En uskonut, että masennuslääkkeet yksin lihottavat. Olin väärässä.

Minulla on adhd-lääkkeenä myös masennuksen hoitoon käytetty Voxra, jonka pitäisi viedä ruokahalut mutta itsellä on vain kahta kauheampi nälkä !

Kyllä minä olen uskonut, vaikken ole eläessäni ko. lääkkeitä itse syönyt. Esim. paras ystäväni kärsi anoreksiasta jossain vaiheessa ja on ollut aina superhoikka. Aloitettuaan lääkityksen, paisui kuin ilmapallo samantein 30-40kg. Hänellä kyllä lihominen johtui osittain myös siitä, että söi tosi paljon, kun kertoi olevansa "pohjattoman nälkäinen" jatkuvasti. Toinen kaveri oli pulska ja lääkityksellä, oltiin yhdessä laihtarilla ja hänen isompi lähtöpaino ei tippunut millään, kun itselläni meni se 1-2kg/vko koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Masennuslääkkeet pöhöttää ja lihottaa.

Niinpä. Minä olen syönyt yli kymmenen vuotta SSRI-lääkettä krooniseen masennukseen. Pikemminkin olen laihtunut, ruokahalu pienenee.

Minulla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta, ollut ihan nuoresta asti. Syön Tyroxiinia ja ole ennemminkin laiha! En ole koskaan elämässäni ollut lähellekään ylipainoinen.

Että se siitä yleistyksestä...

RIPULIRYNNÄKKÖÖH AAH

MULLA KULLI SEISOO KUN HIERON ULOSTEITA KIVEKSIINI

Miksi aliravituille lapsille ei aloiteta lääkitystä niin saisivat kiloja lisää? Tämähän olisi suuri apu Gazassa ja muualla missä riutuneita lapsia.

RIPULINEN PENIS PYLLYSTÄ SUUHUN JA KAKKA MAISTUU AAH

Mua lihottaa yöherääminen ja kuvottava olo, kun otan aamuisin lääkkeen. Minkäs teet. 

En itsenään uskonut, mutta jouduin syömään psykoosilääkekuurin ja turposin kuukaudessa monta kiloa. Ne olivat kyllä nesteturvotusta, mutta aivan sama mikä syy on, niin en halua noita lääkkeitä koskaan enää noin pitkään syödä. Kyseessä oli risperidon. 

Vierailija kirjoitti:

En itsenään uskonut, mutta jouduin syömään psykoosilääkekuurin ja turposin kuukaudessa monta kiloa. Ne olivat kyllä nesteturvotusta, mutta aivan sama mikä syy on, niin en halua noita lääkkeitä koskaan enää noin pitkään syödä. Kyseessä oli risperidon. 

Söin joskus nuorempana. Paino pysyi kurissa ahkeralla liikunnalla. 

Olen käsityksessä, että noi masennuslääkkeet oikeasti vaikuttavat aineenvaihduntaan, hidastavat kilpirauhasen toimintaa ja kaikkea muuta kivaa. Siksi lihoo, vaikkei syö enempää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä olen uskonut, vaikken ole eläessäni ko. lääkkeitä itse syönyt. Esim. paras ystäväni kärsi anoreksiasta jossain vaiheessa ja on ollut aina superhoikka. Aloitettuaan lääkityksen, paisui kuin ilmapallo samantein 30-40kg. Hänellä kyllä lihominen johtui osittain myös siitä, että söi tosi paljon, kun kertoi olevansa "pohjattoman nälkäinen" jatkuvasti. Toinen kaveri oli pulska ja lääkityksellä, oltiin yhdessä laihtarilla ja hänen isompi lähtöpaino ei tippunut millään, kun itselläni meni se 1-2kg/vko koko ajan.

Ai kamala 😳

Mä oon joutunut syömään unettomuuteen allergialääkkeet, trisykliset, antipsykootit.

Mullakin on 20 vuoden syömishäiriötausta ja nää kaikki pskat pahentaa ja voi laukaista oireilun ja itseinhon taas, mutta ne ei usko että mä en huvikseni bentsoja vingu vaan pelkään että se ralli lähtee taas ja pilaa elämän. Hoidan mielenterveyttäni liikunnalla ja kehon hyvinvointi on tärkeää kun en mieltäni saa kuntoon.

Miltä tuntuu anorektikolta joka lihoi kymmeniä kiloja? Mulla jo viisi tekee todella epämukavan olon.

Nyt vasta söin pari viikkoa ataraxia nukkumiseen. No kyllä sillä nukkui mutta aloin keräämään kai nestettä ja paksuin jo siinä. Lopetin viikonloppuna ja jaksaminen on imovanella paljon parempaa ja vaatteet tuntuu normaalin löysiltä taas.

Miksi ne laittaa ihmiset vielä inhoamaan itseään???

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Läski kerääntyi erityisesti vatsaan, tuli sellainen pallomaha, joka lähti melkein kokonaan vain sillä että lopetin lääkkeet. Sitä epäterveellisintä mahdollista lihomista, eikä kukaan kertonut että niin voisi käydä (oli "kiva" syyllistyä kun luin juttuja keskivartalolihavuuden vaarallisuudesta, vaikka se ei edes ollut mun vika). Selluliittia tuli kanssa kaikkialle, käsivarsiin ja jopa kasvoihin yms. Mulla läskiä tuli varmasti erityisesti siksi, että lääke pisti verensokerit ihan pieleen ja ihan pienikin lasku, pieni nälkä, aiheutti kaamean väsymyksen ja tärinän. Oli siis pakko syödä koko ajan. Nyt ihmettelen kun voin olla useammankin tunnin syömättä ja kauppalaskut on tietty pienempiä. Kaikki raha ei mene enää ruokaan. En enää koskaan aloita mielialalääkitystä. Mieluummin sitten masennus ja ahdistus. Ei se masennusta ainakaan paranna että terveys menee pilalle ja ulkonäkö muuttuu niin rumaksi että h

Sama. Ei koskaan enää masennuslääkkeitä. Ja minulle painotettiin, etten koskaan saa niitä lopettaa. Nyt olen kohta kaksi vuotta ollut ilman lääkitystä ja olen 20 kiloa kevyempi.

Todellakin olen mieluummin masentunut ja ahdistunut kuin itseinhoinen lihava hälläväliä tunteeeton sika sohvan pohjalla. Ahdistus sitäpaitsi laittaa liikkeelle. Liikunta on lääke ja terveellinen ravinto ja säännöllinen päivärytmi.