellä on sen takia vähemmän hyönteisiä, Liukko sanoo.
Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista. Monelle lajille lumen puute talvella voi koitua kohtaloksi."
Tämän hyönteiskadon kyllä totean kyllä itse kun asun maalla, karjojen laidunnus on vähentynyt tai hävinnyt kokonaan ja tilalle tullut lähes yksipuolista viljanviljelyä joka vähentänyt hyönteisten määrää ja se taas vähentänyt lintujen määrää. Tilanteen voi korjata lisäämällä niittyjä ja muita hyöteisille sopivia alueita lisäämällä, myös peltojen viereisten ojien siistiminen pitää lopettaa ja antaa pusikoitua, tämä antaa suojaa linnuille ja hyönteisille sekä samalla estää ravinteiden valumisen järviin.
Vierailija kirjoitti:
Pihoille hyönteishotelleja ja kukkaistutuksia, niin hyönteiset, mehiläiset ja linnut tykkää!
Myös parvekkeille voi laittaa :)
Vierailija kirjoitti:
Tämän hyönteiskadon kyllä totean kyllä itse kun asun maalla, karjojen laidunnus on vähentynyt tai hävinnyt kokonaan ja tilalle tullut lähes yksipuolista viljanviljelyä joka vähentänyt hyönteisten määrää ja se taas vähentänyt lintujen määrää. Tilanteen voi korjata lisäämällä niittyjä ja muita hyöteisille sopivia alueita lisäämällä, myös peltojen viereisten ojien siistiminen pitää lopettaa ja antaa pusikoitua, tämä antaa suojaa linnuille ja hyönteisille sekä samalla estää ravinteiden valumisen järviin.
Jos on innostusta asiaan niin voi niittämällä pitää yllä pientä perinneympäristöpuutarhaa tai ottaa vaikka lainaelukoita laiduntamaan jos olosuhteet ovat sopivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinnebiotooppejä enemmän, esim.hakamaita, ketoja, metsänlaitumia yms. Hakamaat on helppo ylläpitää, kun ottaa lampaita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään väliä, jos on vegaani.
Listalla on myös kasvilajeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma muuttuu ja lajit vaihtuu. Joitku lajit ovat taas vastaavasti nouseet harvinaisista hyvinkin elinvoimaisiksi, kuten esimerkiksi naakka, merimetso, supikoira, valkohäntäpeura, metsäkauris, punkki ja hirvikärpänen. Maailma ei ole koskaan ollut valmis, vaan se muuttuu koko ajan.
Suomalaiset niin mielellään leikkii olevasa metsäkansaa ja "metsä on koti, kirkko ja terapeutti" ja blaablaa.
Tosiasiassa Suomen metsät on pelkkää puupeltoa ja hakkuaukeaa, eikä useimpia kiinnosta muu kuin se, paljonko se oma palsta tuottaa euroissa. Metsähallitukset ja muut on metsien vihollisia ja näkevät sen pelkkänä raaka-aineena, ei elinympäristönä.
Sitten jos joku taho toteaa, että luonnon monimuotoisuutta pitäsi vaalia ja hakkuita vähentää, niin mussutetaan että meillähän on eniten metsää maailmassa ja maailman metsäystävällisin kansa ollaan joo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa metsässä yritän pitää monimuotoisuutta miten mahdollista mutta hirvet syö kaikki koivut ja männyt niin tahtoo jäädä kuusivaltaiseksi vaikka yrittäisi jättää muita puita. Nyt joudun myös tekeen pienen aukon metsään kun hyvännäköinen kuusikko kärsi valtavat lumituhot ja latvat katkesivat, muuten ne olisi saanneet olla siinä vielä pitkään.
Alue: Aihe vapaa
Metsien hakkuut suurin uhka lajeille
Metsät ovat tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö. Ensisijaisesti metsissä elää 833 uhanalaista lajia, eli 31,2 prosenttia uhanalaisista lajeista. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen. Ne ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille Suomessa.
– Monet lajit tarvitsevat ikääntyviä metsiä, Liukko sanoo.
Suomen hyönteislajeista noin 10 prosenttia on uhanalaisia. Hyönteislajeja katoaa myös maailmanlaajuisesti valtavaa vauhtia, samoin kuin muitakin lajeja.
Suomessa esimerkiksi perhosilla menee sekä hyvin että huonosti. Etelä-Suomeen on tullut uusia perhoslajeja todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Vastaavasti pohjoisessa toiset lajit vetäytyvät kohti pohjoista.
Laittakaa perhosille sopivia kukkia ja kasveja kasvamaan <3