Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Helpottaako temperamenttisen lapsen kanssa joskus?

Vierailija
14.02.2013 |

Meidän 5 v osaa kiukutella. Päivittäin marisee ja itkee jostain ja ärsyttää veljiään tahallaan. On hänellä tietenkin hyvätkin puolensa, on mm. reipas apulainen ja häntä on helppo kehua monesta asiasta.

Onko loppuelämä hänen kanssaan jatkuvaa rajojen asettelua, "tarratauluja" (palkintoja) ja itkua ja hammastenkiristystä? Vai voisiko kuvitella että kouluikäisen kanssa ei enää tarvitsisi taistella joka ikisestä asiasta?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
14.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä meillä kouluiässä alkoi helpottamaan. Varmasti pelkkä kasvaminen ja kypsyminen auttoi. Mutta kyllähän kasvatuskin etenee koko ajan ja kouluikään mennessä kasvatuksella on saavutettu jo enemmän tuloksia kuin esim. 5 vuoden ikään mennessä. Ja kun lapsi kasvaa ja sen kanssa saa keskusteltua syvällisemmin, niin lasta oppii tuntemaan paremmin ja reagoimaan asioihin paremmin. Sekin vähentää entisestään turhia kiukkuja, kun osataan vältellä karikoita iän myötä aina paremmin.

Vierailija
2/4 |
14.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helpottaa se, mutta toki se temperamentti ristiriitatilanteissa sieltä esiin tulee vielä murrosiässäkin. Mutta kouluiästä eteenpäin välttelemällä konflikteja pääsee aika vähällä. Sen sijaan jos sellaisen lapsen kanssa lähtee tahtojen taistelu -linjalle niin kyllä saa mitä tilasi, eikä se usein edes auta esim. lapsen saamiseen tottelemaan, muunlaiset keinot toimii paremmin... 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
14.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helpottaa, mutta kyllä se temperamentti säilyy.

 

Meillä esikoinen on tosi temperamentikas, on aina ollut. Ja ihan hirveän omapäinen ja omaehtoinen. Nyt murkkuiässäkin uskoo omiin taitoihinsa ja tietoihinsa aivan rajatta ja kyseenalaistaa meitä aikuisia minkä ehtii, hermostuu vähästä ja antaa tunteiden näkyä.

 

Mutta: On ihan tosi reipas, oma-aloitteinen, taitava, mukava ja fiksu poika. Tänäänkin laittoi porsaan sisäfileestä tosi hyvää ruokaa ihan itsenäisesti kun oli yksin kotona. Temperamentissa on aina ne hyvät ja huonot puolet ja olen täysin vakuuttunut siitä, että lapsesta kasvaa tosi hyvä ja taitava, vastuuntuntoinen poika. Kuopus meillä on ihan erilainen, helppo, kiltti, ystävällinen ja tottelevainen, mutta ah niin mahdoton taivaanrannan maalari! Miten hänestä saadaan kasvatettua kunnon kansalainen?

Vierailija
4/4 |
14.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä 6:des ikävuosi oli kaiken huippu ja sitten alkoi tasaantumaan. Nyt 13v:nä alkaa taas olla enemmän vääntöä, mutta tämä on ihan helppoa (vielä) siihen alkuun verrattuna.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi yhdeksän