Hei miettikää nyt mitä puhutte lentokoneessa

Kaikkihan me puhumme joskus sivu suun. Pahaksi se muuttuu minusta siinä vaiheessa, kun arvostellaa ja halvennetaan joitan toisia, jotka pystyy kuka tahansa puhumisen perusteella arvaamaan. Ja tietenkään sekään ei ole varmaan ajateltu loppuun asti, että jos nämä Helkan ja Sarin ja Arin ja Minnan päälliköiden johtaja saa kuulla, miten kundit käyttäytyy julkisessa tilassa, niin voi alkaa tuli kuumottaa oman persuksen alla.

Nämä miehet olivat muuten mobiiliisneksessä.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2013 klo 06:35"]

Olen lähijunassa kuullut sellaisia sisäpiirin juttuja, että lain rajat on ylitetty kirkkaasti. Samoin olen nähnyt kanssamatkustajan lukevan pörssitiedoteluonnoksia niin avoimesti, että vierestä lukeminen ei olisi ollut ollenkaan vaikeaa. Ja nämä ovat siis työmatkalaisia  aamu- tai iltaruuhkassa ja selvin päin. Voin vain kuvitella, mitä  baaritiskeillä kailotetaan illan tullen.

[/quote]

Ja junassa sama juttu. Vieläkin mietin sitä Jyväskylän Minnaa, joka teki nettitreffit rovaniemeläisen Arin ja sen kaverin luokse. Miehet antoi kyytiä moottorikelkalla ja vähän muutenkin, ja ilman kumia. Minna ja Minnan kaveri sitten siinä junassa, matkalla kotiin, ällistelivät toisilleen tätä kuumaa seikkailuaan. Me kaikki muut 30 matkustajaa kuuntelimme korva tarkkana. Ikävä Arille sinänsä, että aika moni rovaniemeläinen tuntee Arin ja Arin vaimon, ja todennäköisesti tieto miehen toilailuista on mennyt vaimon korviin heti kun junassa alkaa Kemin jälkeen olla kunnon kenttä soittamiselle. Viihdettä parhaimmillaan.

No ei ne sentään ihan noin hurjia siellä koneessa puhuneet kuin mitä sun kuulemat naiset junassa. Vaikka kyllä siinä kuulimme arviot naisien ominaisuuksista noin yleisesti. Enemmänkin arvioivat kuitenkin työtaitoja ja arvostelivat, eivät arvostaneet. Yksi miehistä tosin yritti vähän sanoa siihen väliin ja hyssyttää, mutta ei kun ei. Siinä oli kyllä melko avointa kritiikkiä puoleen sun toiseen. Ja kun tuli esille vielä työn laatu niin ei ollut vaikeaa löytää netistä googlaamalla, mistä työporukasta ja työpaikasta oli kyse.

Mitä jos se keskustelu käytiinkin vain sinun ilostuttamiseksesi?

Mulle on käynyt noin :( Tapasin pitkästä aikaa ystävän ja lensimme lennolla missä suomalaisiin törmääminen oli epätodennäköistä. Siinä sitten vaihdettiin kuulumiset. Ei haukuttu ketään, mutta ehkä isän alkoholiongelman aiheuttamat ongelmat tai lastemme ongelmat eivät olleet parasta viihdettä myöhemmin suomalaiseki paljastuneelle rouvalle samalla rivillä. 

Mun poika naureskeli baijerilaisessa oluttuvassa pulskan naisen täysveristä paikallista kansallispukua ja ihmetteli, miten hirveän paljon erilaisia ulokkeita siltä naiselta tuli ulos: rintavarustusta, kyynärvarsia ja vatsamakkaroita. No se nainen oli suomalainen siellä kauan asunut mutta oli niin iloinen että sai puhua suomea, ettei edes loukkaantunut pojan hmmmm melko avoimesta puheesta.

Mä kävelin vuorelta alas yhden norjalaisen miehen ja kaverin kanssa. Siinä me sitten kovaan ääneen juteltiin kyseisestä miehestä kaverin kanssa, että tuota voisi panna ym Meillä oli varmaan aikasta punaiset posket siinä vaiheessa kun mies vastasi meille erinomaisellla suomenkielellä...  

Hih - melko noloa. Mutta ei sentään tapahtunut muuta kuin että vähän kai nolotti. Tai tuliko teille suomi-norja panosuhde.

Miehistä voisin puhuakin, mutta en työkavereille toisista työkavereista ala-arvoisia enkä ainakaan alaisista (jos mulla nyt sellaisia oliskaan). Ei koskaan tiedä, kuka haluaa kiivetä tikapuita ylöspäin ja käyttää sitten näitä mun puheita hyväkseen. Tai jos vaikka paikalla on pomon tuttuja ja siihen loppuis mahdollisuudet uraputkeen. Hyvä ettei tulisi potkuja liikesalaisuuksien levittelemisestä.

Harkitkaa vähän mitä puhutte, ihan joka paikassa. Itse ole joutunut kuuntelemaan mm. kuntosalin infrapunasaunassa sellaista stooria, että tiesin aika äkkiä, mikä työpaikka on kyseessä. Jos olisin halunnut, olisin voinut nämä työntekijät kyrväyttää ja siinä määrin, että jos ei tule potkja niin varoitus ainakin.

Teki mieli kysyä, että milloin olette yleensä täällä, etten vahingossakaan tapaa teitä  enää ikinä uudestaan.

Mulle sattui kerran ihan uskomattoman nolo juttu. Olin kaverini kanssa reissussa, ja olimme saapuneet erääseen eurooppalaiseen suurkaupunkiin (myös suomalaisten suosima kohde). Olimme viettäneet tätä ennen aikaa eräässä Euroopan kolkassa, jossa suomalaisia harvemmin tapaa. Olimme eräässä museossa ja halusin, että kaverini ottaa minusta kuvan yhden patsaan vieressä. Joku pariskunta kuvaili siinä toisiaan ja huikkaisn kaverilleni (oikeasti, pelkkä muisto saa mut häpeämään) jotain tyyliin "oota nyt kun toi lehmä menis tuosta vittuun". Pariskunta poistui ja otimme kuvat. Museon lahjatavarakaupassa oli sattumalta tämä sama pari, joka puhui keskenään selvää suomea:( Mua oikeasti hävetti ihan hirveästi. En uskaltanut mennä pyytämään anteeksi, ja vieläkin sitä joskus mietin. 

En normaalisti edes puhu tuohon tyyliin, se vaan jotenkin pääsi ilmoille:(

Me oltiin yhdessä tanskalaisessa juustokaupassa kun olin aika pieni. Se haju löi silmille ja sanoin siitä kovaan ääneen äidilleni: "Siis ei tätä lemua kestä!" Äitiä vähän hävetti ja sanoi isälleni että onneksi myyjä ei ymmärrä tytön puhetta. Minä kuulin tämän ja sanoin: "Ainiin, sori!" ja korjasin kielimuuriongelman katsomalla tiskin takana seisovaa myyjää ja pitämällä nokastani kiinni.

Olen lähijunassa kuullut sellaisia sisäpiirin juttuja, että lain rajat on ylitetty kirkkaasti. Samoin olen nähnyt kanssamatkustajan lukevan pörssitiedoteluonnoksia niin avoimesti, että vierestä lukeminen ei olisi ollut ollenkaan vaikeaa. Ja nämä ovat siis työmatkalaisia  aamu- tai iltaruuhkassa ja selvin päin. Voin vain kuvitella, mitä  baaritiskeillä kailotetaan illan tullen.

Ei kai nuo sen kummempia ole kuin nettisosiaaliporno. Luen yhtän päiväkirjaa ja tiedän sen perheen jokaisen seksikerrankin suihkussa ja edellisen liiton tytön viiltelyt ja vaimon pomon paskamaisuuden ja anopin ja miehen sisarusten vittumaisuuden. Ja kyllä, on ollut helpppo googlettaa miehen työpaikka ja naisen työpaikka ja koko suku.

Joskus olen miettinyt, että pitäisikö ex-vaimolle ilmoittaa, että hänen tyttöjen viiltelyt ja muut ongelmat on kerrottu kaikki nettiin ja muutenkin tämän ex-vaimon asiat.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni työpaikka on jäänyt saamatta löysän suun takia. Aika monta luulisin. Ja kyllä se vaikuttaa myös ystäväpiiriin. Tiedän monta ihan kivaa ihmistä, joita ei vain kutsuta mukaan eikä kerrota mitään hyvääpäivääkirvesvartta-tärkeämpää. Ihan vaan siksi, että nuo eivät osaa pitää turpaansa kiinni.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2013 klo 01:03"]

Mulle sattui kerran ihan uskomattoman nolo juttu. Olin kaverini kanssa reissussa, ja olimme saapuneet erääseen eurooppalaiseen suurkaupunkiin (myös suomalaisten suosima kohde). Olimme viettäneet tätä ennen aikaa eräässä Euroopan kolkassa, jossa suomalaisia harvemmin tapaa. Olimme eräässä museossa ja halusin, että kaverini ottaa minusta kuvan yhden patsaan vieressä. Joku pariskunta kuvaili siinä toisiaan ja huikkaisn kaverilleni (oikeasti, pelkkä muisto saa mut häpeämään) jotain tyyliin "oota nyt kun toi lehmä menis tuosta vittuun". Pariskunta poistui ja otimme kuvat. Museon lahjatavarakaupassa oli sattumalta tämä sama pari, joka puhui keskenään selvää suomea:( Mua oikeasti hävetti ihan hirveästi. En uskaltanut mennä pyytämään anteeksi, ja vieläkin sitä joskus mietin. 

En normaalisti edes puhu tuohon tyyliin, se vaan jotenkin pääsi ilmoille:(

[/quote]

Mulle kävi ihan samoin eräässä eurooppalaisessa suurkaupungissa, paitsi että kutsuin naista vaan "eukoksi" ja tarkemmin katsottuani huomasin hänen olevan eräs kansaivälisiinkin tuotantoihin osallistunut suomalaisnäyttelijätär. Ottivat siinä suomalaiskuvaajan kanssa kuvia lehtijuttua varten. Silloin nolotti, nyt lähinnä naurattaa. Olen vuosia asunut ulkomailla ja yleensä olen tosi tarkkana mitä ja miten puhun, kun suomalaisia putkahtaa vastaan hyvinkin yllättävissä paikoissa. Joskus olen itsekin päässyt todistamaan keskusteluja, joissa keskustelijat eivät selvästi ole ymmärtäneet, että suomalaiskorvia riittää kaikkialla.