Mitä työkokemuksesi on opettanut sinulle siviilielämääsi liittyen?

Olen kääntäjä, joten aina on mahdollisuus oppia jotain uutta, kun tekstit voivat käsitellä oikeastaan ihan mitä vain. Eniten työni on valaissut sitä, miten hullu systeemi tämä liberalistinen markkinatalous onkaan.

Että vaikka kuinka pingottaisi, niin jokainen kuolee kuitenkin. Tietynlaista rentoutta siis siihen, että vaikka pääosin yrittääkin elää terveellisesti, niin ei unohda elämästä nauttimista myös pienten paheiden kanssa. Niin monta viisikymppisenä kuollutta himourheilijaa, superterveellisesti syönyttä alkoholista 100 % kieltäytyvää on tullut töissä kohdattua. Fysioterapeuttina terveyskeskussairaalassa, paljon saattohoitoa. 

Ruokakaupassa töissä enkä ikinä osta mitään pakkaamatonta ruokaa. Irtokarkit, salaattibaarit, konditoriatuotteet ja suolakurkut jää kaikki hyllyyn, ihmiset on niin s******an ällöttäviä. 

Oleta aina pahinta niin et pety.

Yleisesti ottaen ihan kaikkeen liittyen sen, että en oikein luota mihinkään. Ihan sama oli toimiala sitten terveydenhuolto tai talonrakennus tai kuntosalit tai päiväkoti tai ruokakauppa, en usko siihen, että "tottakai kaikki hoidetaan kaikkien sääntöjen mukaan, ihan huoletta vaan". Koska olen nähnyt, että ei hoideta, melkein toimialalta kuin toimialalta löytää vakaviakin puutteita ja virheellisiä menettelytapoja jos vain etsii. Mutta toisaalta, koska en luota mihinkään, ymmärrän myös sen, että turha asiasta liikaa mesota tai toisaalta stressatakaan, ei asiat sillä muutu. Jonkun kohdalle sattuu aina mokia, eikä auta kuin toivoa, ettei kovin pahoja osuisi omalle kohdalle.