Mies pääsi eläkkeelle!

Hän on noin nuori, niin hän voi vielä hyvin toipua, kun saa olla rauhassa ja jos niin käy, hän luultavasti hakeutuu töihin, eihän terve ihminen jaksa jouten olla, etenkin kun on hyvä koulutus ja kokemus. Näitäkin olen nähnyt.

Onneksi sairauseläköityneelle akateemiselle pitkäaikaistyöttömälle ei ole mitään hommia tarjolla, joten ei tarvitse pelätä tällaista. Eläke tuli yllätyksenä, joten en ole edes vielä ehtinyt miettiä vaihtoehtoja. Jos joku unelmahomma tipahtaisi taivaasta, niin käsittääkseni eläkkeen voi jättää pariksi vuodeksi lepäämään ja kokeilla sitten, jos pärjäisi työelämässä. Ehkä jotain tonnin hanttihommia tässä voisi tehdä myös, jotta vanhuuseläke sitten olisi vähän parempi.

Voi tuo olla mahdollista. Tosin jos masennuksen takia joutuu eläkkeelle 36 vuotiaana niin ei miehestä enää ole vaimolle muuta kuin harmia.

Vierailija kirjoitti:

Vakuutusyhtiöt eivät myönnä tuon ikäiselle toistaiseksi voimassa olevaa eläkettä, ellei ole halvaantunut tai sokea. Ensin kokeillaan kuntoutukset läpi, sitten hylätään hakemukset, jos ei kuntoudu työkykyiseksi ja hylkäyksen saanut ohjataan työttömäksi työnhakijaksi viimeisen 300pv sairauspäivärahakauden jälkeen. Työvoimatoimistossa käytetään mahdolliset ansiopävärahat loppuun, jolloin putoaa työmarkkinatuella. Jos onnistuu vielä saamaan sairauspäivärahaa, niin sitä "nautitaan 520€/kk netto vuorovuosina saman suuruisen työmarkkinatuen kanssa ja ollaan Typ:n pompoteltavana. Kun on kulunut viisi vuotta näillä minimietuuksilla ja jos työkyvyttömyys jatkuu ja saa siitä b-lausuntoja, vakuutusyhtiö voi myöntää herkemmin eläkkeen, koska tulevan ajan oikeus on menetetty ja tällöin hakija saa vain kertyneen työeläkkeen. Tuon ikäisen tapauksessa isoillakin tuloilla maksimissaan noin 1000 euroa kuukaudessa. Ja on sitten ihan turha alkaa vänkäämään tästä asiasta, olen avustanut monia ja nähnyt tämän järjestelyn, tiedän ja tunnen systeemin täysin.

Asiantuntemuksesi liittyy varmaan jollain tietyllä diagnoosilla oleviin ihmisiin, koska se ei selvästi ole koko totuus. Katso vaikka se hiljattain ilmestynyt Hesarin juttu naisesta, joka tunsi huonoa omaatuntoa siitä, että on saanut eläkepäätöksen "liian helpolla". Itse en tosiaan kokenut noita sinun luettelemiasi vaiheita, vaan jäin sairauslomalle alle puolitoista vuotta sitten ja nyt olen eläkkeellä verrattaen hyvällä rahalla, eikä caseani enää koskaan tulla ottamaan auki kenenkään toimesta.

Nyt tulee jo niin paksua tuubaa, ettet usko itsekään. Käytäntö on nimittäin sellainen, että vain erittäin vakavasti sairaat pääsevät suoraan sairauspäivärahalta eläkkeelle (halvaantunut, sokea) ja muilla on edessä pitkät kuntoutukset, miltä ajalta maksetaan kuntoutustukea. Käytännössä yleensä 3-4 vuotta, ennen kuin harkitaan toistaiseksi voimassa olevaa eläkettä. Silloinkin monet hylätään ja siirretään mainitsemaani minimiturvarumbaan, jotta saadaan kikkailtua tulevan ajan oikeus pois, etenkin jos eläke olisi suuri (yli 2000). Jos olet saanut toistaiseksi voimassa olevan eläkkeen 1,5 vuodessa, sinun täytyy olla vakavasti sairas ja ennuste toipumisesta hyvin epätodennäköinen, siihen ei todellkaan riitä masennus, ahdistus ja paniikkihäiriö, vaan pitää olla esimerkiksi paha skitsofrenia tms. 

Edustusvaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm ihmettelen tuota että " nyt on aikaa tehdä kaikkia niitä asioita..." . Jos tää on totta ja miehesi on päässyt juuri työkyvyttömyys eläkkeelle niin silloin hän on ollut jo pitkään sairauslomalla. (toista vuotta muistaakseni pitää olla) Ei eläkettä saa suoraan töissä ollessa, ensin ollaan sairauslomalla, joten sitä aikaa on kyllä tässä ollut jo pitkään.

Kyllä, siksi nyt onkin helpotus, että pääsi eläkkeelle. Useampi vuosi siihen meni. Ensin tulee sairaspäiväraha, sitten kuntoutustuki, ja lopulta sairaseläke. Vuosien prosessi.

Hmm..eli jos miehesi on nyt 36, niin useiden vuosien prosessi alkoi about kun hän oli 32? Ja hän oli varmaan korkeakoulutettu eli oli valmistunut ehkä n. 24-vuotiaana? Eli suunnilleen 8 vuodessa burn outiin, masennukseen ja sairaseläkkeelle? Olisiko tämä nyt totta...

Vierailija kirjoitti:

Hän on noin nuori, niin hän voi vielä hyvin toipua, kun saa olla rauhassa ja jos niin käy, hän luultavasti hakeutuu töihin, eihän terve ihminen jaksa jouten olla, etenkin kun on hyvä koulutus ja kokemus. Näitäkin olen nähnyt.

Onneksi sairauseläköityneelle akateemiselle pitkäaikaistyöttömälle ei ole mitään hommia tarjolla, joten ei tarvitse pelätä tällaista. Eläke tuli yllätyksenä, joten en ole edes vielä ehtinyt miettiä vaihtoehtoja. Jos joku unelmahomma tipahtaisi taivaasta, niin käsittääkseni eläkkeen voi jättää pariksi vuodeksi lepäämään ja kokeilla sitten, jos pärjäisi työelämässä. Ehkä jotain tonnin hanttihommia tässä voisi tehdä myös, jotta vanhuuseläke sitten olisi vähän parempi.

Ai ai. Nyt lipsahti pikku lapsonen. Jos kyseessä olisi sairauseläköitynyt akateeminen pitkäaikaistyötön, niin tuleva ajan oikeus olisi jo pudonnut pois. Auts. :) Kokoomus on siirtynyt sossutatusta eläkeaskoon. Tunnistan muuten tarinasi entuudestaan, olet tarjoillut sitä tällä foorumilla aiemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Edustusvaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm ihmettelen tuota että " nyt on aikaa tehdä kaikkia niitä asioita..." . Jos tää on totta ja miehesi on päässyt juuri työkyvyttömyys eläkkeelle niin silloin hän on ollut jo pitkään sairauslomalla. (toista vuotta muistaakseni pitää olla) Ei eläkettä saa suoraan töissä ollessa, ensin ollaan sairauslomalla, joten sitä aikaa on kyllä tässä ollut jo pitkään.

Kyllä, siksi nyt onkin helpotus, että pääsi eläkkeelle. Useampi vuosi siihen meni. Ensin tulee sairaspäiväraha, sitten kuntoutustuki, ja lopulta sairaseläke. Vuosien prosessi.

Hmm..eli jos miehesi on nyt 36, niin useiden vuosien prosessi alkoi about kun hän oli 32? Ja hän oli varmaan korkeakoulutettu eli oli valmistunut ehkä n. 24-vuotiaana? Eli suunnilleen 8 vuodessa burn outiin, masennukseen ja sairaseläkkeelle? Olisiko tämä nyt totta...

Ei ole. Tämä sama tarina on ollut tarjolla täällä aiemminkin. Kokoomuksen trollitehtaan eläkeasko. 

En ole sanonut olevani onnekas mieheni sairastumisen vuoksi, mutta eläkkeen suhteen kyllä. Tiedän että tämä on harvinainen tilanne, siksikin muiden kokemukset kiinnostivat.

"Edustusvaimo" kommentointiin jo vastasin. Hetkittäin tunnen itseni enemmän omaishoitajaksi, ja ei tuolla "palkalla" vielä kuuhun mennä. Etelään ajateltiin kyllä lentää.

Nyt tulee jo niin paksua tuubaa, ettet usko itsekään. Käytäntö on nimittäin sellainen, että vain erittäin vakavasti sairaat pääsevät suoraan sairauspäivärahalta eläkkeelle (halvaantunut, sokea) ja muilla on edessä pitkät kuntoutukset, miltä ajalta maksetaan kuntoutustukea. Käytännössä yleensä 3-4 vuotta, ennen kuin harkitaan toistaiseksi voimassa olevaa eläkettä. Silloinkin monet hylätään ja siirretään mainitsemaani minimiturvarumbaan, jotta saadaan kikkailtua tulevan ajan oikeus pois, etenkin jos eläke olisi suuri (yli 2000). Jos olet saanut toistaiseksi voimassa olevan eläkkeen 1,5 vuodessa, sinun täytyy olla vakavasti sairas ja ennuste toipumisesta hyvin epätodennäköinen, siihen ei todellkaan riitä masennus, ahdistus ja paniikkihäiriö, vaan pitää olla esimerkiksi paha skitsofrenia tms.

Sinulla ilmeisesti jokin sosiaalipoliittinen projekti meneillään pelotella ihmisiä, jotta nämä lannistuisivat hakemasta sairauseläkkeelle. Tietämyksesi on rajoittunut, sillä nämä asiat ovat kiinni oikeasta diagnoosista sekä lääkärin ja potilaan kyvyistä asetella sanansa oikein. Et oikein vakuuta, kun minulla tässä on nyt kädessä tuore eläkeläiskortti ja katsoin juuri, että pääsen tästedes kaukolinjan busseillakin puoleen hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ja ikäni ei hirveästi poikkea AP:n miehestä.

T. Se helposti eläköitynyt

Tarkoitit kai elähtänyt?

Pitää luottaa, että asiantuntijat ovat tehneet päteviä arvioita. En silti usko, että huomaisit mitään tuohon viittaavaa, jos sattuisimme kasvotusten.

Edustusvaimo kirjoitti:

En ole sanonut olevani onnekas mieheni sairastumisen vuoksi, mutta eläkkeen suhteen kyllä. Tiedän että tämä on harvinainen tilanne, siksikin muiden kokemukset kiinnostivat.

"Edustusvaimo" kommentointiin jo vastasin. Hetkittäin tunnen itseni enemmän omaishoitajaksi, ja ei tuolla "palkalla" vielä kuuhun mennä. Etelään ajateltiin kyllä lentää.

Heh heh. Muiden kokemukset kiinnostivat. Olet selittänyt tätä "tarinaasi" aiemminkin täällä ja tilastotiedothan on googlen päässä kaikilla ja netti täynnä todellisia kertomuksia työkyvyttömien julmasta kohtelusta. Joten nämä trollitehtaan propagandat eivät nyt uppoa. 

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on muuten pudonnut lähes 40% 20 vuodessa ja eläkkeet ovat todella pieniä, käytännössä minimiturvan tasoa. 

Vierailija kirjoitti:

Hmm..eli jos miehesi on nyt 36, niin useiden vuosien prosessi alkoi about kun hän oli 32? Ja hän oli varmaan korkeakoulutettu eli oli valmistunut ehkä n. 24-vuotiaana? Eli suunnilleen 8 vuodessa burn outiin, masennukseen ja sairaseläkkeelle? Olisiko tämä nyt totta...

Ei ole korkeakoulutettu, vaan nuorena työelämän aloittanut alallaan menestynyt yrittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on noin nuori, niin hän voi vielä hyvin toipua, kun saa olla rauhassa ja jos niin käy, hän luultavasti hakeutuu töihin, eihän terve ihminen jaksa jouten olla, etenkin kun on hyvä koulutus ja kokemus. Näitäkin olen nähnyt.

Onneksi sairauseläköityneelle akateemiselle pitkäaikaistyöttömälle ei ole mitään hommia tarjolla, joten ei tarvitse pelätä tällaista. Eläke tuli yllätyksenä, joten en ole edes vielä ehtinyt miettiä vaihtoehtoja. Jos joku unelmahomma tipahtaisi taivaasta, niin käsittääkseni eläkkeen voi jättää pariksi vuodeksi lepäämään ja kokeilla sitten, jos pärjäisi työelämässä. Ehkä jotain tonnin hanttihommia tässä voisi tehdä myös, jotta vanhuuseläke sitten olisi vähän parempi.

Ai ai. Nyt lipsahti pikku lapsonen. Jos kyseessä olisi sairauseläköitynyt akateeminen pitkäaikaistyötön, niin tuleva ajan oikeus olisi jo pudonnut pois. Auts. :) Kokoomus on siirtynyt sossutatusta eläkeaskoon. Tunnistan muuten tarinasi entuudestaan, olet tarjoillut sitä tällä foorumilla aiemminkin. 

Enpä ole paljon tiedottanut tästä asiasta, koska päätös tuli tässä hiljattain ja oli lisäksi yllätys minulle. Luulin, että minua olisi yritetty roikottaa kuntoustuella pidempään. Päätös on tehty annettujen tietojen perusteella ja siinä on katsottu, mitä minulla olisi ollut mahdollista tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on noin nuori, niin hän voi vielä hyvin toipua, kun saa olla rauhassa ja jos niin käy, hän luultavasti hakeutuu töihin, eihän terve ihminen jaksa jouten olla, etenkin kun on hyvä koulutus ja kokemus. Näitäkin olen nähnyt.

Onneksi sairauseläköityneelle akateemiselle pitkäaikaistyöttömälle ei ole mitään hommia tarjolla, joten ei tarvitse pelätä tällaista. Eläke tuli yllätyksenä, joten en ole edes vielä ehtinyt miettiä vaihtoehtoja. Jos joku unelmahomma tipahtaisi taivaasta, niin käsittääkseni eläkkeen voi jättää pariksi vuodeksi lepäämään ja kokeilla sitten, jos pärjäisi työelämässä. Ehkä jotain tonnin hanttihommia tässä voisi tehdä myös, jotta vanhuuseläke sitten olisi vähän parempi.

Ai ai. Nyt lipsahti pikku lapsonen. Jos kyseessä olisi sairauseläköitynyt akateeminen pitkäaikaistyötön, niin tuleva ajan oikeus olisi jo pudonnut pois. Auts. :) Kokoomus on siirtynyt sossutatusta eläkeaskoon. Tunnistan muuten tarinasi entuudestaan, olet tarjoillut sitä tällä foorumilla aiemminkin. 

Enpä ole paljon tiedottanut tästä asiasta, koska päätös tuli tässä hiljattain ja oli lisäksi yllätys minulle. Luulin, että minua olisi yritetty roikottaa kuntoustuella pidempään. Päätös on tehty annettujen tietojen perusteella ja siinä on katsottu, mitä minulla olisi ollut mahdollista tehdä.

Olen myös ensimmäistä kertaa kirjoittamassa, eläkeläiskortti tuli vasta kotiin puolisolle, päätös tietenkin jo aiemmin tänä vuonna.

Kiva kuulla, että myös muita on onnistanut tässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt tulee jo niin paksua tuubaa, ettet usko itsekään. Käytäntö on nimittäin sellainen, että vain erittäin vakavasti sairaat pääsevät suoraan sairauspäivärahalta eläkkeelle (halvaantunut, sokea) ja muilla on edessä pitkät kuntoutukset, miltä ajalta maksetaan kuntoutustukea. Käytännössä yleensä 3-4 vuotta, ennen kuin harkitaan toistaiseksi voimassa olevaa eläkettä. Silloinkin monet hylätään ja siirretään mainitsemaani minimiturvarumbaan, jotta saadaan kikkailtua tulevan ajan oikeus pois, etenkin jos eläke olisi suuri (yli 2000). Jos olet saanut toistaiseksi voimassa olevan eläkkeen 1,5 vuodessa, sinun täytyy olla vakavasti sairas ja ennuste toipumisesta hyvin epätodennäköinen, siihen ei todellkaan riitä masennus, ahdistus ja paniikkihäiriö, vaan pitää olla esimerkiksi paha skitsofrenia tms.

Sinulla ilmeisesti jokin sosiaalipoliittinen projekti meneillään pelotella ihmisiä, jotta nämä lannistuisivat hakemasta sairauseläkkeelle. Tietämyksesi on rajoittunut, sillä nämä asiat ovat kiinni oikeasta diagnoosista sekä lääkärin ja potilaan kyvyistä asetella sanansa oikein. Et oikein vakuuta, kun minulla tässä on nyt kädessä tuore eläkeläiskortti ja katsoin juuri, että pääsen tästedes kaukolinjan busseillakin puoleen hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ja ikäni ei hirveästi poikkea AP:n miehestä.

T. Se helposti eläköitynyt

Tarkoitit kai elähtänyt?

Pitää luottaa, että asiantuntijat ovat tehneet päteviä arvioita. En silti usko, että huomaisit mitään tuohon viittaavaa, jos sattuisimme kasvotusten.

Ai sähköautouskovainenhan se siellä. 

Olen myös ensimmäistä kertaa kirjoittamassa, eläkeläiskortti tuli vasta kotiin puolisolle, päätös tietenkin jo aiemmin tänä vuonna.

Kiva kuulla, että myös muita on onnistanut tässä asiassa.

Juu, pakko todeta, että elämänlaatu kohosi heti. On vähän kuin olisi päässyt pois häkistä, mihin joutui silloin kuin työttömyys alkoi. Kun ihmisten asenne on, mikä on, niin kiinnostaa, missä kohdin tällainen status tulee esille muille päin, jos sitä ei itse kerro? Onko jollain kokemusta aiheesta?

Mun mies taas ei pääse edes kuntoutustuelle. On ollut saikulla reilut 1,5 vuotta ja saa nyt sitten ansiosidonnaista aktiivimallilla rokotettuna.

Ai sähköautouskovainenhan se siellä.

Luulet, että olisin akateemisena pitkäaikastyöttömänä ja nyt sairauseläkeläisenä jotenkin kiinnostunut jostain kalliista ylellisyysvitkuttimista?

Vierailija kirjoitti:

Mun mies taas ei pääse edes kuntoutustuelle. On ollut saikulla reilut 1,5 vuotta ja saa nyt sitten ansiosidonnaista aktiivimallilla rokotettuna.

Tuossa on ilmeisesti sellaista painottuneisuutta, että julkisen puolen työntekijän ei-niin-fyysisillä ongelmilla on helpompi päästä kuin duunarin nikamavaivoilla jne.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ensimmäistä kertaa kirjoittamassa, eläkeläiskortti tuli vasta kotiin puolisolle, päätös tietenkin jo aiemmin tänä vuonna.

Kiva kuulla, että myös muita on onnistanut tässä asiassa.

Juu, pakko todeta, että elämänlaatu kohosi heti. On vähän kuin olisi päässyt pois häkistä, mihin joutui silloin kuin työttömyys alkoi. Kun ihmisten asenne on, mikä on, niin kiinnostaa, missä kohdin tällainen status tulee esille muille päin, jos sitä ei itse kerro? Onko jollain kokemusta aiheesta?

Aika harvassa on tilanteet, joissa asiasta pitäisi kertoa. Ja sitten kun siitä ei pidä kertoa, niin ei kannatakkaan. Meidän lähipiirissä perhe ja ystävät tietävät, satunnaiset tuttavuudet ihmettelevät elintasoa, jos ja kun tietävät mieheni olevan poissa työelämästä

Jostain syystä ihmiset ovat kateellisia pitkäaikaissairaalle miehelle. Raha ei korvaa kaikkea, terveyttä varsinkaan.

Ei 3350 Euron eläke vaadi mitään erityisen loistavaa uraa edes. Sellaista maksetaan ihan tavallisille virkamiehille, opettajille jne.