Oletko teininä ajatellut olevasi lesbo?

Joo. Olin ihastunut yläasteaikaiseen parhaaseen kaveriini ja luulin, että hänkin on lesbo. Yhdet koulun "kovikset" sanoikin meitä lesbopariksi, kun oltiin niin tiiviisti yhdessä. Mullahan ei olisi ollut mitään sitä vastaan, vaikka oltais oltukin pari. Petyin, kun hän kiinnostui yhdestä luokkalaisestamme pojasta.

En hirveästi koittanut saada itseäni mihinkään laatikkoon, noin seksuaalisen suuntautumisen kannalta. Teininä kyllä seurustelin yhteensä parin vuoden verran tyttöjen kanssa, mutta nykyinen, nyt 7 vuotta kestänyt suhteeni on miehen kanssa.

Mä tajusin 15-vuotiaana olevani bi-seksuaali ja nyt 45-vuotiaana olen yhä bi, mutta naimisissa miehen kanssa. En usko, että se jotenkin vaihtelee elämän aikana. Kokeilut erikseen ja niitä on ollut minullakin, mutta rakastuin mieheen ja jotenkin alusta asti on ollut päivän selvää, että niinhän siinä tuleekin käymään.

Ystäväni, joka on nyt julkihomo oli poika, josta sen näki jo 5-vuotiaana, vaikka silloin seksuaalisuus ei ole edes kehittynyt.

En. Enkä edes silloin kun äitini sai päähänsä, että mä olen lesbo.

Äitini häpes mua silmät päästään ja yritti pitää mulle puheita kuinka poikia isketään. Hänen mielestään mä vietin liikaa aikaa likkakavereideni kanssa ja mulla oli epäterve suhde pikkusiskooni.  (sisko oli tuolloin 2-4 vuotias ja halin ja suukotin sitä välillä, enkä edes joka päivä! meillä ei tosiaan halailtu, vieläkään... paitsi mä ja siskoni kun tavataan ja erotaan. ;))

Joo, mulla oli 15-vuotiaana sellanen kausi, että ajattelin että voisin olla naisen kanssa... Näin Sigourne Weaverin Alienissa kaljuna ja tajusin että se oli tosi hyvännäköinen. Tästä luonnollinen ajatuskulku (mulle) oli se, että voisinkohan olla lesbo tai edes bi?

En koskaan kyllä ole kokeillut olla naisen kanssa ja tuo teinivaihekin meni ohi ajan kanssa. Kai se oli joku vaihe elämässä, että etsin itseäni ja mietin kaikenlaisia juttuja... Nykyään en siis haluaisi olla naisen kanssa, tai voisihan sitäkin vaikka kokeilla, mutta kyllä se mies pitää olla ainakin siinä mukana. 

Olin teini-iässä aika lesbolainen, tuijottelin pakonomaisesti naisten rintoja enkä oikein osannut miehistä kiinnostua. En kyllä mitenkään yrittänyt vaalia tätä puolta itsessäni, sillä ajatus seksistä tai parisuhteesta naisen kanssa oli minusta niin vastenmielinen, ja aikanaan se menikin sitten itsestään ohi. Tähänastisen kokemukseni valossa olen täysin hetero.

Tosin olen miettinyt, viittaako lesbouteen se, että suhteeni miehiin ovat teini-iän jälkeen olleet hyvin mutkattomia, ja kaikki parhaat kaverini ovat miespuolisia. Sen sijaan naispuolisiin kavereihini suhteeni ovat aina olleet jotenkin estoiset. Toistaiseksi olen kuitenkin ihan tyytyväinen heteronaisen elämääni, joten liekö sillä väliä.