Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksaisin enää elää?
05.03.2019 |
Oon 26-vuotias ja ilmeisesti masentunut. Joka päivä tuntuu siltä, että mitä järkeä tässä kaikessa edes on. Mulla on poikaystävä, mut ei ketään muita. Onneksi meillä on toisemme, mitä jos häntäkään ei olisi? Kouluun haen ja haluan päästä, toivon todella että se auttaisi tähän oloon. Oon tehnyt lukiosta lähtien kaupassa töitä ja välillä työporukka on ollut tosi kiva, se on auttanut tähän yksinäisyyden ja irrallisuuden tunteeseen.
En vaan tiedä haluanko elää kolmekymppiseksi. Tämä elämä ei ole mua varten. Toiset opiskelee, näkee kavereita, harrastaa, matkustaa. Mulla vain tyhjyyttä tyhjyyden perään. Voikohan tästä enää nousta vai onko mut tuhoon tuomittu?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on yhteiskunnalle niin paljon velkaa lapsuudestasi (lääkärit, päivähoito, koulu, jne), joten sinulla ei ole VARAA heittää pyyhettä kehään! Osallistut yhteiskunnan kehitykseen ja maksamiseen, niin kuin muutkin. Omat huvit ja mieltymykset tulee sitten joskus eläkkeellä, jos sinne asti joku sattuu elämään.
Markoko siellä?
Tämä ketju ei ole Aino Pennasen (vihreiden puolue) tapaisille älynjättiläisille, voit perustaa uuden ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sunnivaDrake kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on yhteiskunnalle niin paljon velkaa lapsuudestasi (lääkärit, päivähoito, koulu, jne), joten sinulla ei ole VARAA heittää pyyhettä kehään! Osallistut yhteiskunnan kehitykseen ja maksamiseen, niin kuin muutkin. Omat huvit ja mieltymykset tulee sitten joskus eläkkeellä, jos sinne asti joku sattuu elämään.
Markoko siellä?
Tämä ketju ei ole Aino Pennasen (vihreiden puolue) tapaisille älynjättiläisille, voit perustaa uuden ketjun.
Vaan kepulaisten puoluekokous? Hae myös lutikkasi opistolta mukaan - vaimosi tykkää!
Lukaiseppa rajatilahäiriöstä ja mieti liittyiskö se tohon sun masennukseen ja tyhjyyden tunteeseen.
Ei pelkän syömisen, juomisen ja nukkumisen ole tarkoituskaan riittää ihmiselle. Oikeasti on isompi tarkoitus, joka löytyy Isosta Kirjasta.
Kyllä se oikeasti helpottaa, lupaan sen. Olen ollut monta vuotta masentunut sekä sairastan anoreksiaa. Kun olin aivan pohjalla, en oikeasti nähnyt missään mitään hyvää ja ajattelin että se oli siinä. Halusin vain kuolla pois. Mutta sitten päätin ottaa apua vastaan ja nyt pari vuotta myöhemmin minulla menee jo tosi hyvin. Olen päässyt takaisin elämään kiinni, pikku hiljaa. Minullakin on ihana mies, hänen kauttaan olen onnistunut saamaan taas vähän kavereita, käymme ulkona ja harrastan mielekkäitä juttuja. Toki edelleen on huonoja päiviä ja välillä masentaa kovasti, mutta olen tullut paljon eteenpäin ja enää minua ei valtaa se täysi tyhjyys kuin ennen.
Tsemppiä <3
Mitä tuo "toiset..matkustelee.." tekee tässä yhteydessä? Koetko syrjäytymistä ilman saastutuksesta ja turistikohteiden pilaamisesta vaille jäävänä? Täytyyhän heidänkin olla masentuneita, että tuommoista tuhoamista harrastavat.