Lue keskustelun säännöt.
Olen kohdannut liian hyvän naisen
02.03.2019 |
Voinko kelvatakkaan?
Suvultaan Suomen parhaimmistoa, rahaa, kulttuuria, ymmärrystä ja ystävällisyyttä samassa paketissa. Sinisilmäinen ja ihan rakkauden sokaisema. Ei näe kuinka luuseri olen, mutta pelkään että joskus avaa silmänsä.
Olen vaatimattomasta duunarisuvusta, ja teen rahakasta myyntityötä monen sattuman kautta, mutta en ymmärrä taiteesta ja musiikista mitään, ja sijoituksetkin ovat menneet niin ja näin. Kun näistä puhun niin nainen nauraa ja sanoo ettei sillä ole hänelle mitään merkitystä.
En osaa kuvitella vahtavani enää huonompaan. Onko tässä nyt käynyt legendaarinen alfailmiö jossa roolit ovat vastakkaiset?
Kommentit (9)
Kyllä, mutta silti näen duunarimiehessäni edelleen ne hyvät puolet, joita kauppiksen pojissa ei ollut.
Rahankäyttö on hänellä hukassa, mutta muut ominaisuudet korvaavat sen, joten toimin meidän sihteerinä ja sijoittajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mikä on hyvä suku?? :D
Ite en ainakaan nää mun sukua yhtään huonona siks, että mun suvussa on monia amislaisia. :D Kuka edes väittää, että suvun paremmuus on kiinni siitä, kuinka pitkälle opiskelee? Tiiän monia sukuja, jotka on aivan paskoja vaikka olis kouluttautunut... ihan lapsellista ajattelua sulla.
eikä oo mitään puitteita, mitkä tekee ihmisestä paremman, vaan ihminen on itse se joka se on, ei sen ympäristö.
Hei kerro vähän lisää tuosta naisesta. Onko fiksu ja vilpitön, ei mikään tuuliviirityyppinen? Jos vastaat kyllä, yritä ihmeessä päästä epävarmuutesi yli ja näyttää itsesi hänelle sellaisena kuin olet. Kaikki tuo hienous ja varallisuus ja sivistys on epäoleellista myönteisessä mielessä, jos hän on hyvä ja 'vakaa' nainen. Pidä kiinni. :)
Unohda nuo alfa-vouhotukset sun muut lassukkajutut ja yritä kuvitella että naiset ovat ihmisiä. Jos nainen sinulle joku palkintopytty jonka olet mielestäsi ostanut olemalla rahamies itsetuntosi ei riitä tähän ihmissuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon tossissaan että lama eli taantuma menisi ohi ja olisimme taas kuten 80-luvulla ja loppuisi nämä akateeminen suku ym. vouhotukset.
Jos joku tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se saattaa olla. Jos nainen pyytää pikkuiruista lainaa (koska pankkitunnuslukutaulukko on unohtunut saareen) jotta voi ostaa nyt yksin ja turvattomana Grankullassa asuvalle isoäidilleen huoneiston Eirassa sijaitsevaan palvelutaloon, kyseessä voi olla naispuolinen vastine ”lentokapteenille”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat tuloni, n. 150t vuodessa ovat ehkä kymmenesosa näiden tuloista plus siihen osingot, optiot, yritysomistajuudet ja kerrytetty omaisuus.
Oma omaisuuteni rajoittuu pariin asuntoon ja huonohkoihin riskisijoituksiin, joita ei vuosiin tule latiakaan. Eli rahan takia en usko naisen kiinnostuneen. Siltä osin parempia ehdokkaita on tarjolla paljon.
En ole vastaavissa piireissä pyörinyt paitsi vähän ko ryhmän asiakkaita ollut. Vähän ymmällään jopa siitä touhusta, että Suomessakin sen kaltaista elitismiä ja ulkoapäin vain järkiliitoilta näyttäviä liittoja.
Ensimmäisetä kertaa elämässä olisin kuitenkin valmis vakavasti sitoutumaan, ja jopa siinä määrin ettei edes haittaisi menettää varallisuutta (mitä usein olen naisten kanssa pohtinut). Sitä kuitenkin mietin, että haluanko olla toisen suvun silmissä tietynlainen luuseri. Toisenlaisissa piireissä olisin kuitenkin ihan kelpo mies.
Nainen on viisas, hauska, iloinen, spontaani ja itsenäinen eikä yhtään perässävedettävä ja epävarma/mustasukkainen. Ja tietenkin kaunis, eritavalla kuin aiemmat. Hyvännäköinen ilman meikkiä ja härpäkkeitä, kaunis maatessaan lahnana sängyllä ja ollessaan kiukkuinen. Näin ollen taidan olla mennyttä miestä. Ap
Onko täällä naisia jotka ottaneet alempaa tasoa olevan miehen ja sitten joku päivä heränneet ja tajunneet, että metsään meni? En yleensä ihastu naisiin, tai ihastun mutta lopulta haluan takaisin vapauteen, mutta nyt tuntuu siltä ettei parempaa daamia löydy mistään. Ap