Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Osa nirsoista lapsista on mammojen omia tekosia!!! GrrrRRhh
28.02.2013 |
Meillä oli tiistaina ruokavieraita ja tein useaa eri laatua pieniin kippohin. Alkuruuaksi salaattia ja lisukkeita. Pääruuaksi thaimaalaista kasvissosekeittoa.
2-vuotiaan äiti annosteli lapselle ruokia tyyliin, tästä sä et tykkää, ei oteta, toi näyttää erikoistelta, en anna sinulle, keitto on vähän tulista, ei sovi lapsille polttaa suuta, hui hui.
Omani on 4 vee ja söi kaikkea. Heitin kaikkea lautaselle ja suurin osa vaan katosi lapsen suuhun. Joistain lapsi sanoi, että hyvää, osaa jätti enemmän lautaselle.
Kasvatuskysymys, vaikka uskonkin, että on myös luontaisesti nirsoja lapsia ja ei niin nirsoja lapsia riiippuen temperamentista.
Kommentit (79)
Jos se 2v on irl vähän nirso, ja äiti tietää, niin juurikin kylässä, ravintolassa tms sitä ennakoidaan. Eli lapselle laitetaan sitä, mitä tiedetään, että kelpaa. Näin mä olen tehnyt. Se miten sen sanoo, on jo toinen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 13:47"]
Jos se 2v on irl vähän nirso, ja äiti tietää, niin juurikin kylässä, ravintolassa tms sitä ennakoidaan. Eli lapselle laitetaan sitä, mitä tiedetään, että kelpaa. Näin mä olen tehnyt. Se miten sen sanoo, on jo toinen juttu.
[/quote]
Ota lautanen ja laita siihen vähän sitä, vähän tätä ja vähän tota. Anna lusikka käteen. Osa katoaa ja osa jää lautaselle. Kyseessä ei siis ollut lautasellinen keittoa ja leipä vaan useita eri vaihtoehtoja kipoissa. Ei konsti eikä mikään.
ap
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 13:04"]
Nirsous on periytyvä ominaisuus. Nirsoilla aikuisilla on nirsoja lapsia, koska epäluulo uusia ruokia kohtaan/poikkeksellisen herkkä suu ja makuaisti ovat periytyneet lapsille. Yleensä aikuinen tajuaa lastaan eikä yritä pakottaa syömään jotain, josta tietää ettei lapsi pidä.
Ap, nyt käsi sydämellä; miksi sua niin hirveästi harmittaa, ettei kaksivuotias syö sun tulista keittoa? Et kai oikeasti ota vieraan kaksivuotiaan syömisiä henkilökohtaisena loukkauksena? Mitä siinä olisi pitänyt tehdä? Olisiko koko syömishetki pitänyt tehdä valtataisteluksi, jossa parhaimmassa uhmaiässäoleva taapero olisi pitänyt periaatteesta saada syömään vierasta ruokaa vieraassa paikassa? [/quote]
eihän nirsous sentään periytyvää ole, vaan opittu tapa. lapsen makuaisti kehittyy koko ajan, että jos paprika ei kuukausi sitten maistunut, niin saattaa nyt maistuakin. JOS lapselle annetaan mahdollisuus maistaa. tässähän sitä mahdollisuutta ei edes ollut. äiti lappasi kippoon varmoja valintoja, vielä sanoin varmistaen.
toki ymmärrän, jos äiti lapsensa tuntee, niin ei kylässä lähde "tappelemaan" makujen kanssa ja siten valitsee varmat maut. joten Kaikilla olisi kivempi ruokailu hetki.
toisaalta tuleeko lapselle sitten kotonakaan maisteltua, jos niitä ei siellä samasta syystä edes tarjoilla.
pitää vielä sanoa, että aikuisenakin kannattaa aina maistella myös vanhoja ällötyksiä. sillä toiset ihmiset valmistaa asiat eritavalla.. mun Thaikeitto, ei taatusti ole samanmakuinen kuin ap:n, vaikka samaa reseptiä käytettäisiinkin.
Minulla on erittäin herkkä maku/hajuaisti ja sen vuoksi olen tarkka siitä, mitä syön. MUTTA: 5-vuotiaani syö tai ainakin maistaa lähes kaikkea mielellään. En todellakaan anna hänen nirsoilla turhia, jätän nälkäiseksi jossei ruoka kelpaa. Tuliset ruoat eivät uppoa kunnolla, mutta muut maut menevät ihan hyvin. Päiväkodissa naureskellaan, kun ryhmän ainoana lapsi vetelee kaalilaatikkoa hymyillen kaksi annosta kun muut sörkkivät omaansa...
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 13:47"]
Jos se 2v on irl vähän nirso, ja äiti tietää, niin juurikin kylässä, ravintolassa tms sitä ennakoidaan. Eli lapselle laitetaan sitä, mitä tiedetään, että kelpaa. Näin mä olen tehnyt. Se miten sen sanoo, on jo toinen juttu.
[/quote]
Ota lautanen ja laita siihen vähän sitä, vähän tätä ja vähän tota. Anna lusikka käteen. Osa katoaa ja osa jää lautaselle. Kyseessä ei siis ollut lautasellinen keittoa ja leipä vaan useita eri vaihtoehtoja kipoissa. Ei konsti eikä mikään.
ap
[/quote]
Juuri noin en olisi kehdannut missään kylässä tehdä, lautaselle vähän keittoa, vähän leipää, vähän salaattia yms mitä teillä nyt oli. Sit osa katois ja osa jäis. Ei kiitos. Mä annoin vähän sitä ja tätä, jonka tiesin, että se lapsi syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 4v ottaa itse ruokaa myös kylässä. En ymmärrä, miksi ap:n lapsi on noin auton.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 14:17"]
Juuri noin en olisi kehdannut missään kylässä tehdä, lautaselle vähän keittoa, vähän leipää, vähän salaattia yms mitä teillä nyt oli. Sit osa katois ja osa jäis. Ei kiitos. Mä annoin vähän sitä ja tätä, jonka tiesin, että se lapsi syö.
[/quote]
Mitä noloa siinä nyt on jos lautaselle jää? Miksi se, että syö lautasensa tyhjäksi on joku hyve? Ei me eletä mitään pula-aikaa jolloin ruuan poisheittäminen oli synti. Olisitko ystävällinen ja vastaisit. Haluaisin ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen nirsoilu muuten nimenomaan on perinnöllistä. Tässä linkki uutiseen, jossa todetaan, että jopa 78% lasten ruokapelosta on perittyä.
http://www.terve.fi/koululainen/lasten-nirsoilu-perinnollista
Miksi osa vanhemmista ajattelee, että lapsi kuolee siihen, että se edes maistaa?? Ja vaikka äiti/isä tietäisi etukäteen että lapsi ei tykkää, niin antaa maistaa vaan!! Ei siihen kuole. Ja sitä kautta lapsi oppii tottumaan eri makuihin. Neuvolassakin sanotaan, että lapsella menee n. 15 krt kokeilla makua, ennenkuin tottuu siihen, ja mitä siitä, jos jollakin lapsella menee vaikka 100 kertaa tottua makuun. Siis ei tarvitse pakottaa lasta syömään, vaan vaikka pienen pieni murunen maistamaan!! Mikä tässä on vaikeaa?? Saadaan siten lapsi tottumaan eri makuihin, ja sitten maistuu kala, vihannekset, juurekset ym. Mielestäni jokaisen vanheman velvollisuus on totuttaa lapsi terveelliseen ruokavalioon! Esim. juuri syömään kalaa, parsaa, salaatteja jne. Ja sen lapsen ei ole heti totuttava, vaan pikkuhiljaa maistelemalla silloin tällöin eri makuja. Sillä tavalla kesytetään se yliherkkä makuaistikin. Näinhän ne toimii sairaalloisen yliherkällä makuaistilla kärsiville lapsillekin! Että annetaan siedätyshoitoa pikkuhiljaa mutta säännöllisesti. Lapsissa kun on eroja, jotkut syö heti mitä vaan, jotkut tarvitsee eri makumaailmoihin aikaa tottuakseen. Jokaisen lapsen etu on kuitenkin se, että oppii syömään muutakin kuin nakkia ja kananugettia tai vain muutamaa ruokalajia.
Se on kuulkaas peiliin katsomisen paikka niillä vanhemmilla joilla on ne nirsot lapset. Ette ole vain tarpeeksi yrittäneet tai antaneet aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä lapsi olisi varmaan maistanut ap:n keitoksia ja sitten sylkenyt soseet päin ap:n naamaa. Hän on vasta 2v, hän ei tiedä, että se on epäkohteliasta, koska ruoka olisi todennäköisesti polttanut suutaan ja tuo olisi primitiivinen henkiinjäämisreaktio. Sitten olisi sen erittäin ravitsevan sopan äärellä mietitty, että onko ihan oikeasti pakko tarjota lapsille mausteisia ruokia siinä vaiheessa, kun moni mauste aiheuttaa limakalvoreaktioita, joita ei parin vuoden kuluttua enää tule.
Kylässä annan lapsen itse valita syömisensä ja jos joku aikuinen haluaa annostella, niin ajattelen, että ei ole minun ongelmani, jos jää syömättä. Myös minulta.
Meillä on iso pöytä ja kymmeniä eri kippoja isolla pyörivällä tarjoilualustalla, joten oli kätevämpää, että laitan valmiiksi lapsen lautaselle vähän kaikkea, kuin että 4-vuotias kurkottelee ja pyörittää ruokia. 4-vuotias istui kauimpana tarjoilualustasta.
Ja tarkoituksella usein laitan lapsen lautaselle tavaraa... juuri siksi, että jospa uusia makuja katoaisi lautaselta. Jos saa ottaa itse, ottaa kurkkua ja tomaattia salaatiksi ja pikkasen keittoa ja hurjan määrän patonkia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä... Kyllä minä ainakin lasten lautaselle laitan aavistuksen kaikkea, jotta oppivat joskus syömään. Esimerkiksi paprika on alkanut kelpaamaan 3-vuotiaalle, vaikka aluksi ei sitä syönyt. Tuskin söisi vieläkään, jollen olisi sitä antanut. Samoin isommat ovat alkaneet syödä sieniä, kun ne ovat vaan olleet lautasella. En ole noteerannut niitä mitenkään, en osoitellut että katsos tuossa on SIENI. Maista nyt vaikka et TYKKÄÄ siitä. Ihan neutraali suhtautuminen riittää. Ainoat, mitä meillä lapset eivät syö ovat vihreät oliivit ja raaka sipuli.
Jos ei syö, niin sitten ei syö. Ei siitä numeroa tarvitse tehdä. Isompia lapsia velvoitan maistamaan kaikkea, ei tarvitse syödä jos ei maistu. Minuakin ihmetyttää vanhemmat, jotka jättävät sipulit ja kasvikset pois lapsen ruoasta, "kun ei se kuitenkaan niitä syö". Ja mausteiden kanssa sama juttu.
Mitä hemmetin limakalvoreaktioita tulee 2-vuotiaille mausteista? Silloinhan lapsi on allerginen ja pitää viedä lääkäriin.
Inkivääri pieninä määrinä tuskin on haitallista kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, noloa se mun mielestä olisi siksi, että niin paljon voisi jäädä, oli pula-aikaa tai ei. Mun mielestä uusien opettelu kotona vaan on helpompaa kuin juuri kylässä. Etenkin kun paikalla on muita lapsia, moni saattaa lähteä nirsoiuluun sitten mukaan ja äidit ei kyllä kiittäisi siitäkään.
En ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi tehdä nyt sitten samoin, kun sinä niin teet.
Minäkään en missään nimessä laittaisi lapsen lautaselle sitä sun tätä, kun tiedän että lapsi ei sitä söisi. Se tuntuisi jotenkin turhalta ruuan pois heittämiseltä.
Meillä käy paljon lapsivieraita, enkä ikinä tarjoilisi heille ruokia, jotka ovat outoja. Ne lapset, jotka syövät ihan mitä vaan, ovat kuitenkin tosi harvassa. Lisäksi on paljon allergisia lapsia, joille vanhemmat eivät mielellään anna ruokaa, jossa on esimerkiksi mausteseoksia tai ainesosia, joita lapsi ei ole ennen syönyt. Silloin on paljon helpompi sanoa, että "tästä sinä et pidä" kuin sanoa "tämä on ihan tosi herkkua, mutta kun en tiedä, onko tässä xxx:ää, niin tätä ihanaa herkkua, jota äiti tässä vetää kaksin käsin, et nyt saa syödä". Ja koska kaverini eivät ole minulle tilivelvollisia siitä, miksi toimivat miten toimivat, yritän olla arvostelematta heidän tekemisiään.
Olen samaa mieltä Ap:n kanssa. Vanhemman käytöksellä ja esimerkillä on suuri merkitys siihen, kuinka suvaitsevainen tai ennakkoluuloinen lapsesta tulee. Tietysti on tempperamentti eroja, mutta vanhemman roolia ei silti voi väheksyä.
Yhtenä päivänä kirpparilla kuljin hetken erään äidin ja n. 3-4 vuotiaan poikansa perässä. Äiti todennäköisesti kasvatti lapsestansa hyvin ennakkoluuloista, tai on jo varmaan "työssään" hyvin onnistunutkin. Äiti esim. kauhisteli lasten anatomiankirjaa, jonka kannessa oli luuranko. Äiti sanoi lapselleen: "hyyyyiii Jami! Kato miten ällöttävä! Hyi!! Yök!!
Lapsen selatessa englanninkielistä kirjaa, äiti sanoi: tuimasti" Ei me sitä oteta! Se on vääränkielinen". jne...
Vaikea nähdä, että tästä lapsesta kasvaa kovinkaan ennakkoluulotonta ja kokeilunhaluista lasta.
Entä jos 2veen äiti olikin kasvissyöjä tai vegaani? Ja perhe haluaa kasvattaa lapsensa samalla tavalla?
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 14:17"]
Juuri noin en olisi kehdannut missään kylässä tehdä, lautaselle vähän keittoa, vähän leipää, vähän salaattia yms mitä teillä nyt oli. Sit osa katois ja osa jäis. Ei kiitos. Mä annoin vähän sitä ja tätä, jonka tiesin, että se lapsi syö.
[/quote]
Mitä noloa siinä nyt on jos lautaselle jää? Miksi se, että syö lautasensa tyhjäksi on joku hyve? Ei me eletä mitään pula-aikaa jolloin ruuan poisheittäminen oli synti. Olisitko ystävällinen ja vastaisit. Haluaisin ymmärtää.
[/quote]
mun mielestä ruuan pois heittämineö on törkeetä. Suomessakin on asuu jengiä, joilla ei ole varaa ostaa ruokaa tarpeeksi.
lautaselle otetaan se verran mitä kukin ajattelee syövänsä, pienikin lapsi oppii. jättää ne potut ja pastan ottamatta ja syö mieluiten kasviksia ja proteiinia. toki jää meilläkin joskus lautaselle ja usein isä syö pois.. joskus jotain kaavittavaa jää biojätteeseen, muttei se saa olla itsetarkoitus.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 14:33"]
Entä jos 2veen äiti olikin kasvissyöjä tai vegaani? Ja perhe haluaa kasvattaa lapsensa samalla tavalla?
[/quote]
Tuollaiset asiat ilmoitetaan yleensä ennen ruokavierailua, eikö? Allergiat ainakin kävimme läpi. Lapsella ei ollut. Ja vegaanikeittoa se olikin!
ap
Alue: Aihe vapaa
Taas täällä puhutaan aidantolpista. Eihän tässä nyt ollut ongelmana se, että lapsi on nirso vaan se, että äiti päättää lapsen puolesta mitä lapsi haluaisi syödä. Vieläpä hyvin kieroilla tavalla. Jos äiti ei halua, että lapsi syö jotain ruokaa, niin sanokoon sitten suoraan, että sitä ja sitä ruokaa ei saa syödä. Ei tarvitse mennä sinne lapsen selän taakse. Että lapsi ei muka halua. Ihan sama juttu kuin uskonnoissa. Kun ei itse uskalleta sanoa, että minä tykkään olla vittupää, niin sitten keksitään jumala joka vaatii olemaan vittupää "Enhän minä mutku se jumala".