Lue keskustelun säännöt.
Miehen testamentti
27.02.2019 |
Olemme lapseton aviopari eikä meille ole tulossa lapsia. Mieheni miettii nyt testamentin päivittämistä ja hän kysyi minulta kenen minun mielestäni ANSAITSISI saada hänen omistamansa metsätila. Miehellä on sisaruksia joiden kanssa ei ole väleissä. Hänellä on myös pari serkkua joiden kanssa on tekemisissä harvakseltaan... Kavereita hänellä on myös muutama, mutta ei erityisen läheisiä. Kuulemma kenenkään ei tarvitse alkaa tilaa hoitamaan, kyseessä on siis puhtaasti omaisuuden jättäminen testamentin saajalle.
Alkuperäisessä testamentissa mies oli jättämässä tilaa serkulleen. Testamentti on tehty ennen kuin menimme naimisiin. Nyt mies siis haluaisi vaihtaa tilan perijää... Ilmeisesti minä vaimona en ansaitse kyseistä omaisuutta kun mies tätä näin pohtii. Itse olen erittäin tyytyväinen siihen et mies on suoraan minun perillinen, mielelläni jätän kaiken omaisuuteni hänelle.
Ja ei... En tietystikään halua mieheni kuolemaa enkä ole hänen omaisuuden perässä. Lähinnä ihmettelen tätä ajatusta että mies tosissaan pohtii kuka tilan ansaitsee (eli ilmeisesti kuka on hyvä tyyppi/ mukava hänelle/varojen tarpeessa tms) ja näiden ei-niin-läheisten ihmisten rinnalla minä en ole ilmiselvä vaihtoehto.
Mikä ajatus tässä voi olla?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa ei ole ollenkaan tavatonta että lapsettoman parin omaisuus palautuu ja jakautuu jälkimmäisen puolison kuollessa omiin sulkuihun.
Siis ensimmäisen kuollessa puoliso perii kaiken mutta toisen kuollessa jäljellä oleva omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti sukuihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä samanlainen tilanne, sillä erotuksella, että olemme avopari. Yhdessäeloa takana 40 vuotta. Meinaa jättää kuulemma siskonsa lapsille. Tuleehan siinä väistämättä kaikenlaista mieleen. Ymmärrän siis ajatuksenjuoksusi täysin.
Onko sinulla suunnitelmia rahojen varalle? Jotain, minkä mieskin tietäisi ja tukisi sinua haaveessasi? Meinaan muussa tapauksessa ehdottomasti fiksumpaa tukea perinnöllä nuorempaa polvea kuin kierrätää rahaa vanhentuvalta toiselle.
Rakkaani on 68-vuotias enkä ole laittanut häntä testamenttiin. Ihan vaan siksi, että elämäänsä aloittavat kummi- ja sukulaislapset ovat aidommin rahantarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa ei ole ollenkaan tavatonta että lapsettoman parin omaisuus palautuu ja jakautuu jälkimmäisen puolison kuollessa omiin sulkuihun.
Siis ensimmäisen kuollessa puoliso perii kaiken mutta toisen kuollessa jäljellä oleva omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti sukuihin
Ei tähän tarvita edes testamenttia. Leski perii kuolleen omaisuuden ja lesken kuoltua omaisuudet palautuvat kummankin suvulle.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa ei ole ollenkaan tavatonta että lapsettoman parin omaisuus palautuu ja jakautuu jälkimmäisen puolison kuollessa omiin sulkuihun.
Lain mukaan sen menee nimenomaan niin kuten kirjoitit. Keskinäisellä testamentilla sen voi välttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä samanlainen tilanne, sillä erotuksella, että olemme avopari. Yhdessäeloa takana 40 vuotta. Meinaa jättää kuulemma siskonsa lapsille. Tuleehan siinä väistämättä kaikenlaista mieleen. Ymmärrän siis ajatuksenjuoksusi täysin.
Onko sinulla suunnitelmia rahojen varalle? Jotain, minkä mieskin tietäisi ja tukisi sinua haaveessasi? Meinaan muussa tapauksessa ehdottomasti fiksumpaa tukea perinnöllä nuorempaa polvea kuin kierrätää rahaa vanhentuvalta toiselle.
Olemme alle 60-vuotiata ja milloinkaan ei voi missään iässä tietää milloin se lähdönhetki tulee. Suunnittelin tulevaisuuteni toisin: ostin itse oman talon. Eipä tarvitse pois lähteä, jos mies kuolee ensin. Kaiken mikä heidän suvussaan on kiertänyt ymmärrän kiertävän jatkossakin, mutta en sen, minkä olemme yhteisen elämämme aikana ns ympärillemme keränneet.
Hän tosin odottaa perivänsä minut, mutta tullee yllättymään sikäli, kuin tästä ensin lähden.
Itse asiassa ei ole ollenkaan tavatonta että lapsettoman parin omaisuus palautuu ja jakautuu jälkimmäisen puolison kuollessa omiin sulkuihun.