TORSTAITA JOULUNTÄHTÖSET ;-)

esikoisen kanssa on Suuret Taistelut käynnissä ja kiukkuhuuto on ylittänyt mun sietorajan jo moneen kertaan, joten vähän väsyneissä tunnelmissa täällä...



Masu näkyy iltaisin tosi isona jo, aamuisin pystyn vielä peittelemään jos tarvii. Uusi raskausoirekin on ilmaantunut, ummetus alkoi. Pitää mennä ostamana luumuja kai...



Ruoka maistuu entiseen tapaan, ja muutenkin olo hyvä. Tänään varaan ultran viikolle 14 jos saan vielä. (olis pitänyt varata jo viikkoja sitten, mutten oo muistanut..)



Sitä energistä keskiraskautta täälläkin odotellaan. Toivottavasti tä väsy helpottaa parin viikon päästä.



Mukavaa torstia kaikille!!!



äitikuu rv 10+3

Eilen kyseltiin masun kokoa.



Vielä pari päivää sitten olin sitä mieltä, ettei sitä kukaan huomaa, mutta taidan alkaa olla väärässä... Farkuista ei tänä aamuna mennyt nappi kiinni, tosin kai ne (ihan oikeasti) vähän kutistuivat pesussa. Tosin pitkään tuotakaan ei voi laittaa pesun piikkiin...



Vointi on mitä loistavin. Jollen olisi käynyt viime viikolla ultrassa, epäilisin hyvin vahvasti sitä, olenko lainkaan raskaana. Tosin tuntuu se välillä edelleen vähän epätodelliselta.



Huomenna on eka neuvola. Saapa nähdä, yritetäänkö kuunnella sydänääniä.



Odottelen parhaillaan lähetettä np-ultraan. Sain päätettyä, että Naistenklinikka on synnytyssairaalani tälläkin kertaa.



Pahoitteluni vielä lopuksi keskenmenon kokeneille ja sille, jonka mies otti ja lähti! Hyviä vointeja kaikille muille(kin)!

Täällä kärvistellään vielä pahoinvoinnin kanssa. Toivottavasti parin viikon sisällä helpottaa kun tulee yli 11 viikkoa täyteen.

Masun koosta oli puhetta. Minulla se ei näy vielä ollenkaan, farkut sopii vielä hyvin jalkaan ja vyönkin voi laittaa edelleen samaan reikään :) Mutta tiedän jo sen, että pahoinvointi kun helpottaa niin alkaa kilot tulemaan ja pikku hiljaa masu näkymään :D Onneksi on kohta viikoloppukin niin saa vähän levähtää. Olo on melkein joka päivä väsynyt ja päikkärit pitää nuorimman kanssa nukkua. Jahas täytyykin lähteä kotihommiin.

Rv. 11+0

Ensinnäkin pahoittelut myös keskenmenon johdosta (nim.merkkiä en muista) ja samoin hänelle jonka mies otti ja lähti, toivotaan sulle paljon iloisempia uutisia jatkossa ja äidillesi.



Jotenkin tuntuu että olo olisi vähän parempi mitä se on ollut viikkoihin, ei ole tarvinnut tällä viikolla kun kerran oksentaa ja mahassakaan ei vello kokoaikaa enää niin pahasti mitä on vellonut. Väsymyskin tuntuu vähän helpottavan, ei paljoa mutta vähän. Toivossa hyvä elää että pian nämäkin oireet häviäisi, toivottavasti pian. Muistelin vaan esikoista odottaessa että mulle tuli tässä ennenkun pahoivointi lakkaa kokonaan ja alkaa parempi kausi niin viikon tauko pahasta olosta ja sitten se palasi vielä viikoksi ainakin takaisin kamalana. Sitä tässä saa nytkin kauhulla odottaa onko ensi viikko sitten kuitenkin vielä ihan kamala... onneksi ei ole töitäkään kun kolmena päivänä ensi viikolla jotain helpotusta silti luvassa :)

Maanantaina pitäisi mennä np-ultran takia verikokeisiin, en tiedä mitä siitä tutkitaan kromosomi häiriöitäkö kai? Sitten keskiviikkona on eka lääkäri.

Gallupista että maha tuntuu paisuneelta ja mun mielestä näyttääkin, saan kyllä vielä peiteltyä sitä tiedä sitten kuinka kauan... toivottavasti heinäkuun alkuun saakka kun kesäloma alkaa :)

rv. 11+0

...oliskin! Työmotivaatio on ihan puhdas nolla. En ole saanut tänään täällä töissä aikaiseksi yhtään mitään järkevää. Kunhan surffailen vaan pitkin ja poikin kaikenmailman vauvasivuja lukemassa. Kai se työinto sieltä vielä jossainvaiheessa löytyy ja odottajillehan on jonkinasteinen haaveilu aina sallittua, eikö?



Galluppiin sen verran, että vähän samoilla linjoilla olen Pikkusiskon kanssa. Rinnat ovat ihan eriluokkaa kuin ennen ja massukin näkyy jo tosi selvästi, mutta kukaan ei kehtaa kysyä kun voisi pyöristyminen johtua myös pelkästä lihomisestakin. Hauskaa seurata kuinka ihmiset jäävät tuijottamaan hiljaisina vatsanseutua.



Reippaanpaa loppuviikkoa kaikille tähtösille.

Esikoinen piti melkoista showta koko neuvolakäynnin ajan;)mutta saatiin kuitenkin paperihommat tehtyä ja verikokeet otettua. Sydänäänten kuuntelua halusin kokeilla, mutta tietenkään ei vielä kuulunut, kuten ei esikoisenkaan aikana. Mulla taakse kallistunut kohtu ja rv9+3 tänään.

Lähtöpainoa oli 50,7kg ja verenpaineet 114/62 about. Kaikki ok näillänäkymin. Vertailin kotona esikoisen ja tämän tulokkaan äitiyskortteja;)vaikka vasta yksi käynti takana.



Kohta varaan eka ultraan aikaa, ja lääkärikäynti on siten rv13 kesäkuun puolivälissä. Pahaolo on pahinta iltaa kohti, ja väsymys vieläkin melko totaalista. Mieskin jo odottaa " innolla" milloin uupumukseni hellittää..

Ostin alennuksesta lantiomalliset mama-farkut, ja välillä pidän jo niitä kun eivät paina masun kohdalta. Mites muitten vaatetukset..normaaleissa vielä vai mama-malliston puolella jo?



Nyt lopettelen kun työt kutsuvat=) kirjoittelemisiin!



-Marypepper rv9+3

En oo tainnu vielä kirjotella näihin joulukuisten pinoihin ollenkaan, mutta nyt oli pakko kommentoida tuota maha-asiaa kun itsellä se ei ole kyllä kasvanu mihinkään... Painoa on lähteny melkein 5 kiloa vaikka oksentanu ei oo tarvinnu kuin yhdesti ja maha ei tosiaankaan ole kasvanu tippaakaan... No ehkä välillä on vähän turvoksissa...

Viikkoja on 10+6 ja ultrassakin tuli käytyä viikolla 8 ja kaikki oli ok. No, varmaan se vaikuttaa etten ole kovin laiha eli mahaa löytyy jo vähän ennestäänkin vaikkei nyt ylipainoakaan ole kuin muutama kilo =) Alkoi vain mietityttään kun itse olen olettanut että maha alkaa näkymään joskus 16-20 viikon paikkeilla ja nyt kateus nostaa päätään kun teillä näkyy jo nyt ;)



Onneksi oireet alkavat jo heikentyä kun vielä viikko sitten löytyi väsymystä, päänsärkyä, pahaa oloa, närästystä, ummetusta, rintojen arkuutta ym ym... Ensi viikolla taas seuraava ultra ja pääsee näkemään pienen =)

Hei taas pitkästä aikaa!



Kävin tänään np-ultrassa ja vikkelä pikkuotus siellä masussa asusteli!Kovasti vaavi vilkutteli äidille ja pyöriskeli, että saatiin hyviä kuvia... jotenkin vasta nyt tuntuu ihan oikeasti siltä, että on vauva tulossa.



Oli kyllä ihana ihminen se ultraaja.Koko toimituksen ajan puhui vauvasta tai hänestä eikä vaan sikiöstä, niinku joillakin on tapana. Muutenkin oli tosi asiallinen ihminen. Turvotusta oli 0,5-0,7mm, en halunnut sitten erikseen lähteä siihen verikokeeseen. Kaikki otetaan vastaan mitä saadaan. Ihan ueliaisuuttani lähdin tuohon ultraankin, on niin mukava nähdä vauvelia. Ja kun kunta sen tarjoaa niin mikäpäs siinä.



Pahoinvointi on kadonnut ihan täysin, kohta viikon päivät on ollut vallan inhimillinen olo. Tosin vieläkään ei voi syödä kuin ihan pikkuisen kerrallaan, muuten tulee tuntikausiksi kauhea ähky olo.



Kuika muuten teillä muilla on mahallaan nukkuminen vielä onnistunut? Tässä viime päivinä (öinä!) olen huomannut kun herään mahaltani, niin kovasti särkee mahaa ja lantiota. Kaipa se on sen merkki, että olisi parempi kyljellään nukkua. Mutta jotenkin sitä unissaan vielä tulee käännyttyä lempiasentoon!



Hyvää loppuviikkoa kaikille!



Tupulainen 11+1

Itella on vasta vajaat 9 viikkoa takana ja oma maha on valilla ihan hirvee kessi, mutta esim. aamuisin ihan normaali. Eli tassa vaiheessa tuntuu olevan paa-asiassa turvotusta. Tosin mahan sisaan vetaminen on vaikeutunut (ei voi enaa laihistaa...). Tissit on kylla kasvaneet melkein kuppikoon (tai taitaa olla turvotusta sekin).



Joku kommentoi mahallaan nukkumisesta. Itsekin nukun normaalisti aina mahallaan, mutta nyt rinnat on sen verran arat, etta ainakin akillinen asennon vaihto juimii, ja oon huomannut heranneeni monena yona selaltaan vaikka oon kaynyt nukkumaan mahallaan.



Hitsi kylla kateellinen kaikille teille jotka on jo kaynyt ultrissa yms. Itella tulee valilla ihan vainoharhainen olo, kun ei ole mitaan todistetta etta siella mahassa mitaan kasvaa. Varsinkin kun lukee talta palstalta niista, joilla on tullut keskenmeno (pahoittelut kaikille heille!), tuntuu etta itsekin on tietty samassa tilanteessa, etta ei siella mikaan kasva.



Retu rv8+6

Eilen oli siis eka neuvola ja sydänäänet kuultiin, ihana tunne! Mullakin on taaksepäin kallistunut kohtu, joten hetken kesti ennen kuin syke löytyi.



Olo on enimmäkseen etova (kauhea oksentaminen on ainakin nyt pois) ja fiilis muutenkin hyvä, jollei olisi noita parvorokko-testejä. Pojullammehan todettiin nuo vasta-aineet ja nyt saan itse ravata vielä kaksi kertaa testeissä. Eka tulos oli nega, toivottavasti ensi torstaina tulee toinen nega.



Np-ultra-ajankin sain, siihen on enää reilu viikko!!!



Päivikki 10+4

Massu on kyllä aikasta iso tosiaan, varsinkin illalla. Syötyä tulee pahoinvoinnin estämiseksi aika paljon, että varmaan silläkin on asia kanssa jotain tekemistä. Mutta kyllä se ihan muodoltaan alkaa jo raskauspömppöö muistuttaa. Siis silleen, että se alkaa just tuolta rintojen alta ylävatsasta ja on tollanen pallon muotoinen. Siksipä sellaiset matalat lantioilla istuvat housut menee vielä jalkaan ihan normaalisti.

Eli siitähän se paljolti on kanssa kiinni, että onko sulla eka vauvasta kyse. Ei mullakaan ekan kanssa alkanut näkymään kun vasta jossain paljon myohemmässä vaiheessa. Sitten kakkosta odotellessa " pelkäsin" että siellä on varmaan ainakin kaksoset kun siihen malliin vatsa kasvoi heti jo alusta. Nyt kolmosen kanssa tätä jo tiesi odottaa! :o)

olin siis tänään tapaamassa KOKSissa synnytysosaston ylilääkäriä keskustellakkseni tulevasta synnytystavasta ja vastaus sektiovaateeseeni oli EI. Mitä, kuinka se nainen voi tehä mulla näin?! Hän sanoi että mun ekassa synnytyksessä saamani vauriot ei estä kuitenkaan synnyttämästä alateitse uudelleen ja siks toisekseen pelkosektioita ei hän myönnä. Ainoastaan vakavan fyysisen syyn takia myöntää sektion. Eiii, mä olen aivan epätoivoinen! Mä olen itkenny koko iltapäivän, mitä hittoa mä nyt teen. Alatiesynnytys ei tule enään kuuloonkaan, niin kauheat vauriot sain esikoisesta. Siis mä en vaan HALUA mitään alatiesynnytystä, ei ikinä enää. Mitä mä nyt teen, tää lääkäri oli tosi tyly ja sanoi vaan että ei tule kuuloonkaan jos ei myöhemmin ilmene sitä " hyvää syytä" . Sitten hän sanoi että voin kyllä hankkia vielä toisen mielipiteen ja samantien päätti itse kuka on tämä toinen lääkäri, just joo, varmaan ei tule myöntavää päätöstä sieltäkään. Mä oon niin ahdistunut nyt etten tiedä mitä teen. Mä kyllä tiedän että Kotkassa on tosi tiukka linja noiden sektioiden kanssa ja erityisesti tällä lääkärillä ei ole mitään suhteellisuuden tajua mutta se ei mua nyt paljoa auta. Osaako kukaan auttaa mua, tai sanoa mitä mä voisin nyt tehdä. Enpä tiedä auttaako paljoa sekään jos nyt lähden pelkopolin kautta asiaa selvimään koska onhan jo itse ylilääkäri antanut kieltävän vastauksen. Tähän loppui riemu tästä raskaudesta.



Senna.

Senna, ei kai...



Todella ikävää kohtelua sait. Minäkin olen KOKSissa kaksi kertaa synnyttänyt, ja ainakin yksi hyvin tyly lääläri on mulle sieltä tuttu.



Lohdutusta kuitenkin. Minä uskon, että jos sinä vaan jaksat puhua asiasta ihan jokaisella neuvolakäynnillä, jotain tapahtuu. Kunhan et luovuta. Mene pelkopuolelle, puhu, kuinka paljon synnytys pelottaa. Saat niitä ymmärtämään, ettet voi synnyttää toista kertaa alakautta.



Sulla on kuitenkin vielä niin paljon aikaa tehdä asialle jotain. Se on todella hyvä juttu, että otit asian puheksi jo näin varhaisessa vaiheessa.



Voimia sulle!



Lilia rv 10+4

kiva että mua valistettiin muistakin mahdollisista lääkäriasemista turussa. pitänee varata aikaa sinne :-) Tuosta sektiosta sen verran että itse sain edellisen lapseni pelon vuoksi sektiona ja tämän aion synnyttää ihan normaalisti kuten kaksi ensimmäistäkin. Kyllä ne sektioon taipuu, mutta harvoin ennen tuota 36-38 viikkoa. Harmittaa silti sennan puolesta ettei pysty nyt nauttimaan raskaudesta. Suomessa ei kuitenkaan ketään voi pakottaa synnyttämään alakautta vastoin tahtoaan, se kannattaa muistaa. Mulle taas sektio oli kova kokemus ja mulle tuli sektio pelko... yhtään varsinaista normaalia synnytystä en ole kokenut. kolmen päivän kestävä ensimmäinen, olin ihan puhki, toinen syöksy yhdellä supistuksella ja kun pelkäsin että kolmas tulee jo kotiin niin suostuivat leikkaamaan pari viikkoa ennen. Nyt mielummin sitten käynnistyksellä alatietä kun sektiona. Mun oli niin paha olo monta päivää leikkauksesta että en halua kokea uudelleen vaikka toimenpide sikäli meni mainiosti eikä tullut mitään ongelmia, mutta kipea olin pari viikkoa. Oma napa ei tänään ole turvottanut, lääkäri oli sitä mieltä että tuo suolentoiminnan hidastuminen saattaa aiheuttaa tuota ihanaa vatsan turvotusta. paha olo toisinaan jatkuu, mutta siitä selviää kun saa syötyä jotain ja muistaa syödä vähän koko ajan nämä pari pahinta viikkoa.



Natuli 7+4

Juu täällä ollaan töissä jo mammahousuissa, kun ei meinaa tavalliset pysyä jalassa. Mutta kotosalla menee tuulihousut tai verkkarit vielä nipin napin jalkaan. Nautin nyt vielä tavallisista housuista niin kauan kun mahtuuvat, saa niitä ä-housuja pitää sitten ihan tarpeeksi :)

Mun pitäs saada yhdet housut lisää ja tietääkö kukaan mistä hyvät mamma-shortsit?

Niitä varmaan vielä tarvitsee ja ainakaan missään nettikaupassa en ole nähnyt.



Voi senna :( ei voi olla noin tylyä sairaalaa olemassa ja lääkäriä!

Nyt vaan pelkopolille ja pidät lujasti kiinni siitä mitä haluat, ei ne todellakaan voi pakottaa alatiesynnytykseen.

Mulle sanottiin sillon ennen kuin kotiuduin sektion jälkeen, että jos vielä tehdään lapsia niin seuraava tulee mun päätösellä sitä kautta miten itse haluan. Elikkä nyt taitaa mennä vielä helpommalla kaavalla kun yksi sektio jo on takana.

Täytyy ottaa asia ens kerralla puheeksi neuvolassa ja viimestään sitten rakenneultrassa kysyä asiaa.



vilis 12+0