Kellään samanlainen kyky? "paha saa palkkansa"

En aina usko siihen, että vain hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Maailma on kuitenkin epäoikeudenmukainen. Olen kuitenkin huomannut, että jos kovasti paheksuu toista ihmistä ja hänen toimintaansa, saattaa pilkka sattua kohta omaan nilkkaan.

Ou nou

Onkohan mullakin joku tuttu, jota olen vahingossa ja tietämättäni loukannut ja hänellä on ap:n kanssa sama kyky. Mulla on vakava sairaus, jonka pitäisi iskeä vain yli kuuskymppisiin ihmisiin. Joku ap:n kaltainen on katsonut mua siis pahalla silmällä.

Siis joo ;D

Tuota juuri tarkoitankin, että jos minua kohtaan on ihminen käyttäytynyt pahasti ja väärin, niin hänelle on siitä jotain seurannut. Ei välttämättä aina kuolema, vaan jokin onnettomuus ja muu negatiivinen asia.

Kyllä, ja se on se maaninen vaihe.

Maaninen? Jos ei vain olisi maaginen ...

Todellista pahaa kohdatessaan vasta ymmärtää, ettei absoluuttista pahaa ole. Sen pahaa tehneen ihmisen taustalta löytyy ihmisiä ja olosuhteita, jotka ovat olleet pahoja hänelle. Ja näiden taustoilta ihmisiä, jotka ovat olleet pahoja näille. Ihmiselle, joka on tehnyt minulle paljon pahaa toivon vain ja ainoastaan hyvää. Toivon, että hän näkisi arvonsa, saisi rauhan sielulleen eikä enää levittäisi pahaa oloa ympärilleen.

Pahuus sen sijaan palaa katsojan käsiin, sanoihin ja tekoihin. Jokaisen sanasi ja tekosi voi olla hyvä tai paha. Jokaisella hetkellä päätät lähetätkö maailmaan hyvää vain pahaa energiaa. Ne muutamat ihmiset, joita lapsuudessa kiusasit tai se, jolle nyt kostat voi kohdata pahuudessasi sen viimeisen pisaran ja tehdä vielä hirveämpää pahaa. Kostaminen on pahuutta itseään.

Koston tie on pikkusieluisten, epäinhimillisten ja itseään ja omaa pahuuttaan ymmärtämättömien tie.

Mun tapauksessa kyse ei ole kostosta, vaan saan pelkällä ajatuksella siirrettyä minuun kohdistetun pahan lähettäjäänsä. Hän saa tuta tulesta persiinsä alla, jos näin asian muotoilisin.

Miten on kohtaamasi hyvän laita? "Lähetätkö" sitä takaisin?

Pieni reality control voisi tehdä sinulle hyvää!

Ap:llä on aika suuret luulot itsestään. Hänellä on mielestään valta päättää, mikä on sitä pahaa, mikä ansaitsee tulla "palkituksi".

Sitäpaitsi, se, että jollekin tapahtuu jotakin yleisesti ajatellen huonoa, esim. joutuu onnettomuuteen, voikin olla ko. henkilölle käännekohta, joka poikii pelkkää hyvää.

Elämä ei ole noin mustavalkoista.

Tottakai onnettomuus voi kääntyä onneksi, siinähän se pointti just onkin eli se voi laittaa ihmisen miettimään hieman tarkemmin elämäänsä ja tekojansa. Silloinhan se paha juuri saikin sen palkkansa.

Sitä kutsutaan Pahaksi silmäksi. Se on todellista.

Ehkä joku kerta sinä ap saat takaisin samalla mitalla, tai paha silmä iskeekin sinun rakkaisiin. Vai oletteko koko perhe täysin synnittömiä?

Ap tässä. Tarkoitatko ettenkö olisi kokenut elämässäni vastoinkäymisiä? Pah, elämäni on siirtymiä vastoikäymisistä toiseen, ollut aina ja vakavia ja vaikeita sellaisia.

HEI, taidat olla kuin mun anoppi jonka kanssa en ole ollut tekemisissä neljään vuoteen enkä lapsiani hänen lähelleen vie,, hänellä kun on kaikenlaisia "lahjoja" ainakin omasta mielestään.. vaarallinen persoonallisuushäisiöinen narsisti.. mahdoton tulla toimeen sellaisen kanssa. Lapsille vaaraksi.

ihmistyyppinä ap:n kaltaiset ovat todella voimat vieviä ja  itsekeskeisiä. Eräs toinenkin asia minua häiritsee: se mielipuolinen ajattelutapa: Nimittäin onko nuo sinun toisille antamat "rangaistukset" sitten edes missään suhteessa sinulle aiheutuneeseen mielipahaan? onko exän syy että suhteenne ei toiminut ja ansaitseekoo sellaisesta kuoleman, siis kamoon!! tapatko jonkun joka ei ole sulle mieliksi? jäikä lapsuudessa jokin kehittymisvaihe kesken... huoh... Mene juttelemaan jollekkin psykiatrille ajatuksistasi,, saatat yllättyä. Ainakin asiantuntijoilla on sulle diagnooseja odottelemassa ;-)

Minkä minä kyvylleni voin? Vastaa sinä viisaampi siihen. Sitä juuri tarkoitinkin, että jos käytän kykyäni holtittomasti, etten hallitse sitä. Tähän asti olen hallinnut. Exällä oli hallussaan arkaluontoista materiaalia minusta, ehkä siksi hänen asuntonsa ja hän siinä samalla paloi, jottei materiaali päädy maailmalle.

Minä-keskeinen ajattelutapa kuuluu maniaan. Omat voimat näyttäisivät suuremmilta kuin ovatkaan. Minäkin olen lapsesta asti kommunikoinut tuulen kanssa, saanut radion soittamaan haluamiani kappaleita, maailmankaikkeus puhuu minulle telkkarin kautta jne. Olen myös kaikkia muita hyveellisempi ja siksi niin erityinen että minua suojellaan ylhäältä käsin. Jokin voima maailmassa pitää minut turvassa sillä olen jotenkin todella tärkeä, lähes yliluonnollinen.

Tämä kääntyy joskus toisinkin päin: Olen muita arvottomampi, minua seuraa ikuinen epäonni. Se näkyy pikkuasioissa joita olisi turha muille selittää. Esim. JOKA kerta (ei usein, vaan JOKA KERTA) kun minun pitää keskittyä johonkin häiriöttä, naapurit alkavat metelöidä rapussa ja sitten koirani alkaa haukkua. Niin tapahtuu juuri nytkin. Olen jo kolmesti huutanut koiralle. Jokin paha voima aivan selkeästi ohjailee tapahtumia ympärilläni. Olen jonkinlaisen hyvän ja pahan välisen sodan keskellä, toinen voima hakkaa minua alas ja toinen suojelee.

Arvaatkos jo minkä diagnoosin olen saanut?

Niin, ja mitään tästä ei arvaisi ulospäin. En ole minä-keskeinen muiden seurassa enkä erityisen mielipuolinen.

Minullakin on näköjään "kyky". Minun eksällä oli todella veemäinen, niin pahansuopainen, kamala anoppi. Toivoin oikein kovasti hänelle pahaa ja mitäs sitten sattuikaan - anoppi jäi auton alle ja kuoli. No, eipä hänen poikansakaan mikään ihanuus ollut kun hakkasi minua kännipäissään. Eromme jälkeen hän ajoi kännissä kolarin, sai pahoja vammoja mutta selvisi hengissä. Ei kyennyt tekemään enää töitä onnettomuuden jälkeen. Masentui ja alkoi ryyppäämään entistä kovemmin. Ei hyvin mene.

En kyllä usko että nämä johtuvat siitä että toivoin heille pahaa... Tai no paha sai palkkansa, mutta tuskin omaan mitään kykyä.

Olisin vielä pari vuotta sitten nauranut ap:n jutulle, mutta enää en. Tänä aikana olen useamman kerran mahdollisesti rikkonut tavaroita ikävillä ajatuksilla. Eikä kyse ole edes omasta kuvittelusta, vaan parilla ekalla kerralla ärsyynnyin miehen liikaan pelaamiseen ja kiukuspäissäni sanoin toivovani, että tietokone hajoaisi. Meni pari tuntia, ja molemmilla kerroilla tietokoneesta meni todellakin jokin osa rikki niin, että se pimeni (molemmilla kerroilla eri osa). Ekalla kerralla nauratti, toisen kerran jälkeen mies pyysi aika nätisti, etten ajattelisi enää pahasti tietokoneesta. Myös esim. meillä pitkään pyörinyt koriste-esine meni samana iltana rikki, kun olin aikaisemmin ajatellut, että saisi tuokin vaikka hajota, kun sille ei millään löydy paikkaa ja on vain tiellä. Tämän jälkeen ihan toinen henkilö tönäisi sitä, ja esine meni palasiksi...

En nyt välttämätä usko, että minulla olisi mitään ihmeellisiä kykyjä, mutta nykyään aina varmuuden vuoksi yritän ajatella kaikista ihmisistä ja esineistä kauniisti, vaikka kiukuttaisikin. Ja minullakin on muuten vähän niin, että saan yleensä haluamani, todella omituisissakin asioissa. Esimerkiksi toivoin aina lapsena kiharia hiuksia, ja kas kummaa, vähän ennen kolmeakymppiä piikkisuorat hiukset alkoivat kasvaa laineilla. Missään syöpähoidoissa tai vastaavissa en ole ollut, joten sellaisestakaan ei johdu.

Että en nyt ap:n juttuja aivan suoralta kädeltä teilaisi, vaikka pidänkin itseäni ihan selväjärkisenä ihmisenä.

Saanko ap udella, että oletko kertonut läheisillesi tai kellekään hoitoalan henkilölle kyvystäsi? Jos olet, mitä sinulle on vastattu? Voitko itse päättää, laitatko pahan takaisinpäin vai voitko jättää sen tekemättäkin? Esim. jos joku tiuskaisee sinulle, koska hänellä on ehkä huono päivä/kuullut huonoja uutisia, annatko sittenkin samalla mitalla (tai pahemmin?) takaisin, vai voitko olla armelias ja ymmärtäväinen ja ohittaa sinuun kohdistuneen negaation?

Onhan se niin että se mitä ajattelee on se mitä sinä lähetät eteenpäin, maailmaan. Mutta se tulee myös takaisin.

Kyllä pystyn, itseasiassa olen todella pitkäpinnainen ja harkitseva eli ymmärrän, että jokaisella on huonoja päiviä, niinhän meillä kaikilla ihmisillä on. Siksi juuri tahdonkin hallita kykyäni, ettei siitä koidu tarpeetonta vahinkoa tai haittaa kenellekään. Joskus tosin olen hieman, sanoisinko pilaillut toisten kustannuksella eli tehnyt jotain sellaista yllättävää, joka ei olisi kuulunut oikeasti tilanteeseen.