Tytär lukee lääkiksen pääsykokeisiin

Milloin tyttö aloitti paahtamisen??? On kuulemma järkevää päivässä lukea n 8 t. Joutuuhan siinä laskemaankin. Kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, viimeistään syksyllä. 

No enpä kyllä ole koskaan ajatellut, että tiukka pääsykokeisiin lukeminen olisi jotenkin kohtuuton hinta opiskelupaikasta. Varsinkin kun puhutaan lääkiksestä, jonne pääseminen avaa ovet arvostettuun ammattiin, hyvään palkkaan ja sillä tavalla aika turvattuun elämään. Miten helpolla sinne pitäisi päästä? Monessa maassa koulutuksella on ihan oikea hintalappu, kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Suomessa vaaditaan vain se, että osaa tietyt asiat pääsykokeessa riittävän hyvin. Jos niitä asioita on päntättävä jonkin aikaa kellon ympäri, se on mielestäni ihan kohtuullinen satsaus omaan tulevaisuuteen. 

Aloitus herättää kyllä myös kysymyksen siitä, onko aloittajan tyttären opiskelutekniikka kovin tehokas. En ole ihan vakuuttunut, että päivittäinen tauoton lukeminen aamusta iltayhdeksään saakka olisi välttämättä kaikista tehokkain tapa oppia asioita. Mutta totta kai lääkikseen kannattaa panostaa ahkeralla lukemisella, en sitä sano. 

Ja mutsis oli. Voi se tytär muka lukea lääkiksen pääsykokeisiin, vaan täällä kirjoittelevan tytär ei sinne pääse.

Morons.

Miksei se lue yo-kokeisiin. Onko aiempi ylioppilas.

Itse olin vuoden kansanopiston lääkislinjalla pänttäämässä pääsykokeeseen. Asuin siellä ma-pe ja viikonloppuisin kävin kotipaikkakunnalla töissä. Paikka oli niin eristyksissä, ettei siellä ollut muuta tekemistä kuin lukea, joten keskittyminen oli taattu. Rankka vuosi oli, onneksi pääsin sitten sisään.

Itse en kannata todistusvalintaa, se on epäedullinen alanvaihtajille ja toiveammatin suhteen "myöhäisherännäisille". Mielestäni on parempi, että kellä tahansa on mahdollisuus päästä lääkikseen pääsykokeessa menestymällä, vaikka lukio ei olisikaan mennyt parhaalla mahdollisella tavalla. On monia syitä, miksi opiskeluinto ja -menestys voivat ottaa tuulta alleen vasta myöhemmin elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Siellä on paljon suomalaisia Riikassa ja upee mesta! Tsekatkaa kuitenkin Rislo sivut.

Heitä ei arvosteta Suomessa ja työllistyminen vaikeaa.

Jos ei pääse sisään Suomen pääsykokeiden kautta, parempi valita toinen ala.

Onhan tuo raataminen motivaation mittari, mutta kuinka kauan päivässä pystyy tehokkaasti opiskelemaan? Totta kai  työn määrä on jossain suhteessa sen tulokseen, mutta jos tässä vaiheessa kevättä lukee itsensä uuvuksiin, mikä on oppimiskyky ja työmotivaatio myöhemmin keväällä? Tämä taitaa olla kovin henkilökohtainen juttu, että mikä on kenellekin hyvä. Kannattaa silti varovasti kysyä, että onko ankara, tauoton raataminen se, millä saavuttaa tavoitteensa, eli huippusuorituksen pääsykoepäivänä. Se nyt ainakin on varmaa, että jos sinne pääsykokeeseen menee lopen uupuneena, on pelannut itsensä jo varasijoille.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisi aihetta löysäillä. Yliopistossa - tiedekunnasta riippumatta - ei juuri pääsykoetta rankempaa koetta taida olla. Kun kilpailu on kova, ratkaisevatkin erot ovat vähäisiä. Siitä huolimatta on syytä levätä välillä: oppiminen nimittäin tapahtuu levon aikana, ei päntätessä. Karkeasti sanottuna: aamulla näkee, minkä edellisenä päivänä lukemastaan muistaa. Yhtä kyytiä voi katsoa, minkä muistaa iltamyöhällä lukemastaan viiden tunnin unien jälkeen.

Anna sille lukurauha ja pidä huoli aterioista ja välipaloista ja virkistysliikunnasta.

Tule vasta sitten tänne pätemään, jos on ihan pakko.

Vierailija kirjoitti:

Siinähän lukee. Voi mennä myös k-kauppaan hyllyttämään jos haluaa.

Joillakin ihmisillä on sellaista kun kun-ni-an-hi-mo-a, vaikea sana mutta yritä saada luettua. Sen vuoksi tavutinkin sen. On ihmisiä jotka haluavat yrittää, ja on ihmisiä jotka sitten eivät ja istuvat sitten vaikka siellä kassalla. No, kiva heille jos se tyydyttää, kaikkia ei....

Hienoa että on nuoria jotka vielä haluavat yrittää ja päästä eteenpäin! Tsemppiä lukuihin ja peukut pystyyn että pääsee sisälle! Tuntuu olevan rautaisesti motivoitunut.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja hauskinta on, että tuokaan pänttääminen ei välttämättä riitä. Kaveri luki aamusta iltaan ja kävi valmennuskurssit, vasta neljännellä kerralla pääsi sisään.

Mahtaako pärjätä opinnoissa? Ei nimittäin kuulosta kauhean lupaavalta. Mitenkähän pärjää myöhemmin lääkärin ammatissa...

Se opiskelumenestys ei todellakaan aina korreloi kliinisten taitojen kanssa, tai tee kenestäkään hyvää lääkäriä. Tämän mielipiteen olen kuullut useammalta ylilääkäriltäkin. Ja lääkiksessä voi pärjätä varsin hyvin, vaikka sisäänpääsy olisi ollut hankalaa. Itsekin pääsin vasta neljännellä kerralla, mutta hyvin on opinnot ja alan työtkin sujuneet.

T. Lääketieteen kandi (se kansanopistossa ollut)

Ensi vuodesta alkaen oleva todistusvalinta on sitten vain ensikertalaisille hakijoille, joten pääsykoe on alaa vaihtaville ainoa keino päästä sisään. Turha siis suunnitella yo-arvosanojen korottamisia korkeakouluhakua varten, ellet ole ensikertalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinähän lukee. Voi mennä myös k-kauppaan hyllyttämään jos haluaa.

Joillakin ihmisillä on sellaista kun kun-ni-an-hi-mo-a, vaikea sana mutta yritä saada luettua. Sen vuoksi tavutinkin sen. On ihmisiä jotka haluavat yrittää, ja on ihmisiä jotka sitten eivät ja istuvat sitten vaikka siellä kassalla. No, kiva heille jos se tyydyttää, kaikkia ei....

Hienoa että on nuoria jotka vielä haluavat yrittää ja päästä eteenpäin! Tsemppiä lukuihin ja peukut pystyyn että pääsee sisälle! Tuntuu olevan rautaisesti motivoitunut.  

Tämä tässä näin. Arvostan valtavasti kunnianhimoisia ihmisiä. Sen sijaan arvostukseni pienituloisia, vähäosaisia wt:tä kohtaan on melkoisen heikkoa. Ei pysty arvostamaan. Naisissa näitä on erityisen paljon. Esimerkkinä äitini, joka oli samassa pienituloisessa työpaikassa koko ikänsä, kun isäni taas oli se massipäällikkö. Itse tein opintojen aikana tehtaalla duunarihommia, ja välillä ärsytti kallut ja kunnianhimottomat idiootit, jotka ei ymmärtäneet sitä, että toisilla on haaveita ja unelmia. yli 40-vuotiaanakin voi tehdä vielä uuden urankin. Tiedän yhden poliisin, joka opiskelu 40-vuotiaana polamkis, nyt yli 50-vuotiaana komisario. Arvostan.

M33

Toinen paikka mihin on vaikeeta päästä on oikeustiede, kannattaa kuulemma käydä valmennuskurssi, oisko se n 5000-7000 euroa. Varsinkin Hgin yliopistoon. Kuten lääkiksessä Hgin yliopistoon. Oikeuttieteeseen on kai kuukausi lukuaikaa tietyn kirjan mukaan. Oliko jo tänä vuonna vai ens vuonna niin pääsee 40 % todistusvalinnalla. 

Suomessa lääkikseen pääsemiseen tarvitsee osata sellaisia asioita joita lääkäri ei työssään ikinä tarvitse. Virossa sen sijaan esimerkiksi lääkikseen pääsevät valitaan biologian ylioppilaskokeen kaltaisen kokeen perusteella. Moni sellainen suomalainenkin on päässyt Virossa opiskelemaan jolla Suomessa tie on noussut pystyyn.

Jos ei Suomesta pääse sisään, parempi valita toinen ala, esim hoitajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinähän lukee. Voi mennä myös k-kauppaan hyllyttämään jos haluaa.

Joillakin ihmisillä on sellaista kun kun-ni-an-hi-mo-a, vaikea sana mutta yritä saada luettua. Sen vuoksi tavutinkin sen. On ihmisiä jotka haluavat yrittää, ja on ihmisiä jotka sitten eivät ja istuvat sitten vaikka siellä kassalla. No, kiva heille jos se tyydyttää, kaikkia ei....

Hienoa että on nuoria jotka vielä haluavat yrittää ja päästä eteenpäin! Tsemppiä lukuihin ja peukut pystyyn että pääsee sisälle! Tuntuu olevan rautaisesti motivoitunut.  

Tämä tässä näin. Arvostan valtavasti kunnianhimoisia ihmisiä. Sen sijaan arvostukseni pienituloisia, vähäosaisia wt:tä kohtaan on melkoisen heikkoa. Ei pysty arvostamaan. Naisissa näitä on erityisen paljon. Esimerkkinä äitini, joka oli samassa pienituloisessa työpaikassa koko ikänsä, kun isäni taas oli se massipäällikkö. Itse tein opintojen aikana tehtaalla duunarihommia, ja välillä ärsytti kallut ja kunnianhimottomat idiootit, jotka ei ymmärtäneet sitä, että toisilla on haaveita ja unelmia. yli 40-vuotiaanakin voi tehdä vielä uuden urankin. Tiedän yhden poliisin, joka opiskelu 40-vuotiaana polamkis, nyt yli 50-vuotiaana komisario. Arvostan.

M33

Onhan se äitisikin sentään yhdessä asiassa menestynyt, kun on onnistunut tuottamaan maailmaan kaltaisesi kultakimpaleen.

Muistakaahan pääsykoelukijat levätä, levossa aivot pystyy prosessoida tietoa. Eikä burn out avaa lääkiksen ovia kenellekään. Vapaapäiviä pitää pitää ja illalla touhuta jotain kivaa. Pitkä urakka vielä edessä ennen toukokuuta. Puhun kokemuksesta, t. LK