Lapsen ukki kuoli ja nyt hän pelkää toisen ukkinsa kuolemaa
Appiukkoni kuoli yllättäen 56-vuotiaana muutama kuukausi sitten ja tyttäreni oli hyvin läheinen ukkinsa kanssa ja hän otti asian todella raskaasti. Nyt tyttäreni pelkää toisen ukkinsa kuolemaa, vaikka isälläni ei ole mitään sairauksia ja hän on myös suhtkoh "nuori" vielä (58v), mutta hän polttaa tupakkaa. 7v tyttäreni oli tänään sanonut ukilleen, että "tiedätkö että tupakka tappaa", johon isäni oli vastannut että kyllä, johon tyttäre sanoi kyyneleet silmissä ukilleen että "en halua sinun ukki kuolevan".
Nyt minua mietityttää että onko tyttärelle voinut jäädä jonkinlaiset traumat ukkinsa kuolemasta ja mitä minun pitäisi tehdä kun tytär oikeasti pelkää, että hänen toinen ukkinsa kuolee. Osaako joku auttaa?
Kommentit (12)
Parhaan avun annat lapsellesi, kun vastaat hänen mietteisiinsä, kysymyksiinsä ja pelkoihinsa, ikätasonsa mukaisesti. On ihan luonnollista, että lapsi pelkää ukin kuoleman jälkeen teidän muidenkin tärkeiden ihmistensä menettämistä.
On myös kuolemaa käsitteleviä lastenkirjoja, joita voitte lukea yhdessä ja jutella niiden kautta heränneistä ajatuksista.
Mikäli tuntuu, että ahdistus vain jatkuu pitkän aikaa, tai menee pahemmaksi myöhemmin, ei ole väärin pyytää ammattilaisenkaan apua.
Tuon ikäiset tajuavat jo mitä kuolema tarkoittaa ja jos vielä ukin kuolema oli tytölle ensimmäinen kosketus kuolemaan, niin tottakai se pistää tytön miettimään. Toivottavasti isäsi lopettaa tupakoinnin.
Kerrot että kuolema on normaali asia elämässä. Jokainen kuolee joskus
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti isäsi lopettaa tupakoinnin, jos toinen itkien pyytää.
Lapsihan ei määrää aikuista.
Aiheesta pitää vaan keskustella. Kakkonen tossa antoki hyviä vastauksia. Isäsi tulee kuolemaan joka tapauksessa, polttaa tai ei. Toki tupakointi kasvattaa riskiä sairaana elämistä esimerkiksi keuhkoahtauman muodossa. Mutta kuolema tulee joka tapauksessa jossain muodossa.
Kuuluu normaalina osana lapsen kasvuun. Muistan itse lapsuudestani kun eräs sukulainen kuoli ja sen jälkeen pelkäsin pitkään jos isä ja äiti kuolevat. Mutta ei jäänyt traumoja, ne elämän realiteetit vaan tulevat eteen ja niihin sopeutuu.
Mitä ap sinä uskot ihmiselle tapahtuvan kuoleman jälkeen? Minä en tiedä, millainen teidän perheenne maailmankatsomus on, mutta itse kerron, että läheinen on taivaassa, ja hänen on hyvä olla, ja me kaikki näemme sitten siellä joskus. Se ajatus voi lohduttaa. Tärkeintä kuitenkin, että itse olet se turvallinen aikuinen, johon lapsi luottaa. Tärkeää, että annat hänen kertoa peloistaan, ja kuuntelet niitä. Tärkeää on myös tehdä kaikkea kivaa yhdessä, jotta lapsi saa myös myönteistä ajateltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti isäsi lopettaa tupakoinnin, jos toinen itkien pyytää.
Lapsihan ei määrää aikuista.
Ei, mutta tiedän vanhempia, jotka ovat lopettaneet tupakoinnin lapsensa vetomuksesta. Ei se ole yhtään huonompi homma, että lapsi kehottaa lopettamaan tupakoinnin. Lapselle voi toki kertoa, että lopettaminen on vaikeaa.
Sanot, etä kukaan ei tiedä mihin asti elää, mutta pelkääminen ei pelasta, ei nopeuta, eikä hidasta sitä päivää. Silti pelkäämällä menettää ne päivät, jotka ovat jäljellä, eikä voi nauttia siitä jäljellä olevasta ajasta.
Lapselle voi kertoa, että hänellä on joka tapauksessa aina ympärillään ihmisiä, jotka rakastavat häntä, ja ettei hänen tarvitse pelätä. Se ei ole katteeton lupaus.
Toivottavasti isäsi lopettaa tupakoinnin, jos toinen itkien pyytää.