Vedän joka päivä töiden jälkeen viinipullon - mites tän sais poikki??

Vierailija kirjoitti:

Et vaan juo sitä viinipulloa. Kyse on tahdonvoimasta.

Eikä ?! Miksi suurelle joukolle alkoholisteja ei ole kerrottu tätä 🙄

Joo. Sanoisin, että olennaisintaon se, että sinulla ei ainakaan ole alkoholia kotona. Seuraavaksi sitten suunnitelet kotimatkasi uusiksi siten, että et käy yhdenkään alkon lähellä. Sinullahan on nyt aikaa kävelläkin enemmän.

Voisit käydä vaikka uimassa ja saunomassa. Kevyt liikunta ja sauna tavallaan rentouttavat lihaksia ja auttavat nukkumaan vähän alkoholin tapaan. Ehkä jonkun kielen opiskelua tai muuta harrastamista. Ihmisellä pitäisi mielellään olla joku asia, jossa kokee edistyvänsä, jotta saa mielekkyydentunnetta elämään. Oli se sitten fyysistä kuntoa tai muita taitoja. Sosiaaliset taidot ovat hyviä, koska ne ovat tärkeitä alalla kuin alalla. Opetteleminen tosin vaatii ihmisten kanssa olemista, mikä ei aina välttämättä ole järjestettävissä.

Olennaisin asia tuossa on kuitenkin halu lopettaa se juominen. Voi kokeilla esim juomattomuus ennätyksien tekemistä. Meditointia ehkä kannattaisi harrastaa. Aluksi pitäisi hyväksyä elämän ankeus ja tyhjyys. Sehän se syy juomiseen luultavasti on, että haluaa irtaantua arjesta ja uppottautua paremmin johonkin muuhun tunteekkaamin tai jotain sinnepäin. Pikkuhiljaa se ankeus alkaa kuitenkin hellittää kun on muutaman viikon juomatta ja alkaa tottumaan siihen uuteen normaaliin.

Alkoholin käyttö kuitenkin pidemällä aikavälillä on terveysriski tai määrät saattavat kasvaa ja käyttö lähtee hallinasta. Etenkin jos työpaikka menee alta, saattaa tilanne kärjistyä. Rahaakin säästyy. On siis monia syitä haluta lopettaa tai ainakin vähentää käyttöä. Tuota lopettamishalua kannattaa ruokkia ja pitää yllä, koska se on avain muutokseen.

Alkoholi on helppo tapa poistaa yksinäisyyden tunne.

Tein myös tuota kymmenen vuotta sitten. Vielä kolme vuotta kun jatkat, niin alat kärsimään dementiasta.

Se dementia on sellaista joka ei parane, kuten Hollannissa opiskelijavaihdon parin vuoden päivittäisen pössyttelyn jälkeen paranee. Alkoholin aiheuttama dementia ei korjaannu koskaan.

Et löydä sanoja ja ajattelusi pätkii. Olet jatkuvasti hävittänyt jotain ja et löydä sitä. Unohdat mitä unohdit jne.

 Minulla todettiin alkoholidementia. Eli aivot on tuhoutuneet ja jouduin pistämään korkin kiinni. Nyt käyn tarkkailussa että eteneekö aivorappeuma ja jos etenee niin olen pian suu auki kuolaava idiootti.

Ihmettelen miksi viinipulloissa tai olutpulloissa ei ole varoitusmerkkiä ja kuvia kuten tupakka-askeissa on.

Ihmiset leikkivät terveydellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti asiasta kertominen ammattiauttajalle olis ensimmäinen askel. Onneksi tilanne vielä ilmeisen hallinnassa, hoida homma kuntoon ennen kun työt lähtee alta jne...

Ei älä missään nimessä kerro lääkäreille mitään, ainakaan todellisia määriä. Näin etenkin julkisella puolella, koska kun sinut on leimattu alkoholistiksi, et saa kunnollista hoitoa mihinkään muuhunkaan vaivaan. Eri asia saako sitä hoitoa sitten muutenkaan, ellei satu onnenpotku ja hyvä oma lääkäri kohdalle.

Alkoholistileimasta huolimatta kannattaisi silti mieluummin hoitaa itsensä kuntoon nyt eikä katua sitten, kun juominen on jo aiheuttanut peruuttamattomia maksavaurioita.

Eihän se lääkäri lopeta juomista vaan Ap itse. Tietenkin jos haluaa jotain antabus hoitoa, niin lääkärille voi kertoa. Muuten tuosta lääkäristä tuskin on mitään hyötyä, haittaa siitä taas taatusti on. Vaiukuttaa terveysvakuutuksiin yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti asiasta kertominen ammattiauttajalle olis ensimmäinen askel. Onneksi tilanne vielä ilmeisen hallinnassa, hoida homma kuntoon ennen kun työt lähtee alta jne...

Ei älä missään nimessä kerro lääkäreille mitään, ainakaan todellisia määriä. Näin etenkin julkisella puolella, koska kun sinut on leimattu alkoholistiksi, et saa kunnollista hoitoa mihinkään muuhunkaan vaivaan. Eri asia saako sitä hoitoa sitten muutenkaan, ellei satu onnenpotku ja hyvä oma lääkäri kohdalle.

neuvon ettet todellakaan kerro mitään omille työpaikan lääkäreille. ehkä rauta-arvot ja maksa-arvot on hieman koholla yhden pullon päivittäisen käytön takia. mutta voit sanoa, että syöt särkylääkettä, jotka nostavat maksa-arvoja, etsi netistä lääkkeet.

minä itse havaitsin olevani kiikissä alkoholiin ja toivoin todella pääseväni siitä kokonaan eroon. omat konstit vain lisäsivät halua juoda myös viikonloppuina joka päivä pullollinen, enempää ei voinut ostaa, muuten en olisi selviytynyt autolla töihin.  piti tarkkaan laskea juodun määrä.  aamulla oli aina nollilla alkoholi. 

siis toivoin ja toivoin pääseväni eroon alkoholista, se nosti painoakin melkoisesti, se juominen.

lääkäri ei kirjoittanut sairaaksi, mutta saatoin olla ne kolme päivää kotona, jotka lakisääteisesti minulle kuuluu.

minä ohjauduin muita teitä, kun olen kiltti ja ystävällinen, aa-erikoiskeskusteluun, mutta ei se auttanut, se oli kiertotie hoitoon pääsyyn. minun piti puoli vuotta kaksi kertaa viikossa käydä tunti kerrallaan keskustelussa, se ei minua auttanut, kun keskustelun jälkeen hain aina pullon ja kerroin siitä avoimesti diakoniahenkilölle.

sitten 6 kuukauden kuluttua hän teki yhteenvedon ja minä hänen avustuksellaan hain 6 kuukaude, tai lähes sen pituiseen hoitoon.

vielä edellisenä päivänä laitokseen mennessä loin pullollisen viiniä, arvot oli kyllä nollissa.

siellä oli tavallista elämää alkoholistien kanssa. kaikki olivat ihan normaaleja ihmisiä ulkoisesti, kuten jokainen vastaantulija.  yhteistä meille kaikille oli liika alkoholin käyttö.

minulle loppui siitä päivästä alkoholin käyttö, enkä ole sen jälkeen tuntenut tarvetta asiaan, eikä kukaan ole minua pakottanutkaan eikä tyrkyttänyt.

niin juomista kesti ainakin kymmenen vuotta jatkuvana.

ei haittaa onko kotona alkoholia, sitä on aina tarjota vieraille. minulle sen hajukin tekee pahaa.

eikä siihen tarvittu kuin säännöllinen elämä ja ruokailuajat, tehtävät oli laitoksessa vähän niin ja näin, en ollut koskaan laiminlyönyt  elämääni.

meillä oli hyvää ruokaa siellä ja kiva porukka. porukasta suurin osa retkahti uudelleen, mutta minä ja jotkut muutkin ovat selvinneet elämässä eteenpäin.

sanon, että elämä on laiffii, ilman sitä, että pää on sekaisin.

tähän on ollut vyikuttamassa myös se, että haluan uskoa  Jumalan apuun, sitä rukoilin vuosia ja sitten apu alkoi kehittyä. nyt on muita huolia, mutta alkoholi ei pyri mukaan, vaikka en rukoilemista ole lopettant.

kyllä on hyvä jos haluaa lopettaa joumisen, minulla ei ole puoli-juomisen mahdollisuutta.

ei kuitenkaan yhtään häiritse juomattomuus.

sinne tavallisten ihmisten hoitopaikkaan kannattaa pyrkiä, vaikka tie olisi mutkikas, mutta jos haluaa olla juomatta on se ainoa keino. ei siinä käsityöt ja harrastukset alkuunpääsemisessä riitä, sitten myöhemmin kyllä.

toivoisin että edes joku tykkäisi kertomastani tarinasta joka on totta.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä rikkoa pilvilinna, mutta aivan varmasti joku työkaverisi tietää tai arvaa. Jatkuvan juopottelun näkee kyllä naamasta.

ei varmasti alkuaikoina näe, on ehkä painon nousua, mutta sitten vasta myöhemmin on pöhöttyneempi olo. ei  ainakaan kymmeneen vuoteen näe. asian läpi käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin varmaan riskiryhmässä. Alko maistuu ja olen sinkku, joten nytkin olen tässä tirpaissut yhden skumppapullon appelsiinimehun kanssa illan ratoksi. Mä pyrin kuitenkin urheilemaan säännöllisesti ja välillä tavoitteellisestikin, joten aina kun on treenipäivä tiedossa, ei edellisenä päivänä tule juopoteltua kun darrapäivänä ei jaksa hikoilla.

Tuleeko sulla levoton, ahdistunut olo siellä kotona vai miksi ihmeessä sitä skumppaa piti sotkea siihen mehuun? Voisitko vaikka sen sijaan lähteä kävelylle tai katsoa kissa videoita?

No ei. Pitää siivota kun viikonloppuna vieraita tulossa ja yritin saada virtaa tekemiseen skumpasta. Olen itse vähän kahden vaiheilla että olenko masentunut. Toisaalta en ole mitenkään negatiivinen tai harrasta itsetuhoisia ajatuksia tms., mutta en kyllä ole elämääni mitenkään tyytyväinenkään ja olen myös ollut aivan poikkeuksellisen flegmaattinen viimeiset 6kk. Pyrin kyllä muokkaamaan elämääni parempaan suuntaan, mutta valitettavasti siihen menee vielä kuukausia ennen kuin muutos on edes teoriassa mahdollinen. Eli pelaan jonkinlaista väsytyspeliä ajan kanssa ja tässä tilassa tuo viini maistuu tavallista paremmalle.

Tee beckin depressiotesti. Ja ala sinäkin nyt harrastaa jotain mukavaa. Alkoholi lisää alakuloisuutta ja ahdistusta. Se on aivan surkea masennuslääke siksi. Pahentaa vaan. Ja uni heikkenee, joten vähitellen olet ihan umpi väsynyt kokoajan, joka sekin tekee alakuloiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et vaan juo sitä viinipulloa. Kyse on tahdonvoimasta.

Eikä ?! Miksi suurelle joukolle alkoholisteja ei ole kerrottu tätä 🙄

Siksi kun kaikkia paskahousu-viinanläträäjiä pitää paapoa raukkoja "sairastuneita".

Helpoin tapa katkaista tuo on, että alat alkuun vetään kahta pulloa viiniä sitte lisäät määrää ja opettelet tekeen kotiviiniä (tarvittavat pullotutuspullot tuleen kun et palauta ostettuja).

Kustannukset painuu euroon per pullo eli 1.5€/ltr jolloin voit helposti oman tuntemuksen mukaan lisätä määrän maksimiin. Aina MAKSIMIT.

Ongelma katoaa muutamassa vuodessa. Ei tartte kiittää hyvästä neuvosta. Ole hyvä ... Was my pleasure.

No eihän tuo nyt ole edes paha vielä. Kunhan ei muutu pullosta kahteen tai useampaan tai vaikkapa viinistä viinaan.

Yrittäkää löytää dellainen AA-ryhmä jossa käy nuoria.

Sitten sinne joka ilta.

Paltsu alkaa klo 19, selvinpäin pitää mennä, loppuu klo 21 kun kaupat on kiinni.

Tulee uusia kavereita paljon, ei tarvi olla yksin.

Pikkupaikkakunnalla ilman autoa tämä onkin hankalampi toteuttaa.

Olin kolmekymppisenä lähes samassa jamassa. Töiden jälkeen kävin kavereiden kanssa usein "parilla" (ei todellakaan pariin jäänyt) tai ostin kotiin sixpakin olutta tai viinipullon. En sentään ihan joka ilta, mutta parikin kertaa arkiviikolla. Viikonloppuna otin lisäksi ihan kunnolla ne kaksi päivää. Ei ollut juurikaan sellaisia päiviä viikossa, ettei olisi ollut joko kunnolla humalassa, pöhnässä tai kankkusessa. Tosin tuolloin yksi viinipullo ei aiheuttanut samanlaista olotilaa kuin nykyään, ja töihin pystyi hyvin aamulla menemään. Lapsia minulla ei ollut (eikä ole), joten sitäkään ei tarvinnut murehtia.

Nykyään juon vain muutaman kerran vuodessa. Mitä siis tapahtui tässä välissä?

Aluksi pidin tipattoman tammikuun vähän niinkuin vitsinä. Seurustelin tuolloin tulevan mieheni kanssa, joka oli täysin varma, etten tuossa onnistuisi. Se menikin kuitenkin todella hyvin, teimme kaikkea muuta mukavaa viikonloppuisin, kävimme leffoissa, näyttelyissä ja kävelyillä, ja ihmettelimme, miten voikin viikonloppu tuntua niin ihanan pitkältä. Turvotus katosi, ja vaatteet mahtuivat hyvin päälle. Viimeisinä päivinä tietysti innoissani odottelin, että kohta pääsee taas korkkaamaan.

Tipattomat jatkuivat perinteenä vuosittain, väliajat menivät aluksi kuitenkin lähes samoissa, kosteissa, merkeissä kuin aiemminkin. Tosin viikonloppuna saatoin juoda vain esim. perjantaina, eli en mennyt sentään enää kahta päivää peräkkäin. Ideana oli, että sunnuntai olisi siitä kiva päivä, ettei olisi kankkusta. Tämä taas johti ajoittain myös täysin selviin viikonloppuihin. Muutama vuosi sitten kesällä havahduin siihen, etten ollut juonut koko kesänä lainkaan alkoholia. Olin todella yllättynyt!

Toki juomisen vähentyminen on johtunut varmasti osin myös siitä, että krapula tulee näin vanhempana helpommin. Viikolla ei tulisi enää mieleenikään juoda. Viikonloppukin on mukava viettää pirteänä, eikä minkään pöhnän tai kankkusen vuoksi tarvitse enää jättää esim. ulkoilulenkkejä väliin. Huomaan, etten juurikaan kaipaa enää alkoholia elämääni. Se oli hauskaa aikansa, nyt on eri harrastukset. Toki on mukavaa joskus ystävien tai miehen kanssa viettää iltaa lasillisen äärellä, mutta alkoholi ei ole enää elämäni keskiössä. On tietysti ollut helpottava huomata, ettei minulla ilmeisesti ollut varsinaista alkoholiriippuvuutta, vaikka esim. isäni oli alkoholisti, ja tuo toimintamalli saattaa periytyä.

Veikkaan, että osalle se tissuttelu on opittu tapa, joka vain jää päälle, mahdollisesti muun tekemisen puutteesta. Jos juomattomuus oikeasti ahdistaa, kannattaa siihen hakea ihan ammattiapua. Päihdelinkin keskustelupalstalta saa myös hyvin vertaistukea juomisen vähentämiseen tai lopettamiseen.

Ota selvää missä on lähimmän AA-ryhmän kokoontuminen. Sovit hyvin sinne, kun olet myöntänyt ongelman. Sieltä löydät raitista seuraa saat halutessasi tukihenkilön. Jos sinulta kuluu 7 pulloa viiniä viikossa, se on liikaa ja tuhoaa nopeasti terveytesi.

Kasvata määrää tasaisesti, niin tuota pikaa alkaa mennä kolme tai neljä pulloa töiden jälkeen. Sitten saat kenkää ja voit keskittyä lopettamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommaa viikon verran saikkua että opit nukkumaan ja olemaan ilman alkoholia.

Sit hommaat jotain muita rentoutumiskeinoja.

Harrasta liikuntaa, lue kirjoja, kokkaa, tee käsitöitä, katsele leffoja jne.

Miksi sä juot?

En ole AP, mutta juon myös joka päivä. Teen samalla ruokaa, luen, katson leffoja ja jopa urheilen (ennen juomista). En osaa olla ilman. Joka aamu päätän, että tänään en juo, ja illalla raskaan työpäivän jälkeen palkitsen itseni viinillä. Mulle se on ainakin keino rentoutua ja lievittää stressiä.

No ootko kokeillut sitä ettei siellä kotona ole alkoholia? Vai lähdetkö sitte kuitenki hakemaan jostain? Eikö ole mitään muuta purkaa stressiä? Etkö tiedä että paras palautumiskeino stressistä on uni ja jo pari alkoholiannosta pilaa yöunen palauttavuuden, joten aamulla et ole palautunut vaan yhä stressissä ja näin se stressi vaan pahenee päivä päivältä.

kyllä viini pahentaa masentuneisuuteen taipuvaa. juova henkilö on hyväntahtoinen ja kiltti sisimmältään eikä osaa oikealla tavalla puolustautua.

puolustautua ja sanoa asian niinkuin asia on, se jää painamaan mieltä ja kertautuu aina vaan.

huonommuus tulee esiin ja siihen haetaan apu viinistä, kaikille käyttäjille se ei käy pitkän päälle kun sitä alkaa haluta jatkuvasti ja yhä enemmän.

luin entisen rappioalkoholistin  Lauri Jakkilan omaelämänkerran, kun Lauri tuli uskoon, miten uskomattomia asioita ihmiselle voi sattua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommaa viikon verran saikkua että opit nukkumaan ja olemaan ilman alkoholia.

Sit hommaat jotain muita rentoutumiskeinoja.

Harrasta liikuntaa, lue kirjoja, kokkaa, tee käsitöitä, katsele leffoja jne.

Miksi sä juot?

En ole AP, mutta juon myös joka päivä. Teen samalla ruokaa, luen, katson leffoja ja jopa urheilen (ennen juomista). En osaa olla ilman. Joka aamu päätän, että tänään en juo, ja illalla raskaan työpäivän jälkeen palkitsen itseni viinillä. Mulle se on ainakin keino rentoutua ja lievittää stressiä.

No ootko kokeillut sitä ettei siellä kotona ole alkoholia? Vai lähdetkö sitte kuitenki hakemaan jostain? Eikö ole mitään muuta purkaa stressiä? Etkö tiedä että paras palautumiskeino stressistä on uni ja jo pari alkoholiannosta pilaa yöunen palauttavuuden, joten aamulla et ole palautunut vaan yhä stressissä ja näin se stressi vaan pahenee päivä päivältä.

Just näin,  tämä on tulos myös uneen auttavista lääkkeistä. Niitä väheksytään ja niiden antama uni ei ole unta vaan jkaikki johtaa h...moiseen kierteeseen, lepoa ei tule, ei viinistäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommaa viikon verran saikkua että opit nukkumaan ja olemaan ilman alkoholia.

Sit hommaat jotain muita rentoutumiskeinoja.

Harrasta liikuntaa, lue kirjoja, kokkaa, tee käsitöitä, katsele leffoja jne.

Miksi sä juot?

En ole AP, mutta juon myös joka päivä. Teen samalla ruokaa, luen, katson leffoja ja jopa urheilen (ennen juomista). En osaa olla ilman. Joka aamu päätän, että tänään en juo, ja illalla raskaan työpäivän jälkeen palkitsen itseni viinillä. Mulle se on ainakin keino rentoutua ja lievittää stressiä.

No ootko kokeillut sitä ettei siellä kotona ole alkoholia? Vai lähdetkö sitte kuitenki hakemaan jostain? Eikö ole mitään muuta purkaa stressiä? Etkö tiedä että paras palautumiskeino stressistä on uni ja jo pari alkoholiannosta pilaa yöunen palauttavuuden, joten aamulla et ole palautunut vaan yhä stressissä ja näin se stressi vaan pahenee päivä päivältä.

Just näin,  tämä on tulos myös uneen auttavista lääkkeistä. Niitä väheksytään ja niiden antama uni ei ole unta vaan jkaikki johtaa h...moiseen kierteeseen, lepoa ei tule, ei viinistäkään.

Joillakin potilailla, jotka ei ole pitkään kärsineet unettomuudesta ja joilla ei ole päihderiippuvuutta, unilääke katkaisee unettomuuden nopeasti ja normaali unirytmi palautuu jo viikossa. Eli joillakin toimii oikein hyvin. Ja joillakin ei toimi ollenkaan hyvin, esim. Aamutokkursisuus on niin paha että pitää lopettaa.