Perintö
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 02:33"]
Mitä olette tehneet perinnöllä? Tai hankkineet?
[/quote]Perintöä ei tuhlata vaan se sijoitetaan. Luulisi tämä jo olevan selvää
[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 03:07"]
Mitä olette tehneet perinnöllä? Tai hankkineet?
Perintöä ei tuhlata vaan se sijoitetaan. Luulisi tämä jo olevan selvää
[/quote]
Kuka niin sanoo? Sinä? Saahan perintönsä jokainen käyttää kuten haluaa. Varmaaan joku, jolla aina on rahat olleet tiukassa, haluaa perinnöksi rahaa saatuaan hankkia kerrankin sellaista, mihin ei ole aikaisemmin ollut varaa. Ja onhan perinnön suuruuksissakin eroja, joku saa pari tonnia ja toinen pari miltsiä.
Mutta kerro toki vielä, oi perintöasianyliguru, mihin se perintö tulee sijoittaa, saako sillä ostaa omakotitalon vai pitääkö sijoittaa Noksun osakkeisiin?
Mä tulen antamaan siskojen ja veljen tapella perinnöstä, minua se ei tule kiinnostamaan. Ei se korvaa sitä, että rakkaat vanhemmat on multa kuolleet. Onneksi siihen on vielä toivon mukaan ainakin monta vuotta aikaa, pitäisin vanhempani luonani aina <3
Perinnöstä voi myös lupoua, ei tarvi tappelemaan ruveta.
Kolmoselle tiedoksi, että luulisi kaikille olevan selvää, että omilla rahoillaan, perityilläkin saa tehdä ihan mitä itse lystää!
-terv 500 euron perijätär ja ruokakauppaan meni sekin.
sijoittanut osakkeisiin, rahastoihin jne. ja maksanut helvetinmoiset verot
[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 02:33"]
Mitä olette tehneet perinnöllä? Tai hankkineet?
[/quote]
Multa kuoli isä 5 vuotta sitten. Mulla on osa vielä tulematta (osittain jakamaton kuolinpesä), mutta tulee sitten aikanaan, kyynelten kera....en halua edes ajatella.
Se on tilanteena aika absurdi se perinnönjako, olo on melko raskas, jos perinnönjättäjä on ollut rakas ja rahan saaminen ei oikein tunnu oikealta. Ei siinä paljon hihkututa. Eri juttu jos saa odottamatonta yllätysperintöä....no olen minä sitäkin saanut, pari vuotta sitten vanhuuteen kuolleelta lapsettomalta kummitädiltä. Silloin hiukan ilahduin testamentista, tunnustan, vaikkakin hautajaisten järjestämisessä ja asunnon tyhjentämisessä oli melkoinen homma. Olin tädille nuoruudessa luvannut ne hoitaa ja hoidin. Perintö ei sinällään ollut mikään jätti. Vähän rahaa, tauluja ja irtaimisto.
Eipä tässä ole hilluttu ja hihkuttu onnesta. Se osuus on suurinpiirtein jaettu, minkä faija halusi jakoon pistää, jakamatta on vielä faijan oma kuolinpesäosuus sukutilasta ja se, minkä äiti sai hallintaansa. Isänäiti on 92-v, asuu vielä tilalla itsekseen ja täräyttää taatusti yli satasen.... Mummulle on kiva soitella ja käydä, lapsista isomummu on ihku juttu. Kyllä faijan kanssa mielelläni taas lähtisin kalalle ja mehtään, jos vaan se olisi jollain ihmeellä toteutettavissa.
Mutta se perinnön käyttäminen: Vuoden päästä isän kuolemasta mulle tuli erotilanne miehen uskottomuuden takia. Faija oli viisaasti tehnyt puolisot pois sulkevan testamentin. Hyvä etten mennyt makselemaan yhteisiä velkoja! Eipähän mennyt faijan työn tulos ex:n taskuun ja mun ja lasten asunto-asiat järjestyi helposti, kun oli pankissa jotain. Ostin 4 h+k rivarinpätkän ja osituksessa ostin ex:n ulos kesäpaikasta (kuivan maan), joka on nyt täysin velaton ja minun. Rivarin remppaan meni rahaa.
Ihan vähän olen tuhlannut, käytiin lasten kanssa ulkomailla kaupunkilomalla. Olen laitellut rivarin ja mökin pihaa nätimmäksi ja haaveilen lammen tekemisestä. (Kai sitäkin sijoitukseksi voisi sanoa). Velaton en ole, asuntolainaa piti silti ottaa, perintö ja ex:n kanssa yhteisen omaisuuden ositusosuus ei ihan riittäneet koko pakettiin.
Tädin tauluista on osa seinällä. Arvoja selvittelen, en silloin tiennyt sitä, osa tauluista on mukavasti yllättänyt, tädillä oli silmää.
Perintöä odotellessa. Ei ole vielä mitään tullut. OT