Sovitteko vasta kaupan kassalla miehesi kanssa kumpi maksaa?
Kaupassa nähtyä: Kaupan kassan jonossa mies kysyi naiselta kumpi maksaa. Nainen osoitti sormella miestä. Mies kysyi miksi. Nainen vastasi jotain ja mies kysyi uudestaan miksi. Kun syy selvisi, mies heitti (seisoivat vierekkäin) kassin naiselle ja nainen lähti pakkaamaan. Lapsikin heillä oli, tosin tarina ei kerro oliko se yhteinen. Mies maksoi ja nyt voin käyttää kuvausta: pitkin hampain, koska miehen ilme oli näkemisen arvoinen kun nainen meni pakkaamaan ostoksia.
Onko julkinen keskustelu/kiukuttelu raha-asioistanne mukavaa?
Kommentit (42)
Juu- ennen lapsia ja omistusaunnon ostoa maksettiin ruoka vuorotellen
------------------------------------------------
nyt kun on lapset ja asuntolainaa
-mies ostaa ruuat sekä maksaa auto- ja sähkölaskutlaskut
ja minä maksan lainat
eli 50:50
Aivan sama kumpi maksaa, mutta yleensä maksan minä. Mies harvoin ottaa lompakkoaan mukaan. Epäilijöille tiedoksi, että ne minunkin rahani tulevat miehen tililtä. Tilipäivänään maksan sieltä laskut ja siirrän sopivaksi katsomani summan omalle tilille ja toisen säästötilille. Loput rahat mies käyttää miten tykkää. Oma palkkani (pieni) menee 90% asuntolainan lyhennykseen. Jos epäilen ettei saldo riitä, maksan luottokortilla jonka laskun maksan mieheni tililtä.
Joskus käydään keskustelua siitä kumpi maksaa. Lähinnä kyse on siitä kuka haluaa pakata ja kuka ei. Minä mieluummin pakkaan kun olen siinä miestä parempi ja nopeampi. Mies taas mieluummin maksaa kuin pakkaa.
Aika usein joo sovitaan kassalla kumpi maksaa ja kumpi pakkaa, mutta kumpikin maksaa siltä samalta yhteiseltä tililtä.
Näin myös meillä. :)
[quote author="Vierailija" time="19.02.2013 klo 02:37"]
Me käydään monesti keskustelu "maksatko sä vai mä?" "mä maksan". Ja sillä keskustelulla ei ole mitään virkaa, koska tili ja rahat on yhteisiä, mutta kumpi sen tekee konkreettisesti ja kumpi pakkaa?
Keskustelu on lyhyt ja riidaton
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2013 klo 09:06"]
Näin myös meillä. :)
[quote author="Vierailija" time="19.02.2013 klo 02:37"]
Me käydään monesti keskustelu "maksatko sä vai mä?" "mä maksan". Ja sillä keskustelulla ei ole mitään virkaa, koska tili ja rahat on yhteisiä, mutta kumpi sen tekee konkreettisesti ja kumpi pakkaa?
Keskustelu on lyhyt ja riidaton
[/quote]
[/quote]
Silloin harvoin kun mies on mukana kaupassa yleensä maksaa, vaikka minä joudun ensin omasta lompakostani hänen korttinsa hänelle antamaan, joskus harvoin kun mulla sattuu olemaan rahaa voin minäkin maksaa. Mutta minä olen parempi pakkaamaan tavaroita niin senkin takia on parempi että minä teen sen ja mies maksaa, ja sitten kantaa ostokset.
Koskaan ei mitään riitaa tule, koska meillä on yhteinen talous, yhteiset ostokset siis.
Minä en maksa missään, mutta annan kyllä lompakkoni maksajan käyttöön jos se huolehtii maksutapahtumasta mun puolesta.
Kyllä meillä aika usein kaupan kanssalla toinen kysyy että "kumpi maksaa" tai "maksaksää vai maksaks mää" tai jopa maksasää niin mää pakkaan.
Kyse ei ole rahasta, eikä maksamisesta sinänsä, vaan työnjaosta: se joka maksaa jää palloilemaan siihen maksupäätteen kohdalle, kun taas se toinen menee hihnan päähän pakkaamaan. Meillä on yhteiset rahat vaikka onkin omat tilit. Kaikki mitä käytöstä jää sijoitetaan yhteisiin sijoituksiin, joten on ihan sama, kuia mitäkin maksaa. Ja todettakoon tässä nyt ennen kuin joku akaa sen lompakkollisintajutun, että minä tienaan lähes kaksi kertaa sen, mitä mieheni. Eikä miehenikään loisi, eikä makaa sohvalla, vaan ihan kantaa täyden oman kortensa tähän yhteisyritykseen. Jollei rahassa, niin josin muussa sitten.
Ei kinastella, koska maksan aina ruokaostokset. Kuuluu mun vastuualueeseen.
Mä maksan, koska en tykkää pakkaamisesta.
Meillä on yhteinen tili, johon molemmat siirtää 100-150 euroa joka kuukausi. Tähän tiliin on kortti, joka on vain minulla ja tiliä käytetään ruokaostoksiin. Asuntolainaan on toinen yhteinen tili, johon siirretään lyhennyksen verran kuukausittain.
Kaupassa mies pakkaa ja minä maksan yhteiseltä tililtä aina.
Palkat menee samalle tilille, johon kummallakin kortit. Ihan sama kumpi höylää.
Ei kinata, ei edes keskustella. Sovittiin jo yhteistä asuntolainaa ottaessa pelisäännöt maksujen jakoon. Ja vuosibudjetissa huomioidaan ruokaostokset ja se että ne menevät minun tililtä. Eli jos ostokset ovat syötävää, minä maksan, sekä arkena että lomamatkalla ravintolassa.
Minä maksan, koska tienaan enemmän. Jako on sellainen, että minä omistan asunnon, muista menoista kumpikin maksaa omansa.
Mies on parempi pakkaamaan.
Pikkuostoksista (maidon täydennykset yms) käydään tuota keskustelua, isot ruokaostokset maksan itse. Mies maksaa sitten muksujen menoja, huolehtii niille käteiset jne. Yhteiset rahat, mutta omat tilit.
Miten näet millainen ilme oli miehellä? Hän tuskin kääntyi taakseen katsomaan ja ilmeilemään jonossa takanaan oleville.
Jos taas aloittaja on kassatyöntekijä, miten on mahdollista että hän kuuli vain miehen kysymykset mutta ei naisen perusteluja?
Minä maksan kaupassa, mies maksaa laskut ja talolainan. Nyt näin koska olen kotona pienen lapsen kanssa ja mun tulot on pienet. Kun menen töihin maksetaan kaikki puoliksi. Lasten vaatteet, harrastukset ym.
maksan minä koska lapsilisä tulee tililleni.
Miksi pariskunnat käyvät yhdessä ruokaostoksilla? Ei vaan tajua. Ja sitten valitetaan kiirettä, vaikka säästyisi edes toiselta vähän aikaa kun molempien ei tarvitse lähteä valkkaamaan näitä arkipäiväisiä tavaroita.
Meillä menee niin, että mä kysyn mieheltä: Onks sul rahapussi?
Mies vastaa kyllä: No oho, mä meen sit pakkaamaan.
Mies vastaa ei: Ylläri, onneks mulla on aina.
Rahat on siis yhteisiä, mutta miehellä ei ole ikinä maksuvälineitä mukana.